Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.
Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa
Ngosilathi Emmanuel Moyo kiinnostui ihmisoikeuksista ja demokratiasta jo 11-vuotiaana. (Kuva: Teija Laakso)

Mitä antaa syntymäpäivälahjaksi 92-vuotiaalle diktaattorille, jonka juhliin käytetään satoja tuhansia dollareita samaan aikaan, kun kansa kärsii nälästä?

28-vuotias zimbabwelainen aktivisti, runoilija ja muusikko Nkosilathi Emmanuel Moyo sai vuonna 2016 idean. Hän lähetti Zimbabwen silloiselle presidentille, vuodesta 1980 asti hallinneelle Robert Mugabelle, lahjaksi vankilaunivormun.

”Meille kerrottiin aina, että hän on sankari. Ajattelin hänen hallintonsa ihmisoikeusloukkauksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Keksin, että vankilapuku olisi hyvä lahja, koska hän olisi hyvä ehdokas vankilaan”, Moyo kertoo kolme vuotta myöhemmin.

Hän vuodatti ilon kyyneleitä, kun Mugabe viimein joutui luopumaan vallasta marraskuussa 2017.

”Puolen tunnin kuluttua erosta kaikki olivat kaduilla. Luulimme, että muutos oli viimeinkin tullut”, hän muistelee.

Sen jälkeen euforia on vaihtunut pettymykseen. Viime kesänä opposition epärehellisinä pitämissä presidentinvaaleissa voiton vei Mugaben Zanu-PF-puoluetta edustava Emmerson Mnangagwa, joka oli aikoinaan mukana toteuttamassa Mugaben veristä politiikkaa. Hän on jo antanut esimakua kovista otteistaan tukahduttamalla väkivalloin vaalien jälkeiset protestit.

Mnangagwa on Moyon mielestä pahempi kuin edeltäjänsä. Hallintojärjestelmä on sama kuin Mugaben aikana ja otteet ovat koventuneet.

”Luulimme ensin, että Mugaben syrjäyttämisessä oli kyse kansan vallankumouksesta, mutta ei siinä ollut. Se oli sotilasvallankaappaus. Halusimme niin epätoivoisesti eroon Mugabesta, että osallistuimme johonkin, jota emme todella ymmärtäneet”, hän sanoo.

Julmempi kuin Mugabe

Mugabe joutui eroamaan marraskuussa 2017 mielenosoitusten seurauksena ja armeijan otettua maan hallintaansa.

Sitä ennen hän oli vapauttanut maansa siirtomaavallasta mutta romahduttanut sen talouden ja ajanut sen hyperinflaatioon. Etenkin vaalien alla opposition kannattajia kidutettiin, häirittiin ja jopa tapettiin. Ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja muita toisinajattelijoita pantiin vankilaan.

Moyo kiinnostui ihmisoikeuksista jo 11-vuotiaana kulkiessaan paikallispoliitikkoäitinsä mukana poliittisissa tilaisuuksissa.

Nykyään hän kirjoittaa Zimbabwen ihmisoikeus- ja demokratiatilanteesta protestirunoja ja -lauluja sekä tietokirjoja, joiden niminä on esimerkiksi Robert Mugabe: Vapaustaistelijasta kansan viholliseksi ja Zimbabwe: Odotettavissa oleva vallankumous. Hän johtaa myös nuorisojärjestö Zoypia, jota on ollut mukana perustamassa.

”Tämä on sisään rakennettu asia: minun täytyy tehdä tätä. En voi vain katsella sivusta itsevaltaista hallintoa, joka tuhoaa maan”, hän sanoo.

Aika ajoin hän on joutunut pakenemaan Zimbabwesta mutta on palannut aina takaisin. Viimeiset kolme kuukautta hän on viettänyt Suomessa suomalaisen taidejärjestö Perpetuum Mobilen turvaresidenssissä. Se oli tarpeen sen jälkeen, kun Zimbabwessa puhkesi jälleen mielenosoituksia vuodenvaihteessa.

Ihmiset protestoivat polttoaineen hinnan nousua ja samalla uutta hallintoa vastaan. Moyon laulut ja runot kiersivät verkossa protestien alla, ja hänen nimensä päätyi pidätettävien listalle. Hän lähti maasta ja päätyi vanhojen kontaktien kautta Suomeen.

Mngangagwa tukahdutti sillä aikaa mielenosoitukset väkivalloin. Satoja pidätettiin ja toistakymmentä ihmistä kuoli. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan sotilaat ovat myös kiduttaneet sekä raiskanneet mielenosoituksiin osallistuneita.

”Mugaben hallinnon aikana poliisi hakkasi mielenosoittajia ja pani heitä vankilaan. Mutta tämä on sotilasjuntta. Mnangagwa on pahempi, sillä hänen armeijansa käyttää oikeita luoteja aseistamattomia mielenosoittajia vastaan. Siitä lähtien, kun hän tuli valtaan, käynnissä on ollut sotilaallinen hyökkäys toisinajattelijoita vastaan”, Mugabe sanoo.

Siitä huolimatta hän aikoo palata pian Zimbabweenn. Turvatakeena toimii kansainvälinen julkisuus, jonka ansiosta hän uskaltaa jatkaa toimintaansa.

Suomalainen suvaitsevaisuus toimisi Zimbabwessakin

Moyon mielestä Zimbabwen demokratisoitumiseen ei riitä vain vallanvaihto vaan koko poliittisen kulttuurin pitäisi muuttua.

”Meillä on kulttuuri, jossa toista pidetään eri poliittisten näkemysten takia vihamiehenä.”

Moyo itse yrittää muuttaa ajattelutapoja antamalla Zoyp-järjestönsä  (Zimbabwe Organization for Youth in Politics) kautta politiikasta kiinnostuneille nuorille johtajuuskoulutusta. Nuorille kerrotaan myös demokratian ja ihmisoikeuksien perusteista.

”Heille on normaalia joutua hakatuksi, koska kannattaa tiettyä poliittista puoluetta, tai että hallitus voi kiduttaa ihmistä tämän mielipiteen takia. Yritämme poistaa nämä uskomukset”, Moyo kertoo.

Siinä muut maat voivat auttaa. Etenkin Suomi on Moyon mielestä kiinnostava maa, koska täällä puolueiden kanssakäyminen on ainakin suhteellisen sopuisaa.

”Pidän täkäläisestä suvaitsevaisuudesta, Zimbabwen pitäisi ottaa siitä oppia. Olin yllättynyt kuullessani, että täällä elettiin taannoin vaalien aikaa. Zimbabwessa vastaavassa tilanteessa olisi ollut väkivaltaa”, hän sanoo.

Zimbabwen demokratiakehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyyslakioikeus ja rikos Zimbabwe

Lue myös

Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.
Emmerson Mnangagwa

Ihmisoikeusjärjestöt: Zimbabwen lopetettava väkivaltaisuudet oppositiota kohtaan ja tutkittava armeijan toimet

Zimbabwessa on maanantaisten vaalien jälkeen siepattu, hakattu ja raiskattu kymmeniä ihmisiä ja useita on kuollut armeijan luoteihin. Väkivalta opposition edustajia kohtaan kiihtyi viikonloppuna.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Keltapaitainen nainen keltaista taustaa vasten

Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta

Sillä aikaa kun elsalvadorilainen Maria Teresa Rivera istui vankilassa keskenmenon vuoksi, jengit uhkailivat hänen 9-vuotiasta poikaansa. Nyt he asuvat pakolaisina Ruotsissa. Keski-Amerikan siirtolaiskriisin taustalla on monimutkainen vyyhti historiallisia, taloudellisia ja suurvaltapolitiikkaan liittyviä syitä.
Mielenosoittajan kyltti, jossa lukee Boycott Brazilian Coffee, Soy, Timber - Stop Amazon Burning

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan

Paikallisilla yhteisöillä on tärkeä rooli laittomien hakkuiden estämisessä, mutta presidentti Jair Bolsonaron aikana heidän asemansa on heikentynyt, käy ilmi Human Rights Watchin raportista.
Pino Argentiina pesoja

Kehitysmaissa on meneillään kolmas suuri velkakriisi

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi saatiin katkaistua määrällisen kevennyksen ohjelmilla. Kehitysmaissa on kuitenkin käynnissä laaja velkakriisi, joka on suoraa seurausta finanssikriisin pelastustoimenpiteistä, kirjoittaa Suomen Attacin puheenjohtaja Omar El-Begawy.
Ilmasta kuvattu aavikko

Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”

Intian New Delhissä järjestettiin syyskuun puolivälissä aavikoitumista käsittelevä YK-kokous. Vaikka kuivuus pahenee, ongelman ratkaisemisessa tarvittava teknologia ja tieto ovat jo olemassa, kokouksen pääsihteeri Ibrahim Thiaw sanoo.

Tuoreimmat

Raportti: Rikollisverkostot kiihdyttävät Amazonin metsätuhoa ja hyökkäävät metsien suojelijoita vastaan
Aavikoituminen maksaa biljoonia vuosittain – ”Ongelma voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä”
Nälkäisten määrä kasvanut Mosambikissa puoli vuotta sykloni Idain jälkeen – Ihmisiä pyörtyy pelloille ja ruuaksi etsitään villikasveja
Neljäkymmentä vuotta vankeutta keskenmenosta – Ihmisoikeusloukkaukset, väkivalta ja köyhyys ajavat ihmisiä pakoon Keski-Amerikasta
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Uusi kampanja haluaa eroon mainosten stereotyyppisistä sukupuolirooleista – Myös suomalaisyrityksiä kannustetaan mukaan
Myanmarista paenneet rohingyat elävät välitilassa
”Sensuuri elää ja voi hyvin” – Uusi raportti paljastaa, että lehdistönvapautta polkevat maat soveltavat usein taitavasti uutta teknologiaa
”Hiljainen vallankumous” – Pienet ja keskisuuret yritykset tuottavat suurimman osan Afrikan ruuasta