Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.
Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa
Ngosilathi Emmanuel Moyo kiinnostui ihmisoikeuksista ja demokratiasta jo 11-vuotiaana. (Kuva: Teija Laakso)

Mitä antaa syntymäpäivälahjaksi 92-vuotiaalle diktaattorille, jonka juhliin käytetään satoja tuhansia dollareita samaan aikaan, kun kansa kärsii nälästä?

28-vuotias zimbabwelainen aktivisti, runoilija ja muusikko Nkosilathi Emmanuel Moyo sai vuonna 2016 idean. Hän lähetti Zimbabwen silloiselle presidentille, vuodesta 1980 asti hallinneelle Robert Mugabelle, lahjaksi vankilaunivormun.

”Meille kerrottiin aina, että hän on sankari. Ajattelin hänen hallintonsa ihmisoikeusloukkauksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Keksin, että vankilapuku olisi hyvä lahja, koska hän olisi hyvä ehdokas vankilaan”, Moyo kertoo kolme vuotta myöhemmin.

Hän vuodatti ilon kyyneleitä, kun Mugabe viimein joutui luopumaan vallasta marraskuussa 2017.

”Puolen tunnin kuluttua erosta kaikki olivat kaduilla. Luulimme, että muutos oli viimeinkin tullut”, hän muistelee.

Sen jälkeen euforia on vaihtunut pettymykseen. Viime kesänä opposition epärehellisinä pitämissä presidentinvaaleissa voiton vei Mugaben Zanu-PF-puoluetta edustava Emmerson Mnangagwa, joka oli aikoinaan mukana toteuttamassa Mugaben veristä politiikkaa. Hän on jo antanut esimakua kovista otteistaan tukahduttamalla väkivalloin vaalien jälkeiset protestit.

Mnangagwa on Moyon mielestä pahempi kuin edeltäjänsä. Hallintojärjestelmä on sama kuin Mugaben aikana ja otteet ovat koventuneet.

”Luulimme ensin, että Mugaben syrjäyttämisessä oli kyse kansan vallankumouksesta, mutta ei siinä ollut. Se oli sotilasvallankaappaus. Halusimme niin epätoivoisesti eroon Mugabesta, että osallistuimme johonkin, jota emme todella ymmärtäneet”, hän sanoo.

Julmempi kuin Mugabe

Mugabe joutui eroamaan marraskuussa 2017 mielenosoitusten seurauksena ja armeijan otettua maan hallintaansa.

Sitä ennen hän oli vapauttanut maansa siirtomaavallasta mutta romahduttanut sen talouden ja ajanut sen hyperinflaatioon. Etenkin vaalien alla opposition kannattajia kidutettiin, häirittiin ja jopa tapettiin. Ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja muita toisinajattelijoita pantiin vankilaan.

Moyo kiinnostui ihmisoikeuksista jo 11-vuotiaana kulkiessaan paikallispoliitikkoäitinsä mukana poliittisissa tilaisuuksissa.

Nykyään hän kirjoittaa Zimbabwen ihmisoikeus- ja demokratiatilanteesta protestirunoja ja -lauluja sekä tietokirjoja, joiden niminä on esimerkiksi Robert Mugabe: Vapaustaistelijasta kansan viholliseksi ja Zimbabwe: Odotettavissa oleva vallankumous. Hän johtaa myös nuorisojärjestö Zoypia, jota on ollut mukana perustamassa.

”Tämä on sisään rakennettu asia: minun täytyy tehdä tätä. En voi vain katsella sivusta itsevaltaista hallintoa, joka tuhoaa maan”, hän sanoo.

Aika ajoin hän on joutunut pakenemaan Zimbabwesta mutta on palannut aina takaisin. Viimeiset kolme kuukautta hän on viettänyt Suomessa suomalaisen taidejärjestö Perpetuum Mobilen turvaresidenssissä. Se oli tarpeen sen jälkeen, kun Zimbabwessa puhkesi jälleen mielenosoituksia vuodenvaihteessa.

Ihmiset protestoivat polttoaineen hinnan nousua ja samalla uutta hallintoa vastaan. Moyon laulut ja runot kiersivät verkossa protestien alla, ja hänen nimensä päätyi pidätettävien listalle. Hän lähti maasta ja päätyi vanhojen kontaktien kautta Suomeen.

Mngangagwa tukahdutti sillä aikaa mielenosoitukset väkivalloin. Satoja pidätettiin ja toistakymmentä ihmistä kuoli. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan sotilaat ovat myös kiduttaneet sekä raiskanneet mielenosoituksiin osallistuneita.

”Mugaben hallinnon aikana poliisi hakkasi mielenosoittajia ja pani heitä vankilaan. Mutta tämä on sotilasjuntta. Mnangagwa on pahempi, sillä hänen armeijansa käyttää oikeita luoteja aseistamattomia mielenosoittajia vastaan. Siitä lähtien, kun hän tuli valtaan, käynnissä on ollut sotilaallinen hyökkäys toisinajattelijoita vastaan”, Mugabe sanoo.

Siitä huolimatta hän aikoo palata pian Zimbabweenn. Turvatakeena toimii kansainvälinen julkisuus, jonka ansiosta hän uskaltaa jatkaa toimintaansa.

Suomalainen suvaitsevaisuus toimisi Zimbabwessakin

Moyon mielestä Zimbabwen demokratisoitumiseen ei riitä vain vallanvaihto vaan koko poliittisen kulttuurin pitäisi muuttua.

”Meillä on kulttuuri, jossa toista pidetään eri poliittisten näkemysten takia vihamiehenä.”

Moyo itse yrittää muuttaa ajattelutapoja antamalla Zoyp-järjestönsä  (Zimbabwe Organization for Youth in Politics) kautta politiikasta kiinnostuneille nuorille johtajuuskoulutusta. Nuorille kerrotaan myös demokratian ja ihmisoikeuksien perusteista.

”Heille on normaalia joutua hakatuksi, koska kannattaa tiettyä poliittista puoluetta, tai että hallitus voi kiduttaa ihmistä tämän mielipiteen takia. Yritämme poistaa nämä uskomukset”, Moyo kertoo.

Siinä muut maat voivat auttaa. Etenkin Suomi on Moyon mielestä kiinnostava maa, koska täällä puolueiden kanssakäyminen on ainakin suhteellisen sopuisaa.

”Pidän täkäläisestä suvaitsevaisuudesta, Zimbabwen pitäisi ottaa siitä oppia. Olin yllättynyt kuullessani, että täällä elettiin taannoin vaalien aikaa. Zimbabwessa vastaavassa tilanteessa olisi ollut väkivaltaa”, hän sanoo.

Zimbabwen demokratiakehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyyslakioikeus ja rikos Zimbabwe

Lue myös

Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.
Emmerson Mnangagwa

Ihmisoikeusjärjestöt: Zimbabwen lopetettava väkivaltaisuudet oppositiota kohtaan ja tutkittava armeijan toimet

Zimbabwessa on maanantaisten vaalien jälkeen siepattu, hakattu ja raiskattu kymmeniä ihmisiä ja useita on kuollut armeijan luoteihin. Väkivalta opposition edustajia kohtaan kiihtyi viikonloppuna.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Ehkäisypillereitä

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi

Jos syntyvyys saadaan vähenemään 0,5:llä, vuonna 2050 väkeä voi olla melkein miljardi ennustettua vähemmän, sanovat ympäristö- ja lisääntymisterveysjärjestöt.
Kädet repimässä lehtiä kattilaan

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.

Tuoreimmat

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi
Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa
Raportti: Köyhyys vaihtelee jopa kotitalouksien sisällä – ”Perinteinen käsitys köyhyydestä on vanhentunut”
Yli neljäsosa afrikkalaisista on joutunut maksamaan lahjuksen saadakseen julkisia palveluita – Köyhät maksavat rikkaita useammin, paljastaa kysely
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt
Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”
Monsuunisateet vaurioittaneet tuhansia asumuksia Bangladeshin rohingya-pakolaisten leireillä – Lisää sateita on luvassa
Jemenissä on havaittu koleratartuntoja tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä – ”Voimme vain yrittää pitää lapset hengissä niin pitkään kuin mahdollista”
Kansainvälinen sotarikostuomioistuin totesi Kongossa toimineen sotapäällikön syylliseksi 18 rikokseen – HRW: ”Jopa ne, jotka luulevat olevansa koskemattomia, voivat joutua tilille”
Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla