Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Uusi johtaja, sama sortojärjestelmä – Zimbabwen uusi presidentti on vielä edellistäkin pahempi, sanoo Suomeen paennut aktivisti

Runoilija, muusikko ja kansalaisaktivisti Nkosilathi Emmanuel Moyo sanoo, ettei Zimbabwe ole muuttunut parempaan suuntaan presidentti Robert Mugaben puolentoista vuoden takaisesta erosta huolimatta, päin vastoin. Toisinajattelijoita painostetaan yhä kovemmin, mutta Moyo aikoo palata.
Ngosilathi Emmanuel Moyo toimistohuoneessa
Ngosilathi Emmanuel Moyo kiinnostui ihmisoikeuksista ja demokratiasta jo 11-vuotiaana. (Kuva: Teija Laakso)

Mitä antaa syntymäpäivälahjaksi 92-vuotiaalle diktaattorille, jonka juhliin käytetään satoja tuhansia dollareita samaan aikaan, kun kansa kärsii nälästä?

28-vuotias zimbabwelainen aktivisti, runoilija ja muusikko Nkosilathi Emmanuel Moyo sai vuonna 2016 idean. Hän lähetti Zimbabwen silloiselle presidentille, vuodesta 1980 asti hallinneelle Robert Mugabelle, lahjaksi vankilaunivormun.

”Meille kerrottiin aina, että hän on sankari. Ajattelin hänen hallintonsa ihmisoikeusloukkauksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Keksin, että vankilapuku olisi hyvä lahja, koska hän olisi hyvä ehdokas vankilaan”, Moyo kertoo kolme vuotta myöhemmin.

Hän vuodatti ilon kyyneleitä, kun Mugabe viimein joutui luopumaan vallasta marraskuussa 2017.

”Puolen tunnin kuluttua erosta kaikki olivat kaduilla. Luulimme, että muutos oli viimeinkin tullut”, hän muistelee.

Sen jälkeen euforia on vaihtunut pettymykseen. Viime kesänä opposition epärehellisinä pitämissä presidentinvaaleissa voiton vei Mugaben Zanu-PF-puoluetta edustava Emmerson Mnangagwa, joka oli aikoinaan mukana toteuttamassa Mugaben veristä politiikkaa. Hän on jo antanut esimakua kovista otteistaan tukahduttamalla väkivalloin vaalien jälkeiset protestit.

Mnangagwa on Moyon mielestä pahempi kuin edeltäjänsä. Hallintojärjestelmä on sama kuin Mugaben aikana ja otteet ovat koventuneet.

”Luulimme ensin, että Mugaben syrjäyttämisessä oli kyse kansan vallankumouksesta, mutta ei siinä ollut. Se oli sotilasvallankaappaus. Halusimme niin epätoivoisesti eroon Mugabesta, että osallistuimme johonkin, jota emme todella ymmärtäneet”, hän sanoo.

Julmempi kuin Mugabe

Mugabe joutui eroamaan marraskuussa 2017 mielenosoitusten seurauksena ja armeijan otettua maan hallintaansa.

Sitä ennen hän oli vapauttanut maansa siirtomaavallasta mutta romahduttanut sen talouden ja ajanut sen hyperinflaatioon. Etenkin vaalien alla opposition kannattajia kidutettiin, häirittiin ja jopa tapettiin. Ihmisoikeusaktivisteja, toimittajia ja muita toisinajattelijoita pantiin vankilaan.

Moyo kiinnostui ihmisoikeuksista jo 11-vuotiaana kulkiessaan paikallispoliitikkoäitinsä mukana poliittisissa tilaisuuksissa.

Nykyään hän kirjoittaa Zimbabwen ihmisoikeus- ja demokratiatilanteesta protestirunoja ja -lauluja sekä tietokirjoja, joiden niminä on esimerkiksi Robert Mugabe: Vapaustaistelijasta kansan viholliseksi ja Zimbabwe: Odotettavissa oleva vallankumous. Hän johtaa myös nuorisojärjestö Zoypia, jota on ollut mukana perustamassa.

”Tämä on sisään rakennettu asia: minun täytyy tehdä tätä. En voi vain katsella sivusta itsevaltaista hallintoa, joka tuhoaa maan”, hän sanoo.

Aika ajoin hän on joutunut pakenemaan Zimbabwesta mutta on palannut aina takaisin. Viimeiset kolme kuukautta hän on viettänyt Suomessa suomalaisen taidejärjestö Perpetuum Mobilen turvaresidenssissä. Se oli tarpeen sen jälkeen, kun Zimbabwessa puhkesi jälleen mielenosoituksia vuodenvaihteessa.

Ihmiset protestoivat polttoaineen hinnan nousua ja samalla uutta hallintoa vastaan. Moyon laulut ja runot kiersivät verkossa protestien alla, ja hänen nimensä päätyi pidätettävien listalle. Hän lähti maasta ja päätyi vanhojen kontaktien kautta Suomeen.

Mngangagwa tukahdutti sillä aikaa mielenosoitukset väkivalloin. Satoja pidätettiin ja toistakymmentä ihmistä kuoli. Ihmisoikeusjärjestöjen raporttien mukaan sotilaat ovat myös kiduttaneet sekä raiskanneet mielenosoituksiin osallistuneita.

”Mugaben hallinnon aikana poliisi hakkasi mielenosoittajia ja pani heitä vankilaan. Mutta tämä on sotilasjuntta. Mnangagwa on pahempi, sillä hänen armeijansa käyttää oikeita luoteja aseistamattomia mielenosoittajia vastaan. Siitä lähtien, kun hän tuli valtaan, käynnissä on ollut sotilaallinen hyökkäys toisinajattelijoita vastaan”, Mugabe sanoo.

Siitä huolimatta hän aikoo palata pian Zimbabweenn. Turvatakeena toimii kansainvälinen julkisuus, jonka ansiosta hän uskaltaa jatkaa toimintaansa.

Suomalainen suvaitsevaisuus toimisi Zimbabwessakin

Moyon mielestä Zimbabwen demokratisoitumiseen ei riitä vain vallanvaihto vaan koko poliittisen kulttuurin pitäisi muuttua.

”Meillä on kulttuuri, jossa toista pidetään eri poliittisten näkemysten takia vihamiehenä.”

Moyo itse yrittää muuttaa ajattelutapoja antamalla Zoyp-järjestönsä  (Zimbabwe Organization for Youth in Politics) kautta politiikasta kiinnostuneille nuorille johtajuuskoulutusta. Nuorille kerrotaan myös demokratian ja ihmisoikeuksien perusteista.

”Heille on normaalia joutua hakatuksi, koska kannattaa tiettyä poliittista puoluetta, tai että hallitus voi kiduttaa ihmistä tämän mielipiteen takia. Yritämme poistaa nämä uskomukset”, Moyo kertoo.

Siinä muut maat voivat auttaa. Etenkin Suomi on Moyon mielestä kiinnostava maa, koska täällä puolueiden kanssakäyminen on ainakin suhteellisen sopuisaa.

”Pidän täkäläisestä suvaitsevaisuudesta, Zimbabwen pitäisi ottaa siitä oppia. Olin yllättynyt kuullessani, että täällä elettiin taannoin vaalien aikaa. Zimbabwessa vastaavassa tilanteessa olisi ollut väkivaltaa”, hän sanoo.

Zimbabwen demokratiakehitys ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntakorruptio & läpinäkyvyyslakioikeus ja rikos Zimbabwe

Lue myös

Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”