Uutiset

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto
Turvallisuusjoukot tukahduttivat nopeasti mielenosoitukset viime viikolla Zimbabwessa. Kuva pääkaupungi Hararesta vuodelta 2017. (Kuva: Jonathan N. Wakeling / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkija Obert Hodzi oli pysäköimässä autoaan Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa reilu viikko sitten, kun parkkimaksun kerääjä kertoi, että kaupungissa alkaisi pian ”stay-away”, eräänlainen yleislakko. Aikaa poistua olisi kolme varttia.

”En ottanut varoitusta ensin vakavasti, koska kaikki näytti normaalilta. Tunnin kuluttua ihmiset jo juoksivat ympäri kaupunkia ja poliisi jahtasi heitä. Neljän–viiden aikaan iltapäivällä kaupungilla ei ollut enää ketään ja kaupat olivat kiinni”, hän kertoo.

Zimbabwelainen Hodzi tutkii Helsingin yliopistossa muun muassa Kiinan Afrikan-politiikkaa. Hän oli lopettelemassa vierailuaan kotimaassaan, kun pahimmat levottomuudet pitkiin aikoihin leimahtivat viime viikon maanantaina.

Kansalaiset ryhtyivät osoittamaan mieltään bensan hinnan nousua vastaan. Osa mielenosoittajista ryösti kauppoja ja tukki teitä. Samaan aikaan järjestettiin yleislakko, joka kannusti ihmisiä pysymään kotona protestina. Hallitus lähetti kaduille turvallisuusjoukot, jotka ryhtyivät ampumaan mielenosoittajia mielivaltaisesti ja kävivät läpi jopa ihmisten koteja. Nettiyhteydet katkaistiin.

”Ihmiset olivat todella peloissaan – he eivät ymmärtäneet, mitä tapahtuu”, Hodzi kertoo.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin tusina ihmistä kuoli, kymmenet saivat ampumavammoja ja satoja pidätettiin. Turvallisuusjoukkoja on syytetty myös järjestelmällisestä kidutuksesta. Presidentti Emmerson Mnangagwan edustaja ilmoitti, että tapahtumat olisivat vasta esimakua siitä, miten viranomaiset vastaavat levottomuuksiin tulevaisuudessa.

Viranomaisten väkivalta on tullut monille yllätyksenä, sillä Zimbabwella on takana optimismin sävyttämä vuosi. Maan 37 vuotta hallinnut itsevaltainen presidentti Robert Mugabe onnistuttiin syrjäyttämään marraskuussa 2017.

Mugaben Zanu-PF-puoluetta edustava, heinäkuun 2018 vaalit voittanut presidentti Mnangagwa on luvannut maalleen ulkomaaninvestointeja sekä pesäeroa Mugabesta, joka tunnettiin surkeasta talouspolitiikasta, vastustajiensa julmasta vainoamisesta ja vaalien peukaloimisesta.

Vanhat tavat ovat kuitenkin sitkeässä. Jo viime kesän kiisteltyjen presidentinvaalien jälkeen turvallisuusjoukot syyllistyivät väkivaltaan. Kaivattuja investointeja ei ole tullut, ja nyt maan ihmisoikeuskehitys näyttää luisuvan yhä pahemmin taaksepäin.

Zimbabwelaisten odotukset ovatkin ehkä olleet turhan korkealla, Hodzi arvioi.

”Panimme toivomme johtajan emmekä järjestelmän vaihtoon. Ihmisten olisi pitänyt vaatia enemmän muutoksia ja uudistuksia, ja sitä ei tehty. Vallassa olevat perivät aiemman sortojärjestelmän, jota on helppo käyttää, jos asiat eivät mene, kuten he haluavat.”

Tuntikausia pankkijonossa

Mielenosoituksille antoi kipinän hallituksen 12.1. antama ilmoitus, jonka mukaan polttoaineen hinta nousee yli 200 prosenttia 3,31 dollariin (2,92 euroa) litralta. Hinta on arvioitu maailman kalleimmaksi, ja se on vaikuttanut esimerkiksi julkisen liikenteen maksuihin.

Sitä ennen zimbabwelaisten pinna oli kuitenkin kiristynyt jo pidemmän aikaan. Maa joutui hylkäämään oman valuuttansa vuonna 2009 hyperinflaation takia ja siirtymään Yhdysvaltain dollariin sekä Etelä-Afrikan randiin. Vuoden 2013 jälkeen se on ajautunut miljardiluokan velkoihin. Valuuttavarannot ovat huvenneet.

Käteispulan takia liikkeelle laskettiin vuonna 2016 eräänlaisia joukkovelkakirjaseteleitä. Lisäksi ryhdyttiin käyttämään sähköisiä maksuja. Kriisitutkimuslaitos International Crisis Groupin asiantuntijan Piers Pigoun mukaan se on tarkoittanut käytännössä samaa kuin rahan painaminen.

Vaihtoehtovaluuttojen arvo on laskenut suhteessa dollariin, mikä on vähentänyt kansalaisten tuloja entisestään. Nyt inflaation arvioidaan olevan noin 40 prosenttia.

Ihmisten ostovoima on vähentynyt, hinnat ovat nousseet ja polttoaineesta, ruuasta ja lääkkeistä on pulaa. Tilanne on vaikea etenkin tavallisille ihmisille, sillä suurin osa heistä elää köyhyydessä ja työllistää itsensä virallisen talouden ulkopuolella. Maailman ruokaohjelman mukaan tänä vuonna pahimmillaan 2,4 miljoonaa zimbabwelaista kärsii ruokapulasta.

”Suurin haaste on se, että kaikki on kallista. Vaikka sinulla olisi rahaa pankissa, et saa sitä ulos, koska pankilla ei ole rahaa. Ihmiset joutuvat jonottamaan tuntikausia saadakseen esimerkiksi 20–30 dollaria 400 dollarin palkasta. Ja tämä tapahtui joulunaikaan, joka on tärkein juhlapyhä”, kertoo Hodzi.

Hän kertoo ostaneensa kuukauden mittaisen vierailunsa aikana polttoainetta vain kahdesti virallisilta huoltoasemilta.

Vaihtotalous kukoistaa

Tilanne on Zimbabwessa viime viikon jälkeen rauhoittunut. Ulkomaanmatkansa keskeyttänyt presidentti Mnangagwa on tuominnut väkivaltaisuudet ja luvannut niiden tutkintaa sekä ”kansallista dialogia”. Oikeus määräsi nettiyhteydet palautettaviksi.

Kaupat ovat taas auki eikä protesteja ole järjestetty. Ihmisten on käytävä töissä, ja lisäksi he pelkäävät väkivaltaa, Hodzi  toteaa. Hänen mukaansa lähiviikkoina hallitus ja oppositio tulevat lähinnä kiistelemään kansallisen dialogin sisällöstä. Kansalaiset joutuvat tulemaan toimeen omillaan.

”Zimbabwessa kukaan ei välitä paljoakaan tavallisista ihmisistä. He jatkavat samoin kuin ennenkin. Jos hinnat ovat liian kalliit, he vähentävät kulutusta.”

Esimerkiksi maaseudulla on jo osittain siirtynyt vaihtotalouteen, Hodzi kertoo. Siinä, missä Suomessa ostettaisiin kokonainen rypsiöljypullo, Zimbabwessa keittoöljyä voi ostaa teelusikallisen kerrallaan. Osa ihmisistä pärjää ulkomailla asuvien sukulaisten tuella.

Hodzi uskoo, että ulkomaat voivat tehdä jotakin Zimbabwen tilanteen parantamiseksi.  Tärkein vaikuttaja on Zimbabwen naapurimaa Etelä-Afrikka. Myös Euroopan maat voivat kuitenkin lisätä humanitaarista apua, vahvistaa maan aktivisteja ja oppositiopuolueita ja kannustaa näitä toimimaan ihmiskeskeisemmin nykyisen valtakeskeisyyden sijasta sekä pyrkiä tekemään yhteistyötä hallituksen uudistusmielisten elementtien kanssa.

köyhyyspolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntatalousrahoitusvelka Zimbabwe

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Joukko nuoria aurinkopaneelilla varustetun koulun edustalla

Suomalaisille kesämökeille tarkoitettu aurinkovoimala sähköistää ammattikoulua Ugandassa – Aurinkoenergian potentiaali on valtava, mutta esteenä on hinta

Aurinko paistaa Ugandassa ympäri vuoden kuin Suomessa kesällä, mutta silti yli 80 prosenttia maaseudun asukkaista elää ilman sähköä. Suomalainen keksijä Janne Käpylehto opetti kolmessa päivässä ammattikoululaisille, miten asentaa aurinkovoimala. Kokeilua saatetaan laajentaa tulevaisuudessa.
Sateenkaaren värisiä ilmapalloja

Keniassa odotettiin tänään korkeimman oikeuden päätöstä, joka olisi ollut tärkeä koko Afrikan seksuaalivähemmistöille, mutta toisin kävi

Kenian korkeimman oikeuden piti päättää tänään, kumoaako se lain, joka kriminalisoi samaa sukupuolta olevien suhteet. Päätöstä kuitenkin lykättiin keväälle. ”Olisi vähättelyä sanoa, että olemme pettyneitä”, sanoo muutosta ajanut ihmisoikeusjärjestö.
Käsi pitelee tyhjää alumiinikulhoa

Haitissa on krooninen ruokakriisi, mutta media kertoo siitä vain harvoin – Avustusjärjestö listasi maailman unohdetuimmat kriisit

Mediahuomio auttaa keräämään apua katastrofien uhreille, mutta kilpailu median kiinnostuksesta on kova. Avustusjärjestö Care International on julkaissut kolmatta kertaa listan maailman aliraportoiduimmista kriiseistä, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan.
Lehmä

Tutkimus: Keinoliha ei välttämättä olekaan ilmastoystävällisin vaihtoehto karjankasvatukselle

Maailmalla on viime vuosina intoiltu laboratoriossa kasvatetusta lihasta. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin epäselvää, mitkä sen ilmastovaikutukset tulevat olemaan.