Uutiset Zimbabwen demokratiakehitys

Zimbabwen mielenosoitukset rauhoittuvat, mutta kansalaisten elämä käy yhä vaikeammaksi – Moni ostaa ruokaöljyä enää teelusikallinen kerrallaan, kertoo tutkija Obert Hodzi

Zimbabwen turvallisuusjoukot tukahduttivat viime viikolla rajusti kansalaisten protestit. Maassa vastikään käyneen Helsingin yliopiston tutkijan Obert Hodzin mukaan hallinnon on yhä helppo turvautua vanhaan sortojärjestelmään, sillä uudistuksia ei ole tehty tarpeeksi.
Zimbabwen pääkaupungin Hararen rakennuksia ja puisto
Turvallisuusjoukot tukahduttivat nopeasti mielenosoitukset viime viikolla Zimbabwessa. Kuva pääkaupungi Hararesta vuodelta 2017. (Kuva: Jonathan N. Wakeling / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkija Obert Hodzi oli pysäköimässä autoaan Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa reilu viikko sitten, kun parkkimaksun kerääjä kertoi, että kaupungissa alkaisi pian ”stay-away”, eräänlainen yleislakko. Aikaa poistua olisi kolme varttia.

”En ottanut varoitusta ensin vakavasti, koska kaikki näytti normaalilta. Tunnin kuluttua ihmiset jo juoksivat ympäri kaupunkia ja poliisi jahtasi heitä. Neljän–viiden aikaan iltapäivällä kaupungilla ei ollut enää ketään ja kaupat olivat kiinni”, hän kertoo.

Zimbabwelainen Hodzi tutkii Helsingin yliopistossa muun muassa Kiinan Afrikan-politiikkaa. Hän oli lopettelemassa vierailuaan kotimaassaan, kun pahimmat levottomuudet pitkiin aikoihin leimahtivat viime viikon maanantaina.

Kansalaiset ryhtyivät osoittamaan mieltään bensan hinnan nousua vastaan. Osa mielenosoittajista ryösti kauppoja ja tukki teitä. Samaan aikaan järjestettiin yleislakko, joka kannusti ihmisiä pysymään kotona protestina. Hallitus lähetti kaduille turvallisuusjoukot, jotka ryhtyivät ampumaan mielenosoittajia mielivaltaisesti ja kävivät läpi jopa ihmisten koteja. Nettiyhteydet katkaistiin.

”Ihmiset olivat todella peloissaan – he eivät ymmärtäneet, mitä tapahtuu”, Hodzi kertoo.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin tusina ihmistä kuoli, kymmenet saivat ampumavammoja ja satoja pidätettiin. Turvallisuusjoukkoja on syytetty myös järjestelmällisestä kidutuksesta. Presidentti Emmerson Mnangagwan edustaja ilmoitti, että tapahtumat olisivat vasta esimakua siitä, miten viranomaiset vastaavat levottomuuksiin tulevaisuudessa.

Viranomaisten väkivalta on tullut monille yllätyksenä, sillä Zimbabwella on takana optimismin sävyttämä vuosi. Maan 37 vuotta hallinnut itsevaltainen presidentti Robert Mugabe onnistuttiin syrjäyttämään marraskuussa 2017.

Mugaben Zanu-PF-puoluetta edustava, heinäkuun 2018 vaalit voittanut presidentti Mnangagwa on luvannut maalleen ulkomaaninvestointeja sekä pesäeroa Mugabesta, joka tunnettiin surkeasta talouspolitiikasta, vastustajiensa julmasta vainoamisesta ja vaalien peukaloimisesta.

Vanhat tavat ovat kuitenkin sitkeässä. Jo viime kesän kiisteltyjen presidentinvaalien jälkeen turvallisuusjoukot syyllistyivät väkivaltaan. Kaivattuja investointeja ei ole tullut, ja nyt maan ihmisoikeuskehitys näyttää luisuvan yhä pahemmin taaksepäin.

Zimbabwelaisten odotukset ovatkin ehkä olleet turhan korkealla, Hodzi arvioi.

”Panimme toivomme johtajan emmekä järjestelmän vaihtoon. Ihmisten olisi pitänyt vaatia enemmän muutoksia ja uudistuksia, ja sitä ei tehty. Vallassa olevat perivät aiemman sortojärjestelmän, jota on helppo käyttää, jos asiat eivät mene, kuten he haluavat.”

Tuntikausia pankkijonossa

Mielenosoituksille antoi kipinän hallituksen 12.1. antama ilmoitus, jonka mukaan polttoaineen hinta nousee yli 200 prosenttia 3,31 dollariin (2,92 euroa) litralta. Hinta on arvioitu maailman kalleimmaksi, ja se on vaikuttanut esimerkiksi julkisen liikenteen maksuihin.

Sitä ennen zimbabwelaisten pinna oli kuitenkin kiristynyt jo pidemmän aikaan. Maa joutui hylkäämään oman valuuttansa vuonna 2009 hyperinflaation takia ja siirtymään Yhdysvaltain dollariin sekä Etelä-Afrikan randiin. Vuoden 2013 jälkeen se on ajautunut miljardiluokan velkoihin. Valuuttavarannot ovat huvenneet.

Käteispulan takia liikkeelle laskettiin vuonna 2016 eräänlaisia joukkovelkakirjaseteleitä. Lisäksi ryhdyttiin käyttämään sähköisiä maksuja. Kriisitutkimuslaitos International Crisis Groupin asiantuntijan Piers Pigoun mukaan se on tarkoittanut käytännössä samaa kuin rahan painaminen.

Vaihtoehtovaluuttojen arvo on laskenut suhteessa dollariin, mikä on vähentänyt kansalaisten tuloja entisestään. Nyt inflaation arvioidaan olevan noin 40 prosenttia.

Ihmisten ostovoima on vähentynyt, hinnat ovat nousseet ja polttoaineesta, ruuasta ja lääkkeistä on pulaa. Tilanne on vaikea etenkin tavallisille ihmisille, sillä suurin osa heistä elää köyhyydessä ja työllistää itsensä virallisen talouden ulkopuolella. Maailman ruokaohjelman mukaan tänä vuonna pahimmillaan 2,4 miljoonaa zimbabwelaista kärsii ruokapulasta.

”Suurin haaste on se, että kaikki on kallista. Vaikka sinulla olisi rahaa pankissa, et saa sitä ulos, koska pankilla ei ole rahaa. Ihmiset joutuvat jonottamaan tuntikausia saadakseen esimerkiksi 20–30 dollaria 400 dollarin palkasta. Ja tämä tapahtui joulunaikaan, joka on tärkein juhlapyhä”, kertoo Hodzi.

Hän kertoo ostaneensa kuukauden mittaisen vierailunsa aikana polttoainetta vain kahdesti virallisilta huoltoasemilta.

Vaihtotalous kukoistaa

Tilanne on Zimbabwessa viime viikon jälkeen rauhoittunut. Ulkomaanmatkansa keskeyttänyt presidentti Mnangagwa on tuominnut väkivaltaisuudet ja luvannut niiden tutkintaa sekä ”kansallista dialogia”. Oikeus määräsi nettiyhteydet palautettaviksi.

Kaupat ovat taas auki eikä protesteja ole järjestetty. Ihmisten on käytävä töissä, ja lisäksi he pelkäävät väkivaltaa, Hodzi  toteaa. Hänen mukaansa lähiviikkoina hallitus ja oppositio tulevat lähinnä kiistelemään kansallisen dialogin sisällöstä. Kansalaiset joutuvat tulemaan toimeen omillaan.

”Zimbabwessa kukaan ei välitä paljoakaan tavallisista ihmisistä. He jatkavat samoin kuin ennenkin. Jos hinnat ovat liian kalliit, he vähentävät kulutusta.”

Esimerkiksi maaseudulla on jo osittain siirtynyt vaihtotalouteen, Hodzi kertoo. Siinä, missä Suomessa ostettaisiin kokonainen rypsiöljypullo, Zimbabwessa keittoöljyä voi ostaa teelusikallisen kerrallaan. Osa ihmisistä pärjää ulkomailla asuvien sukulaisten tuella.

Hodzi uskoo, että ulkomaat voivat tehdä jotakin Zimbabwen tilanteen parantamiseksi.  Tärkein vaikuttaja on Zimbabwen naapurimaa Etelä-Afrikka. Myös Euroopan maat voivat kuitenkin lisätä humanitaarista apua, vahvistaa maan aktivisteja ja oppositiopuolueita ja kannustaa näitä toimimaan ihmiskeskeisemmin nykyisen valtakeskeisyyden sijasta sekä pyrkiä tekemään yhteistyötä hallituksen uudistusmielisten elementtien kanssa.

Zimbabwen demokratiakehitys köyhyyspolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntatalousrahoitusvelka Zimbabwe

Lue myös

Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Istuvia ja seisovia mielenosoittajia Zimbabwessa

Zimbabwe syyttää talouskriisistään pakotteita, mutta todellinen syy on korruptio, sanovat asiantuntijat

Vain Venezuelassa on pahempi inflaatio kuin Zimbabwessa. Maan viranomaiset syyttävä taloustilanteesta kansainvälisiä talouspakotteita. Monien asiantuntijoiden mukaan tärkein syy on kuitenkin kaikkialla rehottava korruptio ja huono hallinto.
Viljelijä osoittelee kasvejaan pellolla

Zimbabwessa jaetaan maita jälleen uudelleen – Moni vaikeuksissa oleva pienviljelijä voi menettää maansa

Zimbabwen itsevaltainen ja pitkäaikainen presidentti Robert Mugabe ryhtyi vuosituhannen vaihteessa jakamaan valkoisten omistamia suurtiloja mustille. Nyt uusi presidentti on luvannut jakaa maat uudelleen ihonväristä ja poliittisesta kannasta riippumatta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi