Näkökulmat

Näkökulma: Kehityshaasteena vanhempien asenteet

Nepalin opettajien ongelmat poikkeavat Suomesta: vanhemmat eivät aina päästä lapsiaan kouluun, koska työnteko koetaan hyödyllisemmäksi, kirjoittaa Lyydia Mäkinen.

Näkökulma: Papuan metsät rosvotaan veroparatiisien ja kikkailun avulla

Näennäisesti tappiota tuottavat Papua-Uudessa-Guineassa metsänhakkuualalla toimivat firmat syyllistyvät satojen miljoonien eurojen veronkiertoon, selviää Oakland Instituten raportista.

Jokainen suomalainen rahoittaa ilmastonmuutosta – tietämättään

Nykyiset eläkkeemme, henkivakuutuksemme ja kuntiemme sijoitussalkut pyörittävät myös fossiilisen energian koneistoa, kirjoittaa ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle.
Vihreä kupla

Kansalaisyhteiskunta ja johdonmukaisuus Suomen kestävän kehityksen lippulaivoiksi

Suomi on jo ottanut merkittäviä askeleita kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa, ja se voisi toimia myös esimerkkinä muille maille, kirjoittaa Jussi Kanner.

Panama on oire verotietojen vaihdon ongelmista

Kansalaisjärjestöjen pitkään lobbaama verotietouudistus on jäänyt puolitiehen – kuten moni muukin finanssikriisin jälkeen käynnistetty aloite, kirjoittaa Matti Ylönen.

Pelkoa ja vastarintaa Palestiinassa

Rakenteellinen väkivalta ei tapa, ainakaan heti, mutta miehitetyn alueen palestiinalaisille se merkitsee jatkuvaa sortamista ja eriarvoisuutta, kirjoittaa Anna Juhola.

Näkökulma: Beninin laiton bensa

Beninin haurastuneessa valtiossa kaupataan polttoainetta merirosvotyyliin, kirjoittaa Sabine Cessou.

Burundi: 10 vuoden rauhan jälkeen sisällissodan partaalle

Burundin hallinto on vaientanut opposition lisäksi voimalla maan kansalaisyhteiskunnan, kirjoittaa Ilari Lovio.

Näkökulma: Tunisia talvehtii, viha muhii

Tunisian sisämaan syrjäseuduilla näköalattomuus ruokkii suuttumusta ja väkivaltaa, kirjoittaa Laura-Mai Gaveriaux.

Näkökulma: Nairobin seksityöntekijät järjestäytymässä

Seksityöläisillä on kaikkialla samat ongelmat, selviytymiskeinot ja unelmat, kirjoittaa Anna Kontula.

Maailman pelastamiseen ei riitä itsensä pelastaminen

Hallitus päätti taas leikata kehtysyhteistyöstä. Maksajia ovat maailman köyhimmät, kirjoittaa Olli Pitkänen.

Aung San Suu Kyi johtaa Myanmaria osin kulisseista käsin

Myanmarin uudella ­siviilihallituksella on edessään mittavia haasteita muun muassa etnisten konfliktien vuoksi, kirjoittaa tutkija Bart Gaens.

Miehet, jotka jäävät

Monet turhautuneet Somalimaan nuoret pyrkivät Eurooppaan. Maan tulevaisuus on kuitenkin niissä, jotka jäävät kotimaahansa, kirjoittaa Airi Kähärä.

Euroopan rajoille on laskeutumassa uusi rautaesirippu

Euroopan rajoista tulee mieleen kylmä sota, kirjoittaa Amnestyn Euroopan ja Keski-Aasian ohjelman apulaisjohtaja Gauri van Gulik.

Työ viharikoksia vastaan on vasta aluillaan

Viharikosten tutkintaan tarvitaan lisää resursseja, vaatii Kaari Mattila.

Pakolaiskriisin tulisi yhdistää Eurooppaa

Pakolaiskriisin ratkaiseminen vaatii yhteistä vastausta unionin tasolla, kirjottaa Osama Al aloulou.

Näkökulma: Avustusjärjestöt kerjuulla

Humanitaarisen avun rahoitus on liian häilyväistä, kirjoittaa Teija Laakso.

EU-maat sooloilevat pakolaisasiassa

Pakolaiskriisi on vakava humanitaarinen ongelma, mutta sitä käsitellään kuin poliittista ongelmaa, kritisoi entinen EU-komissaari Emma Bonino.

Suosittelemme

Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.