Näkökulmat

Näkökulma: Libyan petetyt amazighit

Pohjois-Afrikan alkuperäiskansaan kuuluva Sana Elmansour ei kaipaa Gaddafin aikoja, mutta nykyhetkikään ei ole kovin valoisa.

Aseita, enemmän aseita Lähi-itään

EU:n Lähi-idän asevientitilastoja katsellessa rauhankyyhky ei nouse ensimmäisenä mieleen, kirjoittaa Katja Vuori.

Kliktivismin rajoitteet ja mahdollisuudet

Kuvien jako ei vielä riitä ydinvoimalaprojektin pysäyttämiseen, mutta verkossa ja fyysisessä todellisuudessa tapahtuva aktivismi voivat tukea toisiaan, kirjoittaa Saila Finne.

Globaali oikeudenmukaisuus hyödyttää heitä – ja meitä

Suomalainen nykypolitiikka korostaa sisäänpäin käpertymistä. Tähän tarvitaan täyskäännös – yhteisen edun nimissä, kirjoittaa tutkija Eija Ranta.

Järjestöjen perinteinen tehtävä ei ole historiaa

Näkeekö valtiovalta, että järjestöjen ensisijainen tehtävä on osallistua vientitalkoisiin? Paljon puhuttu järjestöjen ja yritysten välinen yhteistyö on vain yksi toimintamalli, muistuttaa Jenna Kettunen.

Näkökulma: Davos jäi kauas todellisuudesta

Maailman talousfoorumin kokous osoitti, että rikkaat ja mahtavat ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisten ihmisten todellisuudesta, kirjoittaa Roberto Savio.

Näkökulma: Sosiaaliturvan taso on ihmisoikeuskysymys

Perusturvan ja toimeentuloturvan taso ei ole vain moraalinen ja valtiontaloudellinen kysymys, kirjoittaa Maija Jäppinen.

Arktiset alkuperäiskansat puun ja kuoren välissä

Rajusti muuttuva ympäristö ja luonnonvarabuumi kaventavat arktisen alueen alkuperäiskansojen elintilaa. Ongelmat tunnustetaan, mutta virallinen apu on vähäistä.

Teknologian hurja kehitys haastaa yritysvastuun

Toistaiseksi epäkohdat nousevat valitettavan usein esille vasta, kun jotain ikävää on tapahtunut, kirjoittaa Irene Leino.

Näkökulma: Afrikassa moni viljelee kestävästi jo nyt

Afrikassa on miljoonittain maanviljelijöitä, joiden ei tarvitse sopeutua ilmastonmuutokseen. He ovat tehneet sen jo, kirjoittaa Frederic Mousseau.

Näkökulma: Kyl sä kuitenkin haluut

Kehon omistajuus on aina ihmisellä itsellään, vaikka liian usein toisin ajatellaan, kommentoi Milla Mäkinen keskustelua seksuaalisesta ahdistelusta.

Kuka pelkää Pohjois-Koreaa?

Vaikka ydinaseetonta maailmaa ei heti olekaan näköpiirissä, on sen oltava mahdollinen, kirjoittaa Tarja Cronberg.

Näkökulma: Turvaton vai turvallinen?

Turvapaikkakeskustelussa olisi hyvä olla perillä siitä, kenen turvallisuutta milloinkin pyritään edistämään, kirjoittaa Anna Malinen.

Näkökulma: Ihmisoikeuksien kunnioittamisen pitäisi olla normi, ei poikkeus

Viimeinen puolivuotinen on tuonut esiin, että ihmisoikeustietoisuus on Suomessa ja Euroopassa hyvin puutteellista, kirjoittaa ihmisoikeustutkija Niina Meriläinen.

Pariisin ilmastosopimus – mitä nyt?

Suurin muutos tarvitaan päidemme sisällä, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Rajoilla kuluu rautaa – ja rahaa

Eurooppalainen rajavalvontabisnes muistuttaa jo kylmän sodan aikoja, kirjoittaa Theodore Baird.

Rauhaa ei tule nykyrajoilla

Jotta Syyriaan ja Irakiin saataisiin rauha, olisi maiden annettava hajota, kirjoittaa Husein Muhammed.

Brasilian kaivosturmasta ympäristökatastrofiksi

On selvää, että suuryritysten jättikaivostoiminta ei ole mitään hiekkalaatikkoleikkiä, vaan suuren luokan bisnestä, jossa Minas Geraisin kaltaisille onnettomuuksille ei saisi olla tilaa, sanoo Maan ystävät.

Dublin-asetus: Euroopan ilmasilta

Mahdollisuudet turvapaikkajärjestelmän järkevöittämiseen ja inhimillistämiseen ovat nyt vahvemmat kuin koskaan aiemmin, kirjoittaa Lotta Palonen.

Jälleen kolumni pakolaisista?

Myös tulokkaiden on saatava äänensä kuuluviin ja olemassaolonsa huomioiduksi, muistuttaa Katarina Pettersson.

Suosittelemme

Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.