Näkökulmat

Näkökulma: Energiavallakumous ja turvallisuuspolitiikka

Energia-alan muutos tarkoittaa esimerkiksi Lähi-idän merkityksen pienenemistä suurvaltojen kannalta, kirjoittaa Raimo Pesonen.

Näkökulma: Iso-Britannia eroaa YK:sta

Tv-kanava Fox sekoitti EU:n ja YK:n, mutta inhimillisen virheen lisäksi taustalla voi olla isompi ongelma, kirjoittaa Rilli Lappalainen.

Näkökulma: Kotimaa, vieraan kieli

Somaliassa opiskellaan vieraalla kielellä ja opetus on huonolaatuista. Siksi diasporasta palaavat vievät työt ja saavat parempaa palkkaa, kirjoittaa Nimco Noor.

Ruokakeskustelu pyörii väärien asioiden ympärillä

Mitä jos ruokafanatismin sijaan keskittyisimme vaihteeksi siihen tavoitteeseen, että kaikilla olisi sitä riittävästi?

Kenia, länsimaisen kertakäyttömuodin loppusijoituspaikka

Keniassa voisi olla vaateteollisuutta, sillä maassa kasvaa puuvillaa, mutta teollisuus ei kannata, koska Euroopasta ilmaiseksi tai halvalla rahdatut vaatepaalit vääristävät markkinoita, kirjoittaa Varpu Vasko.

Näkökulma: Kiitos hallitus! – ihmisoikeudet omistajapolitiikkaan

Nykyhallitus ei ole saanut pahemmin kiitosta kansalaisyhteiskunnalta, mutta sille kuuluu kiitos siitä, että se on omistajana nostanut vastuullisuuskysymykset entistä voimakkaammin yritysten agendalle, kirjoittaa Irene Leino.

Näkökulma: Kiina ja pehmeän vallan etsintä

Kiina haluaa näyttää viehätysvoimaansa ulkomalle. Keinona ovat PR-kampanjat ja kansainvälinen mediatoiminta, kirjoittaa Eero Suoranta.

Näkökulma: Taistelu numeroista

Viime viikkojen uutisia lukiessa on tuntunut, että päättäjillä on usein enemmän tarmoa taistella numeroita kuin itse ongelmia vastaan, kirjoittaa Jaro Karkinen.

Perheet hajalle – näinkö suojelemme lapsen oikeuksia?

Perheenyhdistämispäätöksistä on tulossa Suomelle lapsen oikeuksien sopimuksen koetinkivi, kirjoittaa Suomen UNICEFin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.

Näkökulma: Leikkaukset lapsilta ja nuorilta vaarantavat oikeudenmukaisen yhteiskunnan

Julkisen talouden leikkaukset kohdistuvat voimakkaasti nuoriin ikäpolviin, vaikka lapset ja nuoret tarvitsevat yleensä aikuisia enemmän julkisia palveluita, kirjoittaa Esa Iivonen.

Sodanlietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa

Jos halutaan rauhaa, tulee rakentaa rauhaa – ei sotaa, kirjoittaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Näkökulma: Liiketoiminta vakauden edistäjänä

Konfliktisensitiivisessä liiketoiminnassa yritys menestyy paremmin ja myös paikallisen väestön hyvinvointi kasvaa, kirjoittaa Aino Friman.

Pelko hallitsee maailmaa

Muun muassa pelko työpaikkojen menetyksestä ajaa ihmiset Donald Trumpin ja Rodrigo Duterten kaltaisten poliitikkojen taakse, kirjoittaa Roberto Savio.

Malin hauras rauha

Malin konflikti on seurausta edellisistä, joita on yritetty ratkaista pääasiassa alueen ulkopuolisten taloudellisia intressejä silmällä pitäen, kirjoittavat Karim Maiche ja Hanna Yikona.

Naisyrittäjä investoi perheen hyvinvointiin

Kehitysmaissa naiset perustavat jo enemmän uusia yrityksiä kuin miehet, kirjoittaa Ulla Sarasalmi.

Näkökulma: Toivon ja kamppailun kaupungit

Kaupunkien slummien pakolaisilta ei puutu ainakaan yrittäjyyttä, kirjoittaa Ugandassa asuva Elli-Alina Hiilamo.

Näkökulma: Ennaltaehkäisevää ja kestävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Uusille turvallisuusuhkille yhteistä on se, että niitä ei voi torjua kestävästi perinteisin sotilaallisin keinoin, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.

Näkökulma: EVA verokeidaspopulistina

Elinkeinoelämän valtuuskunnan pamfletti verokeidasmyyteistä sortuu olkinukkeargumentteihin, virheisiin ja sumeaan logiikkaan, kirjoittaa Lauri Finér.

Sukupuoli on arka paikka

Meistä jokainen nyökyttelee päätään, kun kuulee, että kehitysmaissa kannustetaan tyttöjä kouluun, mutta jos joku tulisi meidän maahamme kertomaan, että sukupuolirooleja pitäisi muuttaa, sitä ei purematta nieltäisi, kirjoittaa Teija Laakso.

Vallan vahtikoiralla on monenlaisia kahleita

Lehdistön tukahduttaminen murentaa myös päättäjien vallan perustaa, muistuttaa Farhana Haque Rahman.

Suosittelemme

Kaksi punaista teloitetaan talvella 1918

Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918

Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Sotilaiden hautoja Ryesin hautausmaalla Normandiassa Ranskassa.

Sotaisa ihmisluonto vai epäonninen historia?

Sotimista pidetään joskus ihmiselle luontaisena, mutta todellisuudessa lajitoverien tappaminen on suurimmalle osalle ihmisistä vastenmielistä. Siksi Tuntemattoman sotilaan kohtaus Antero Rokasta ampumassa yksin venäläistä vihollisosastoa on erittäin poikkeuksellinen, kirjoittaa antropologi Juuso Koponen.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Katukuva Helsingin Kaisaniemestä liikennevaloissa.

Romaneille rotuerottelu on arkipäivää Suomessa

Suomi on ottanut isoja askelia yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon saralla viime aikoina, mutta romanit ovat yhä suomalaisen rasismin sokea kohta, kirjoittaa Leif Hagert.
Vaatteita henkareissa

Vihdoin poliittisia päätöksiä suitsimaan vaatetusalaa

Järjestöjen lobbaus on tuottanut tulosta, sillä Euroopan parlamentti on vihdoin ryhtynyt edistämään kunnolla vaatetusalan vastuullisuutta, kirjoittaa tutkija Outi Moilala.

Näkökulma: Tulosta, ei oletuksia

Ulkoministeriön teettämän arvionnin ansiosta hallituksella ja eduskunnalla on yhä enemmän tietoa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksista. Käyttäkää sitä, vetoaa Solidaarisuuden viestintäpäällikkö Siru Aura.