Suomen kehityspolitiikka
Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä
Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä
Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa kehitysyhteistyön tekemistä, mutta kolmasosa haluaisi leikata siihen käytettyjä varoja. Tärkeimpänä perusteluna kehitysyhteistyön tekemiselle suomalaiset pitävät konfliktien ja pakolaisuuden ehkäisemistä.
Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan
Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarvitsee selkeän suunnan
Suomen ilmastorahoituksen taso on jo kasvamassa. Rahoitukselle kaivataan pitkäjänteistä suunnitelmaa ja rahoituksen painopisteiden tarkempaa kohdentamista.
Tavoittamaton 0,7 prosenttia – Kehitysrahoituksen nostamiseen on poliittista tahtoa, mutta tekoja odotellaan yhä
Tavoittamaton 0,7 prosenttia – Kehitysrahoituksen nostamiseen on poliittista tahtoa, mutta tekoja odotellaan yhä
Kehityspoliittinen toimikunta jakoi hallitukselle sekä kiitoksia että moitteita arviossaan Suomen kehityspolitiikasta. Kehitysrahoituksen riittämätön taso on Suomen ikuisuusongelma, joka erottaa meidät muista Pohjoismaista.
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna huimat 46 prosenttia – Lisävaroja muun muassa kouluruokailuun ja pakolaiskriiseihin
Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna huimat 46 prosenttia – Lisävaroja muun muassa kouluruokailuun ja pakolaiskriiseihin
Suomi on antanut tänä vuonna historiallisen suuren summan humanitaariseen apuun. YK on arvioinut, että avun tarve kasvaa ensi vuonna ennätyslukemiin.
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa
Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa
Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa
Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa
Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.