Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna huimat 46 prosenttia – Lisävaroja muun muassa kouluruokailuun ja pakolaiskriiseihin

Suomi on antanut tänä vuonna historiallisen suuren summan humanitaariseen apuun. YK on arvioinut, että avun tarve kasvaa ensi vuonna ennätyslukemiin.
Ihmisiä ja pakolaisleirin rakennuksia.
Suomi rahoittaa humanitaarisen avun varoistaan muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä rohingya-pakolaisten keskuudessa Myanmarissa ja Bangladeshissa. Kuva Cox's Bazarin pakolaisleiriltä Bangladeshista vuodelta 2019. (Kuva: Allison Joyce / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen antaman humanitaarisen avun määrä nousee tänä vuonna historiallisen korkealle, 115 miljoonaan euroon. Kasvua on peräti 46 prosenttia viime vuodesta.

Ulkoministeriön tilastojen mukaan yhtä suurta summaa ei ole myönnetty humanitaariseen apuun ainakaan 2010-luvun aikana.

”Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat olleet tänä vuonna ennätyssuuret, ja koronaviruspandemia on lisännyt avun tarvetta”, kertoo ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Lauratuulia Lehtinen.

Viimeisimpiin myöntöihin kuuluu muun muassa lisätuki YK:n katastrofiriskien ehkäisyjärjestölle UNDRR:lle. YK:n väestörahastolle myönnettiin lisärahoitus tyttöjen ja naisten lisääntymisterveyspalveluihin.

”Suomi pystyi myös palaamaan tauon jälkeen Unicefin humanitaarisen avun rahoittajaksi. Myönnämme rahaa terveys- ja ravitsemuspalveluihin Etiopiaan, jossa on käynnissä akuutti kriisi”, Lehtinen kertoo.

Lisärahoitusta myönnettiin myös Maailman ruokaohjelman Jemenin ruoka-apuun sekä Sahelin maille kouluruokailuun.

Aiemmin Suomen humanitaarisen avun varoista on tänä vuonna tuettu myös muun muassa YK:n palestiinalaispakolaisten järjestö UNRWA:ta, pakolaisjärjestö UNHCR:ää, Unicefin Education Cannot Wait -koulutusrahastoa sekä kotimaisia avustusjärjestöjä, kuten Punaista Ristiä.

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan ihmishenkiä pelastavaa, akuutteihin kriiseihin myönnettävää apua. Sen osuus koko kehitysyhteistyöbudjetista on tavallisesti noin kymmenen prosenttia.

Alun perin humanitaariseen apuun oli budjetoitu tälle vuodelle 80 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summaa pystyttiin kasvattamaan etenkin siksi, että eduskunta on myöntänyt lisätalousarvioissaan kolme kertaa lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

Lisäksi kaikkia kehitysyhteistyöhankkeita ei voitu toteuttaa koronapandemian takia, ja rahaa pystyttiin siirtämään humanitaariseen apuun.

Viimeisin, marraskuun lopussa hyväksytty lisätalousarvio sisältää 100 miljoonaa euron korotuksen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Siitä vajaat 25 miljoonaa euroa kohdennettiin humanitaariseen apuun.

YK arvioi aiemmin joulukuussa, että humanitaarista apua tarvitsevien määrä kasvaa ensi vuonna peräti 40 prosenttia edellisvuodesta. Ennätysmäiset 235 miljoonaa ihmistä tulee tarvitsemaan apua. Syynä ovat ilmastonmuutoksen ja pitkittyneiden konfliktien lisäksi koronaviruspandemian vaikutukset.

Lehtinen kertoo, että ensi vuodelle Suomi on budjetoinut humanitaariseen apuun jo valmiiksi enemmän määrärahoja kuin tälle vuodelle, 85 miljoonaa euroa.

”Lopullista tilannetta on vaikea sanoa, sillä tarpeet voivat muuttua nopeasti vuoden kuluessa. Joka tapauksessa rahoituksen suunta on kasvava.”

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapupolitiikka Suomi

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä