Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna huimat 46 prosenttia – Lisävaroja muun muassa kouluruokailuun ja pakolaiskriiseihin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna huimat 46 prosenttia – Lisävaroja muun muassa kouluruokailuun ja pakolaiskriiseihin

Suomi on antanut tänä vuonna historiallisen suuren summan humanitaariseen apuun. YK on arvioinut, että avun tarve kasvaa ensi vuonna ennätyslukemiin.

Ihmisiä ja pakolaisleirin rakennuksia.

Suomi rahoittaa humanitaarisen avun varoistaan muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä rohingya-pakolaisten keskuudessa Myanmarissa ja Bangladeshissa. Kuva Cox's Bazarin pakolaisleiriltä Bangladeshista vuodelta 2019. Kuva: Allison Joyce / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0.

Suomen antaman humanitaarisen avun määrä nousee tänä vuonna historiallisen korkealle, 115 miljoonaan euroon. Kasvua on peräti 46 prosenttia viime vuodesta.

Ulkoministeriön tilastojen mukaan yhtä suurta summaa ei ole myönnetty humanitaariseen apuun ainakaan 2010-luvun aikana.

”Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat olleet tänä vuonna ennätyssuuret, ja koronaviruspandemia on lisännyt avun tarvetta”, kertoo ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Lauratuulia Lehtinen.

Viimeisimpiin myöntöihin kuuluu muun muassa lisätuki YK:n katastrofiriskien ehkäisyjärjestölle UNDRR:lle. YK:n väestörahastolle myönnettiin lisärahoitus tyttöjen ja naisten lisääntymisterveyspalveluihin.

”Suomi pystyi myös palaamaan tauon jälkeen Unicefin humanitaarisen avun rahoittajaksi. Myönnämme rahaa terveys- ja ravitsemuspalveluihin Etiopiaan, jossa on käynnissä akuutti kriisi”, Lehtinen kertoo.

Lisärahoitusta myönnettiin myös Maailman ruokaohjelman Jemenin ruoka-apuun sekä Sahelin maille kouluruokailuun.

Aiemmin Suomen humanitaarisen avun varoista on tänä vuonna tuettu myös muun muassa YK:n palestiinalaispakolaisten järjestö UNRWA:ta, pakolaisjärjestö UNHCR:ää, Unicefin Education Cannot Wait -koulutusrahastoa sekä kotimaisia avustusjärjestöjä, kuten Punaista Ristiä.

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan ihmishenkiä pelastavaa, akuutteihin kriiseihin myönnettävää apua. Sen osuus koko kehitysyhteistyöbudjetista on tavallisesti noin kymmenen prosenttia.

Alun perin humanitaariseen apuun oli budjetoitu tälle vuodelle 80 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summaa pystyttiin kasvattamaan etenkin siksi, että eduskunta on myöntänyt lisätalousarvioissaan kolme kertaa lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

Lisäksi kaikkia kehitysyhteistyöhankkeita ei voitu toteuttaa koronapandemian takia, ja rahaa pystyttiin siirtämään humanitaariseen apuun.

Viimeisin, marraskuun lopussa hyväksytty lisätalousarvio sisältää 100 miljoonaa euron korotuksen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Siitä vajaat 25 miljoonaa euroa kohdennettiin humanitaariseen apuun.

YK arvioi aiemmin joulukuussa, että humanitaarista apua tarvitsevien määrä kasvaa ensi vuonna peräti 40 prosenttia edellisvuodesta. Ennätysmäiset 235 miljoonaa ihmistä tulee tarvitsemaan apua. Syynä ovat ilmastonmuutoksen ja pitkittyneiden konfliktien lisäksi koronaviruspandemian vaikutukset.

Lehtinen kertoo, että ensi vuodelle Suomi on budjetoinut humanitaariseen apuun jo valmiiksi enemmän määrärahoja kuin tälle vuodelle, 85 miljoonaa euroa.

”Lopullista tilannetta on vaikea sanoa, sillä tarpeet voivat muuttua nopeasti vuoden kuluessa. Joka tapauksessa rahoituksen suunta on kasvava.”

Lisää uusi kommentti