Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna huimat 46 prosenttia – Lisävaroja muun muassa kouluruokailuun ja pakolaiskriiseihin

Suomi on antanut tänä vuonna historiallisen suuren summan humanitaariseen apuun. YK on arvioinut, että avun tarve kasvaa ensi vuonna ennätyslukemiin.
Ihmisiä ja pakolaisleirin rakennuksia.
Suomi rahoittaa humanitaarisen avun varoistaan muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä rohingya-pakolaisten keskuudessa Myanmarissa ja Bangladeshissa. Kuva Cox's Bazarin pakolaisleiriltä Bangladeshista vuodelta 2019. (Kuva: Allison Joyce / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen antaman humanitaarisen avun määrä nousee tänä vuonna historiallisen korkealle, 115 miljoonaan euroon. Kasvua on peräti 46 prosenttia viime vuodesta.

Ulkoministeriön tilastojen mukaan yhtä suurta summaa ei ole myönnetty humanitaariseen apuun ainakaan 2010-luvun aikana.

”Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat olleet tänä vuonna ennätyssuuret, ja koronaviruspandemia on lisännyt avun tarvetta”, kertoo ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Lauratuulia Lehtinen.

Viimeisimpiin myöntöihin kuuluu muun muassa lisätuki YK:n katastrofiriskien ehkäisyjärjestölle UNDRR:lle. YK:n väestörahastolle myönnettiin lisärahoitus tyttöjen ja naisten lisääntymisterveyspalveluihin.

”Suomi pystyi myös palaamaan tauon jälkeen Unicefin humanitaarisen avun rahoittajaksi. Myönnämme rahaa terveys- ja ravitsemuspalveluihin Etiopiaan, jossa on käynnissä akuutti kriisi”, Lehtinen kertoo.

Lisärahoitusta myönnettiin myös Maailman ruokaohjelman Jemenin ruoka-apuun sekä Sahelin maille kouluruokailuun.

Aiemmin Suomen humanitaarisen avun varoista on tänä vuonna tuettu myös muun muassa YK:n palestiinalaispakolaisten järjestö UNRWA:ta, pakolaisjärjestö UNHCR:ää, Unicefin Education Cannot Wait -koulutusrahastoa sekä kotimaisia avustusjärjestöjä, kuten Punaista Ristiä.

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan ihmishenkiä pelastavaa, akuutteihin kriiseihin myönnettävää apua. Sen osuus koko kehitysyhteistyöbudjetista on tavallisesti noin kymmenen prosenttia.

Alun perin humanitaariseen apuun oli budjetoitu tälle vuodelle 80 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summaa pystyttiin kasvattamaan etenkin siksi, että eduskunta on myöntänyt lisätalousarvioissaan kolme kertaa lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

Lisäksi kaikkia kehitysyhteistyöhankkeita ei voitu toteuttaa koronapandemian takia, ja rahaa pystyttiin siirtämään humanitaariseen apuun.

Viimeisin, marraskuun lopussa hyväksytty lisätalousarvio sisältää 100 miljoonaa euron korotuksen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Siitä vajaat 25 miljoonaa euroa kohdennettiin humanitaariseen apuun.

YK arvioi aiemmin joulukuussa, että humanitaarista apua tarvitsevien määrä kasvaa ensi vuonna peräti 40 prosenttia edellisvuodesta. Ennätysmäiset 235 miljoonaa ihmistä tulee tarvitsemaan apua. Syynä ovat ilmastonmuutoksen ja pitkittyneiden konfliktien lisäksi koronaviruspandemian vaikutukset.

Lehtinen kertoo, että ensi vuodelle Suomi on budjetoinut humanitaariseen apuun jo valmiiksi enemmän määrärahoja kuin tälle vuodelle, 85 miljoonaa euroa.

”Lopullista tilannetta on vaikea sanoa, sillä tarpeet voivat muuttua nopeasti vuoden kuluessa. Joka tapauksessa rahoituksen suunta on kasvava.”

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapupolitiikka Suomi

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”