Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen humanitaarinen apu kasvoi tänä vuonna huimat 46 prosenttia – Lisävaroja muun muassa kouluruokailuun ja pakolaiskriiseihin

Suomi on antanut tänä vuonna historiallisen suuren summan humanitaariseen apuun. YK on arvioinut, että avun tarve kasvaa ensi vuonna ennätyslukemiin.
Ihmisiä ja pakolaisleirin rakennuksia.
Suomi rahoittaa humanitaarisen avun varoistaan muun muassa YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä rohingya-pakolaisten keskuudessa Myanmarissa ja Bangladeshissa. Kuva Cox's Bazarin pakolaisleiriltä Bangladeshista vuodelta 2019. (Kuva: Allison Joyce / UN Women Asia and the Pacific / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomen antaman humanitaarisen avun määrä nousee tänä vuonna historiallisen korkealle, 115 miljoonaan euroon. Kasvua on peräti 46 prosenttia viime vuodesta.

Ulkoministeriön tilastojen mukaan yhtä suurta summaa ei ole myönnetty humanitaariseen apuun ainakaan 2010-luvun aikana.

”Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat olleet tänä vuonna ennätyssuuret, ja koronaviruspandemia on lisännyt avun tarvetta”, kertoo ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Lauratuulia Lehtinen.

Viimeisimpiin myöntöihin kuuluu muun muassa lisätuki YK:n katastrofiriskien ehkäisyjärjestölle UNDRR:lle. YK:n väestörahastolle myönnettiin lisärahoitus tyttöjen ja naisten lisääntymisterveyspalveluihin.

”Suomi pystyi myös palaamaan tauon jälkeen Unicefin humanitaarisen avun rahoittajaksi. Myönnämme rahaa terveys- ja ravitsemuspalveluihin Etiopiaan, jossa on käynnissä akuutti kriisi”, Lehtinen kertoo.

Lisärahoitusta myönnettiin myös Maailman ruokaohjelman Jemenin ruoka-apuun sekä Sahelin maille kouluruokailuun.

Aiemmin Suomen humanitaarisen avun varoista on tänä vuonna tuettu myös muun muassa YK:n palestiinalaispakolaisten järjestö UNRWA:ta, pakolaisjärjestö UNHCR:ää, Unicefin Education Cannot Wait -koulutusrahastoa sekä kotimaisia avustusjärjestöjä, kuten Punaista Ristiä.

Humanitaarisella avulla tarkoitetaan ihmishenkiä pelastavaa, akuutteihin kriiseihin myönnettävää apua. Sen osuus koko kehitysyhteistyöbudjetista on tavallisesti noin kymmenen prosenttia.

Alun perin humanitaariseen apuun oli budjetoitu tälle vuodelle 80 miljoonaa euroa. Tänä vuonna summaa pystyttiin kasvattamaan etenkin siksi, että eduskunta on myöntänyt lisätalousarvioissaan kolme kertaa lisävaroja kehitysyhteistyöhön.

Lisäksi kaikkia kehitysyhteistyöhankkeita ei voitu toteuttaa koronapandemian takia, ja rahaa pystyttiin siirtämään humanitaariseen apuun.

Viimeisin, marraskuun lopussa hyväksytty lisätalousarvio sisältää 100 miljoonaa euron korotuksen kehitysyhteistyömäärärahoihin. Siitä vajaat 25 miljoonaa euroa kohdennettiin humanitaariseen apuun.

YK arvioi aiemmin joulukuussa, että humanitaarista apua tarvitsevien määrä kasvaa ensi vuonna peräti 40 prosenttia edellisvuodesta. Ennätysmäiset 235 miljoonaa ihmistä tulee tarvitsemaan apua. Syynä ovat ilmastonmuutoksen ja pitkittyneiden konfliktien lisäksi koronaviruspandemian vaikutukset.

Lehtinen kertoo, että ensi vuodelle Suomi on budjetoinut humanitaariseen apuun jo valmiiksi enemmän määrärahoja kuin tälle vuodelle, 85 miljoonaa euroa.

”Lopullista tilannetta on vaikea sanoa, sillä tarpeet voivat muuttua nopeasti vuoden kuluessa. Joka tapauksessa rahoituksen suunta on kasvava.”

Suomen kehityspolitiikka avustustyökatastrofiapupolitiikka Suomi

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää