Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Lapsia leikkikentällä.
Suomalaisten kehitysyhteistyöasenteet ovat muuttuneet kielteisempään suuntaan koronapandemian mukana. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronapandemia ja epävarmat taloudelliset ajat ovat alkaneet heijastua suomalaisten mielipiteisiin kehitysyhteistyöstä sekä sen tarpeellisuudesta.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen (pdf) mukaan selvä enemmistö, 78 prosenttia suomalaisista, pitää kehitysyhteistyötä kyllä yhä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Osuus on kuitenkin pienin koko sinä aikana, kun asiaa on kysytty ulkoministeriön kyselyissä vuodesta 2006 alkaen. Viime vuoteen verrattuna pudotusta on peräti 11 prosenttiyksikköä.

Aiempaa harvempi myös kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista ja aiempaa useampi leikkauksia.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen uskoo, että kannatuksen laskun taustalla on epävarmuuden kasvu, joka liittyy etenkin koronapandemiaan.

”On luonnollista, että kun omassa taloudessa on ongelmia, huomio kääntyy sisäänpäin eivätkä maailman asiat ole niin polttavina mielessä. Myös valtion velka huolettaa ihmisiä. Siitä huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on kuitenkin pysynyt korkealla”, hän muistutti julkistustilaisuudessa tänään.

Samantyyppisiä trendejä on nähty myös takavuosina. Esimerkiksi finanssikriisi vähensi kehitysyhteistyön suosiota.

Kyselyn mukaan reilu viidennes suomalaisista kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut kielteisesti heidän näkemyksiinsä kehitysyhteistyöstä. Toisaalta lähes yhtä suuri osuus on muuttanut mielipidettään myönteiseen suuntaan.

Poissa silmistä, poissa mielestä

Tutkimuksen mukaan myös kiinnostus ja tietämys kehitysyhteistyötä ja kehityskysymyksiä kohtaan on vähentynyt. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on kuullut vain 42 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna osuus oli 47 prosenttia.

Samaan aikaan usko kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen on notkahtanut. Osuus on pudonnut vuodessa peräti 20 prosenttiyksikköä 64 prosentista 44:ään.

Rahkonen selittää asiaa osittain viestinnän muuttumisella: koronapandemia on vienyt tilaa muilta uutisilta, eikä kehitysmaista tai kehitysyhteistyöstä ole kerrottu yhtä paljon mediassa, joka on tavallisille kansalaisille tärkein tiedon lähde.

”Vanha sanonta ’poissa silmistä, poissa mielestä’, pitää paikkansa tässä. Jos jostain asiasta ei kerrota mediassa, miten ihmiset voisivat muodostaa siitä käsitystään?”

Viestinnän vähäisyyden on huomannut myös suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kansalaisyhteiskunta-asiantuntija Pauliina Savola.

”Uutisointi on keskittynyt etenkin kotimaan koronatilanteeseen ja kouralliseen muita maita etenkin Euroopassa. Pandemian inhimillisistä vaikutuksista kehittyviin maihin on kerrottu aika vähän. Se voi vaikuttaa asenteisiin”, hän huomauttaa.

Kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat kyllä yrittäneet panostaa viestintään. Esimerkiksi Fingo on on tuonut tänä vuonna kehitysyhteistyön tuloksia esiin aiempaa näkyvämmin.

”Järjestöt ovat viime vuosina panostaneet enemmän omasta toiminnastaan kertomiseen nettisivuillaan, ja myös ulkoministeriön sivuilla on nostettu viime aikoina case-esimerkkejä kehitysyhteistyöstä. Sen valossa on erikoista, että usko tuloksellisuuteen sekä kiinnostus ja tietämys on vähentynyt”, Savola toteaa.

Savolan mielestä kyselyn tulokset ovat huolestuttavia mutta toisaalta myös ymmärrettäviä ja osittain myönteisiäkin: oman maan haasteista huolimatta 85 prosenttia suomalaisista pitää köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisesta ylipäätään tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

”Tämä on kuitenkin kehitysyhteistyön perimmäinen tavoite.”

Arvot eivät ole koventuneet

Tutkimuksen mukaan eniten kehitysyhteistyömielipiteisiin vaikuttavat ihmisen omat arvot. Esimerkiksi puoluekanta on tärkeä selittävä tekijä. Perussuomalaisten äänestäjistä vain 41 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, Liike Nytin äänestäjistä puolet. Kaikilla muilla puolueilla osuus on yli kolme neljäsosaa, vihreillä peräti 98 prosenttia.

Ovatko suomalaisten arvot sitten koventuneet koronapandemian myötä?

”Varmasti vastakkainasettelu ja arvojen koventuminen näkyvät koko maailmassa. Tällainen palaute pitää ottaa vakavasti, ja meidän on tutkittava sitä, onko esimerkiksi viestinnässä parannettavaa. Uskon kuitenkin, että korona on osoittanut, että globaalit kriisit tarvitsevat globaaleja ratkaisuja. Niitä ei voi löytää yksin Suomi eikä Eurooppa”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tiedotustilaisuudessa.

Toisaalta muut tutkimukset osoittavat, että arvot muuttuvat hitaasti ja ettei koronapandemia ole niihin vielä vaikuttanut, Rahkonen muistutti.

Tutkimukseen osallistui 1 071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyökysely 2020

  • 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vuonna 2019 osuus oli 89 prosenttia.
     
  • Suomalaisten yleisin perustelu kehitysyhteistyölle on, että sillä voidaan vaikuttaa maailman vakauteen muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.
     
  • Kyselyn mukaan suomalaisten mielestä kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata uudelleen etenkin terveydenhuoltoon, koulutukseen ja opetukseen sekä veteen ja sanitaatioon.
     
  • Kehitysyhteistyömäärärahoja lisäisi puolet suomalaisista ja leikkaisi tai lopettaisi 24 prosenttia.
     
  • Televisio, internet ja sanomalehdet ovat suomalaisille tärkeimmät kehitysyhteistyön tiedonlähteet. Viranomaisten antamaan tietoon luotetaan eniten.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetmediaviestintäpolitiikkatalous Suomi Fingo

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika hiekkaisella ruohomaalla, taustalla taipunut puu.

Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot

Madagaskarin humanitaarinen kriisi on vuodesta toiseen maailman aliuutisoiduimpien kriisien listalla. Tänä vuonna maa voi päätyä otsikoihin traagisesta syystä: sen eteläosissa yli 1,35 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä vaikean kuivuuden takia. Rutiköyhän maan kriisi on sekä ihmisen että luonnon aiheuttama, eikä helppoja ratkaisuja ole olemassa.
Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen

YK:n pääsihteeri António Guterres kiitteli sopimuksen ratifioineita maita. Yksikään suurista ydinasevalloista eikä kovin moni Euroopan maakaan ole mukana sopimuksessa.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Suomen lippu ja sininen taivas

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.

Tuoreimmat

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt
Ydinaseet kieltävä sopimus astui tänään voimaan – Suomalaisvaikuttajat vaativat Suomea liittymään sopimukseen
Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja
Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi
20 vuotta täyttävä Maailman sosiaalifoorumi järjestetään virtuaalisena
Sveitsiin perustettiin ebolarokotevarasto – Maailman pelätyimpiin kuuluvaa tartuntatautia voi nyt ehkäistä helpommin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

Luetuimmat

Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Luontodokumenteista tuttua Madagaskaria piinaa unohdettu nälkäkriisi – ”Humanitaarinen katastrofi voi tulla muutaman kuukauden sisällä”, sanoo WFP:n maajohtaja Jean-Luc Siblot
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti