Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Lapsia leikkikentällä.
Suomalaisten kehitysyhteistyöasenteet ovat muuttuneet kielteisempään suuntaan koronapandemian mukana. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronapandemia ja epävarmat taloudelliset ajat ovat alkaneet heijastua suomalaisten mielipiteisiin kehitysyhteistyöstä sekä sen tarpeellisuudesta.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen (pdf) mukaan selvä enemmistö, 78 prosenttia suomalaisista, pitää kehitysyhteistyötä kyllä yhä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Osuus on kuitenkin pienin koko sinä aikana, kun asiaa on kysytty ulkoministeriön kyselyissä vuodesta 2006 alkaen. Viime vuoteen verrattuna pudotusta on peräti 11 prosenttiyksikköä.

Aiempaa harvempi myös kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista ja aiempaa useampi leikkauksia.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen uskoo, että kannatuksen laskun taustalla on epävarmuuden kasvu, joka liittyy etenkin koronapandemiaan.

”On luonnollista, että kun omassa taloudessa on ongelmia, huomio kääntyy sisäänpäin eivätkä maailman asiat ole niin polttavina mielessä. Myös valtion velka huolettaa ihmisiä. Siitä huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on kuitenkin pysynyt korkealla”, hän muistutti julkistustilaisuudessa tänään.

Samantyyppisiä trendejä on nähty myös takavuosina. Esimerkiksi finanssikriisi vähensi kehitysyhteistyön suosiota.

Kyselyn mukaan reilu viidennes suomalaisista kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut kielteisesti heidän näkemyksiinsä kehitysyhteistyöstä. Toisaalta lähes yhtä suuri osuus on muuttanut mielipidettään myönteiseen suuntaan.

Poissa silmistä, poissa mielestä

Tutkimuksen mukaan myös kiinnostus ja tietämys kehitysyhteistyötä ja kehityskysymyksiä kohtaan on vähentynyt. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on kuullut vain 42 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna osuus oli 47 prosenttia.

Samaan aikaan usko kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen on notkahtanut. Osuus on pudonnut vuodessa peräti 20 prosenttiyksikköä 64 prosentista 44:ään.

Rahkonen selittää asiaa osittain viestinnän muuttumisella: koronapandemia on vienyt tilaa muilta uutisilta, eikä kehitysmaista tai kehitysyhteistyöstä ole kerrottu yhtä paljon mediassa, joka on tavallisille kansalaisille tärkein tiedon lähde.

”Vanha sanonta ’poissa silmistä, poissa mielestä’, pitää paikkansa tässä. Jos jostain asiasta ei kerrota mediassa, miten ihmiset voisivat muodostaa siitä käsitystään?”

Viestinnän vähäisyyden on huomannut myös suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kansalaisyhteiskunta-asiantuntija Pauliina Savola.

”Uutisointi on keskittynyt etenkin kotimaan koronatilanteeseen ja kouralliseen muita maita etenkin Euroopassa. Pandemian inhimillisistä vaikutuksista kehittyviin maihin on kerrottu aika vähän. Se voi vaikuttaa asenteisiin”, hän huomauttaa.

Kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat kyllä yrittäneet panostaa viestintään. Esimerkiksi Fingo on on tuonut tänä vuonna kehitysyhteistyön tuloksia esiin aiempaa näkyvämmin.

”Järjestöt ovat viime vuosina panostaneet enemmän omasta toiminnastaan kertomiseen nettisivuillaan, ja myös ulkoministeriön sivuilla on nostettu viime aikoina case-esimerkkejä kehitysyhteistyöstä. Sen valossa on erikoista, että usko tuloksellisuuteen sekä kiinnostus ja tietämys on vähentynyt”, Savola toteaa.

Savolan mielestä kyselyn tulokset ovat huolestuttavia mutta toisaalta myös ymmärrettäviä ja osittain myönteisiäkin: oman maan haasteista huolimatta 85 prosenttia suomalaisista pitää köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisesta ylipäätään tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

”Tämä on kuitenkin kehitysyhteistyön perimmäinen tavoite.”

Arvot eivät ole koventuneet

Tutkimuksen mukaan eniten kehitysyhteistyömielipiteisiin vaikuttavat ihmisen omat arvot. Esimerkiksi puoluekanta on tärkeä selittävä tekijä. Perussuomalaisten äänestäjistä vain 41 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, Liike Nytin äänestäjistä puolet. Kaikilla muilla puolueilla osuus on yli kolme neljäsosaa, vihreillä peräti 98 prosenttia.

Ovatko suomalaisten arvot sitten koventuneet koronapandemian myötä?

”Varmasti vastakkainasettelu ja arvojen koventuminen näkyvät koko maailmassa. Tällainen palaute pitää ottaa vakavasti, ja meidän on tutkittava sitä, onko esimerkiksi viestinnässä parannettavaa. Uskon kuitenkin, että korona on osoittanut, että globaalit kriisit tarvitsevat globaaleja ratkaisuja. Niitä ei voi löytää yksin Suomi eikä Eurooppa”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tiedotustilaisuudessa.

Toisaalta muut tutkimukset osoittavat, että arvot muuttuvat hitaasti ja ettei koronapandemia ole niihin vielä vaikuttanut, Rahkonen muistutti.

Tutkimukseen osallistui 1 071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyökysely 2020

  • 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vuonna 2019 osuus oli 89 prosenttia.
     
  • Suomalaisten yleisin perustelu kehitysyhteistyölle on, että sillä voidaan vaikuttaa maailman vakauteen muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.
     
  • Kyselyn mukaan suomalaisten mielestä kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata uudelleen etenkin terveydenhuoltoon, koulutukseen ja opetukseen sekä veteen ja sanitaatioon.
     
  • Kehitysyhteistyömäärärahoja lisäisi puolet suomalaisista ja leikkaisi tai lopettaisi 24 prosenttia.
     
  • Televisio, internet ja sanomalehdet ovat suomalaisille tärkeimmät kehitysyhteistyön tiedonlähteet. Viranomaisten antamaan tietoon luotetaan eniten.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetmediaviestintäpolitiikkatalous Suomi Fingo

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää