Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Lapsia leikkikentällä.
Suomalaisten kehitysyhteistyöasenteet ovat muuttuneet kielteisempään suuntaan koronapandemian mukana. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Koronapandemia ja epävarmat taloudelliset ajat ovat alkaneet heijastua suomalaisten mielipiteisiin kehitysyhteistyöstä sekä sen tarpeellisuudesta.

Ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen (pdf) mukaan selvä enemmistö, 78 prosenttia suomalaisista, pitää kehitysyhteistyötä kyllä yhä tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Osuus on kuitenkin pienin koko sinä aikana, kun asiaa on kysytty ulkoministeriön kyselyissä vuodesta 2006 alkaen. Viime vuoteen verrattuna pudotusta on peräti 11 prosenttiyksikköä.

Aiempaa harvempi myös kannattaa kehitysyhteistyömäärärahojen korottamista ja aiempaa useampi leikkauksia.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen uskoo, että kannatuksen laskun taustalla on epävarmuuden kasvu, joka liittyy etenkin koronapandemiaan.

”On luonnollista, että kun omassa taloudessa on ongelmia, huomio kääntyy sisäänpäin eivätkä maailman asiat ole niin polttavina mielessä. Myös valtion velka huolettaa ihmisiä. Siitä huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on kuitenkin pysynyt korkealla”, hän muistutti julkistustilaisuudessa tänään.

Samantyyppisiä trendejä on nähty myös takavuosina. Esimerkiksi finanssikriisi vähensi kehitysyhteistyön suosiota.

Kyselyn mukaan reilu viidennes suomalaisista kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut kielteisesti heidän näkemyksiinsä kehitysyhteistyöstä. Toisaalta lähes yhtä suuri osuus on muuttanut mielipidettään myönteiseen suuntaan.

Poissa silmistä, poissa mielestä

Tutkimuksen mukaan myös kiinnostus ja tietämys kehitysyhteistyötä ja kehityskysymyksiä kohtaan on vähentynyt. Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on kuullut vain 42 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna osuus oli 47 prosenttia.

Samaan aikaan usko kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen on notkahtanut. Osuus on pudonnut vuodessa peräti 20 prosenttiyksikköä 64 prosentista 44:ään.

Rahkonen selittää asiaa osittain viestinnän muuttumisella: koronapandemia on vienyt tilaa muilta uutisilta, eikä kehitysmaista tai kehitysyhteistyöstä ole kerrottu yhtä paljon mediassa, joka on tavallisille kansalaisille tärkein tiedon lähde.

”Vanha sanonta ’poissa silmistä, poissa mielestä’, pitää paikkansa tässä. Jos jostain asiasta ei kerrota mediassa, miten ihmiset voisivat muodostaa siitä käsitystään?”

Viestinnän vähäisyyden on huomannut myös suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kansalaisyhteiskunta-asiantuntija Pauliina Savola.

”Uutisointi on keskittynyt etenkin kotimaan koronatilanteeseen ja kouralliseen muita maita etenkin Euroopassa. Pandemian inhimillisistä vaikutuksista kehittyviin maihin on kerrottu aika vähän. Se voi vaikuttaa asenteisiin”, hän huomauttaa.

Kehitysyhteistyön ammattilaiset ovat kyllä yrittäneet panostaa viestintään. Esimerkiksi Fingo on on tuonut tänä vuonna kehitysyhteistyön tuloksia esiin aiempaa näkyvämmin.

”Järjestöt ovat viime vuosina panostaneet enemmän omasta toiminnastaan kertomiseen nettisivuillaan, ja myös ulkoministeriön sivuilla on nostettu viime aikoina case-esimerkkejä kehitysyhteistyöstä. Sen valossa on erikoista, että usko tuloksellisuuteen sekä kiinnostus ja tietämys on vähentynyt”, Savola toteaa.

Savolan mielestä kyselyn tulokset ovat huolestuttavia mutta toisaalta myös ymmärrettäviä ja osittain myönteisiäkin: oman maan haasteista huolimatta 85 prosenttia suomalaisista pitää köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisesta ylipäätään tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

”Tämä on kuitenkin kehitysyhteistyön perimmäinen tavoite.”

Arvot eivät ole koventuneet

Tutkimuksen mukaan eniten kehitysyhteistyömielipiteisiin vaikuttavat ihmisen omat arvot. Esimerkiksi puoluekanta on tärkeä selittävä tekijä. Perussuomalaisten äänestäjistä vain 41 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, Liike Nytin äänestäjistä puolet. Kaikilla muilla puolueilla osuus on yli kolme neljäsosaa, vihreillä peräti 98 prosenttia.

Ovatko suomalaisten arvot sitten koventuneet koronapandemian myötä?

”Varmasti vastakkainasettelu ja arvojen koventuminen näkyvät koko maailmassa. Tällainen palaute pitää ottaa vakavasti, ja meidän on tutkittava sitä, onko esimerkiksi viestinnässä parannettavaa. Uskon kuitenkin, että korona on osoittanut, että globaalit kriisit tarvitsevat globaaleja ratkaisuja. Niitä ei voi löytää yksin Suomi eikä Eurooppa”, totesi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tiedotustilaisuudessa.

Toisaalta muut tutkimukset osoittavat, että arvot muuttuvat hitaasti ja ettei koronapandemia ole niihin vielä vaikuttanut, Rahkonen muistutti.

Tutkimukseen osallistui 1 071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyökysely 2020

  • 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Vuonna 2019 osuus oli 89 prosenttia.
     
  • Suomalaisten yleisin perustelu kehitysyhteistyölle on, että sillä voidaan vaikuttaa maailman vakauteen muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta.
     
  • Kyselyn mukaan suomalaisten mielestä kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata uudelleen etenkin terveydenhuoltoon, koulutukseen ja opetukseen sekä veteen ja sanitaatioon.
     
  • Kehitysyhteistyömäärärahoja lisäisi puolet suomalaisista ja leikkaisi tai lopettaisi 24 prosenttia.
     
  • Televisio, internet ja sanomalehdet ovat suomalaisille tärkeimmät kehitysyhteistyön tiedonlähteet. Viranomaisten antamaan tietoon luotetaan eniten.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetmediaviestintäpolitiikkatalous Suomi Fingo

Lue myös

Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija