Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Peräti 89 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen tuloksista.

Vuosittain julkaistava kyselytutkimus on aiemminkin paljastanut, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kehitysyhteistyöhön. Viimeisten neljän vuoden aikana kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut, mutta viimeksi näin korkea prosenttiosuus on saatu vuonna 2007. Tutkimuksen tehnyt Taloustutkimus uskoo, että taustalla ovat talouden suhdanteet.

”Tämän vuosikymmenen alkupuolella Suomen taloudessa elettiin taantuman aikaa, ja silloin ihmisten mielenkiinto suuntautuu suhteessa enemmän oman maan asioihin. Nyt kun taloudessa on jo monta vuotta nautittu nousukaudesta, entistä useampi katsoo, että Suomella on mahdollisuuksia panostaa myös köyhempien maiden auttamiseen”, tutkimusraportissa todetaan.

Infografiikka Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tärkeydestä kyselytutkimukseen vastanneiden mukaan

Vahvinta kehitysyhteistyön kannatus on alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Puolueista vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat myönteisimpiä, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat kielteisimpiä.

Myös kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran ja 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan.

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin rajusti viime hallituskaudella. Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut määrärahojen nostoa, mutta summista ei toistaiseksi tiedetä.

Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on myös kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaita koskevasta tiedosta. Alle puolet on kuitenkaan kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista. Osuus laski viime vuodesta muutaman prosenttiyksikön verran.

Infografiikka Agenda 2030 -tietoisuudesta kehitysyhteistyökyselyn mukaan

Usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen on viime vuosina hieman laskenut. Tänä vuonna 64 prosenttia uskoi Suomen kehitysyhteistyön tuottavan tuloksia, hieman viime vuotta useampi.

Ilmasto nuorten huolenaiheena

Aiempien vuosien tapaan suomalaiset pitävät koulutusta Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä painopisteenä. Suomen EU-puheenjohtajakaudella kärkiteemoiksi pitäisi kuitenkin kyselyn mukaan nostaa naisten ja tyttöjen asema, ilmastotoimet sekä vakauteen ja kehitykseen vaikuttaminen maissa, joista tulee paljon siirtolaisia.

Vastauksissa näkyy selvä sukupolvijakauma: vanhemmat korostavat naisten asemaa, nuoremmat taas ilmastotoimia, tutkimusraportissa kerrotaan.

Suomen kehitysyhteistyö on viime vuosina keskittynyt etenkin yksityisen sektorin tukemiseen. Kyselyn mukaan kolme neljästä pitää sitä tärkeänä, mutta toisaalta yritysten kautta kanavoitava kehitysyhteistyö ei saa niin hyviä arvioita kuin muu kehitysyhteistyö.

Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä pidetään luotettavampana, läpinäkyvämpänä ja paremmin köyhiä tukevana.

Tutkimukseen haastateltiin 1 000:ta henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina touko--kesäkuussa 2019. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija