Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Peräti 89 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen tuloksista.

Vuosittain julkaistava kyselytutkimus on aiemminkin paljastanut, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kehitysyhteistyöhön. Viimeisten neljän vuoden aikana kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut, mutta viimeksi näin korkea prosenttiosuus on saatu vuonna 2007. Tutkimuksen tehnyt Taloustutkimus uskoo, että taustalla ovat talouden suhdanteet.

”Tämän vuosikymmenen alkupuolella Suomen taloudessa elettiin taantuman aikaa, ja silloin ihmisten mielenkiinto suuntautuu suhteessa enemmän oman maan asioihin. Nyt kun taloudessa on jo monta vuotta nautittu nousukaudesta, entistä useampi katsoo, että Suomella on mahdollisuuksia panostaa myös köyhempien maiden auttamiseen”, tutkimusraportissa todetaan.

Infografiikka Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tärkeydestä kyselytutkimukseen vastanneiden mukaan

Vahvinta kehitysyhteistyön kannatus on alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Puolueista vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat myönteisimpiä, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat kielteisimpiä.

Myös kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran ja 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan.

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin rajusti viime hallituskaudella. Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut määrärahojen nostoa, mutta summista ei toistaiseksi tiedetä.

Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on myös kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaita koskevasta tiedosta. Alle puolet on kuitenkaan kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista. Osuus laski viime vuodesta muutaman prosenttiyksikön verran.

Infografiikka Agenda 2030 -tietoisuudesta kehitysyhteistyökyselyn mukaan

Usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen on viime vuosina hieman laskenut. Tänä vuonna 64 prosenttia uskoi Suomen kehitysyhteistyön tuottavan tuloksia, hieman viime vuotta useampi.

Ilmasto nuorten huolenaiheena

Aiempien vuosien tapaan suomalaiset pitävät koulutusta Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä painopisteenä. Suomen EU-puheenjohtajakaudella kärkiteemoiksi pitäisi kuitenkin kyselyn mukaan nostaa naisten ja tyttöjen asema, ilmastotoimet sekä vakauteen ja kehitykseen vaikuttaminen maissa, joista tulee paljon siirtolaisia.

Vastauksissa näkyy selvä sukupolvijakauma: vanhemmat korostavat naisten asemaa, nuoremmat taas ilmastotoimia, tutkimusraportissa kerrotaan.

Suomen kehitysyhteistyö on viime vuosina keskittynyt etenkin yksityisen sektorin tukemiseen. Kyselyn mukaan kolme neljästä pitää sitä tärkeänä, mutta toisaalta yritysten kautta kanavoitava kehitysyhteistyö ei saa niin hyviä arvioita kuin muu kehitysyhteistyö.

Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä pidetään luotettavampana, läpinäkyvämpänä ja paremmin köyhiä tukevana.

Tutkimukseen haastateltiin 1 000:ta henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina touko--kesäkuussa 2019. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Nuori nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.

Tuoreimmat

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura
Kysely: Jemenin lapset kärsivät peloista ja masennuksesta – Koronavirus luo uusia uhkia

Luetuimmat

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat
Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Keuhkokuumeeseen kuolee lapsi joka 39. sekunti – Jopa joka kolmas jää ilman tärkeää hoitoa, varoittavat järjestöt