Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Peräti 89 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen tuloksista.

Vuosittain julkaistava kyselytutkimus on aiemminkin paljastanut, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kehitysyhteistyöhön. Viimeisten neljän vuoden aikana kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut, mutta viimeksi näin korkea prosenttiosuus on saatu vuonna 2007. Tutkimuksen tehnyt Taloustutkimus uskoo, että taustalla ovat talouden suhdanteet.

”Tämän vuosikymmenen alkupuolella Suomen taloudessa elettiin taantuman aikaa, ja silloin ihmisten mielenkiinto suuntautuu suhteessa enemmän oman maan asioihin. Nyt kun taloudessa on jo monta vuotta nautittu nousukaudesta, entistä useampi katsoo, että Suomella on mahdollisuuksia panostaa myös köyhempien maiden auttamiseen”, tutkimusraportissa todetaan.

Infografiikka Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tärkeydestä kyselytutkimukseen vastanneiden mukaan

Vahvinta kehitysyhteistyön kannatus on alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Puolueista vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat myönteisimpiä, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat kielteisimpiä.

Myös kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran ja 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan.

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin rajusti viime hallituskaudella. Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut määrärahojen nostoa, mutta summista ei toistaiseksi tiedetä.

Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on myös kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaita koskevasta tiedosta. Alle puolet on kuitenkaan kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista. Osuus laski viime vuodesta muutaman prosenttiyksikön verran.

Infografiikka Agenda 2030 -tietoisuudesta kehitysyhteistyökyselyn mukaan

Usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen on viime vuosina hieman laskenut. Tänä vuonna 64 prosenttia uskoi Suomen kehitysyhteistyön tuottavan tuloksia, hieman viime vuotta useampi.

Ilmasto nuorten huolenaiheena

Aiempien vuosien tapaan suomalaiset pitävät koulutusta Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä painopisteenä. Suomen EU-puheenjohtajakaudella kärkiteemoiksi pitäisi kuitenkin kyselyn mukaan nostaa naisten ja tyttöjen asema, ilmastotoimet sekä vakauteen ja kehitykseen vaikuttaminen maissa, joista tulee paljon siirtolaisia.

Vastauksissa näkyy selvä sukupolvijakauma: vanhemmat korostavat naisten asemaa, nuoremmat taas ilmastotoimia, tutkimusraportissa kerrotaan.

Suomen kehitysyhteistyö on viime vuosina keskittynyt etenkin yksityisen sektorin tukemiseen. Kyselyn mukaan kolme neljästä pitää sitä tärkeänä, mutta toisaalta yritysten kautta kanavoitava kehitysyhteistyö ei saa niin hyviä arvioita kuin muu kehitysyhteistyö.

Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä pidetään luotettavampana, läpinäkyvämpänä ja paremmin köyhiä tukevana.

Tutkimukseen haastateltiin 1 000:ta henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina touko--kesäkuussa 2019. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittaja ja kyltti, jossa lukee Open the borders.

Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt uusia todisteita siitä, että Kreikka pakottaa siirtolaisia takaisin Turkkiin antamatta näille mahdollisuutta hakea turvapaikkaa. Samoja käytäntöjä on löydetty myös muualta Euroopasta. Järjestöt peräänkuuluttavat EU:lta toimia, sillä pohjimmiltaan sen siirtolaispolitiikka on ongelman taustalla.
Kyltti, jossa lukee Make eocide an international crime now.

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi

Kansainvälinen kampanja vaatii, että kansainvälinen rikostuomioistuin alkaisi tutkia kansanmurhien ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös ympäristötuhoa. Nyt kampanjan lakitiimi on saanut valmiiksi ympäristötuhon määritelmän.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.

Tuoreimmat

Kansainvälinen asianajajatiimi loi ensimmäistä kertaa ”luonnontuhonnan” määritelmän – Tavoitteena määritellä ympäristötuho kansainvälisen tason rikokseksi
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kreikka pakottaa yhä laittomasti turvapaikanhakijoita takaisin Turkkiin – Väkivaltainen kohtelu voi täyttää jopa kidutuksen tunnusmerkit, sanovat ihmisoikeusasiantuntijat
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen