Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Peräti 89 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä, selviää ulkoministeriön tänään julkaiseman kyselytutkimuksen tuloksista.

Vuosittain julkaistava kyselytutkimus on aiemminkin paljastanut, että suomalaiset suhtautuvat myönteisesti kehitysyhteistyöhön. Viimeisten neljän vuoden aikana kehitysyhteistyön kannatus on kasvanut, mutta viimeksi näin korkea prosenttiosuus on saatu vuonna 2007. Tutkimuksen tehnyt Taloustutkimus uskoo, että taustalla ovat talouden suhdanteet.

”Tämän vuosikymmenen alkupuolella Suomen taloudessa elettiin taantuman aikaa, ja silloin ihmisten mielenkiinto suuntautuu suhteessa enemmän oman maan asioihin. Nyt kun taloudessa on jo monta vuotta nautittu nousukaudesta, entistä useampi katsoo, että Suomella on mahdollisuuksia panostaa myös köyhempien maiden auttamiseen”, tutkimusraportissa todetaan.

Infografiikka Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen tärkeydestä kyselytutkimukseen vastanneiden mukaan

Vahvinta kehitysyhteistyön kannatus on alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Puolueista vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat ovat myönteisimpiä, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat kielteisimpiä.

Myös kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 67 prosenttia nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja jonkin verran ja 18 prosenttia pitäisi ne ennallaan.

Kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin rajusti viime hallituskaudella. Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut määrärahojen nostoa, mutta summista ei toistaiseksi tiedetä.

Kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on myös kiinnostunut kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaita koskevasta tiedosta. Alle puolet on kuitenkaan kuullut YK:n vuonna 2015 hyväksymistä kestävän kehityksen tavoitteista. Osuus laski viime vuodesta muutaman prosenttiyksikön verran.

Infografiikka Agenda 2030 -tietoisuudesta kehitysyhteistyökyselyn mukaan

Usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen on viime vuosina hieman laskenut. Tänä vuonna 64 prosenttia uskoi Suomen kehitysyhteistyön tuottavan tuloksia, hieman viime vuotta useampi.

Ilmasto nuorten huolenaiheena

Aiempien vuosien tapaan suomalaiset pitävät koulutusta Suomen kehitysyhteistyön tärkeimpänä painopisteenä. Suomen EU-puheenjohtajakaudella kärkiteemoiksi pitäisi kuitenkin kyselyn mukaan nostaa naisten ja tyttöjen asema, ilmastotoimet sekä vakauteen ja kehitykseen vaikuttaminen maissa, joista tulee paljon siirtolaisia.

Vastauksissa näkyy selvä sukupolvijakauma: vanhemmat korostavat naisten asemaa, nuoremmat taas ilmastotoimia, tutkimusraportissa kerrotaan.

Suomen kehitysyhteistyö on viime vuosina keskittynyt etenkin yksityisen sektorin tukemiseen. Kyselyn mukaan kolme neljästä pitää sitä tärkeänä, mutta toisaalta yritysten kautta kanavoitava kehitysyhteistyö ei saa niin hyviä arvioita kuin muu kehitysyhteistyö.

Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä pidetään luotettavampana, läpinäkyvämpänä ja paremmin köyhiä tukevana.

Tutkimukseen haastateltiin 1 000:ta henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina touko--kesäkuussa 2019. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.
Vaaleansiniset kumihansikkaat tiskialtaan reunalla.

Afrikkalaistaustaiset kotiapulaiset kärsivät ihmiskaupasta Lähi-idässä – Koronaviruksen vuoksi moni on nyt loukussa

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maissa työskentelee joukoittain afrikkalaisnaisia kotiapulaisina surkeassa asemassa. Heidän oikeuksiensa puolustaminen ei saa jäädä koronaviruksen aiheuttaman globaalin talouskriisin varjoon, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Maskilla ja kypärällä suojautunut ihminen ruiskuttaa nestettä.

Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa

Zoonoosit eli eläinperäiset taudit tappavat vuosittain kaksi miljoonaa ihmistä. Syynä on muun muassa kestämätön luonnonvarojen käyttö, kertoo YK:n ympäristöohjelma. Se peräänkuuluttaa tieteenalojen välistä yhteistyötä tilanteen ratkaisemiseksi.