Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.
Eurokolikko lähikuvassa
Uudessa hallitusohjelmassa luvataan lisätä kansalaisjärjestöjen rahoitusta. (Kuva: Dirk Houbrechts / CC BY-NC 2.0)

Tänään julkaistu Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelma lupaa korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun, ilmastorahoitukseen sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.

Kirjaukset ovat lähes päinvastaisia verrattuna edelliseen hallitukseen, joka leikkasi kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat juuri järjestöihin ja YK-toimijoihin.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen suhtautuu uuteen ohjelmaan varovaisen positiivisesti. Tunnelmat ovat neljän vuoden takaista myönteisemmät, mutta aika näyttää, miten lupaukset toteutetaan, hän huomauttaa.

”Monta kysymystä jää auki. Teksti lupaa hyvää, mutta liitteet eivät kauheasti vakuuta. Ministeriltä toivotaan nyt tarkennuksia. Sanotaan, että järjestöjen ja humanitaarisen avun rahoitus kasvaa ja ilmastorahoitukseen pitää satsata, mutta millä aikataululle ja kenelle”, hän toteaa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi kohdentaa kehitysyhteistyön lisärahoituksen Suomen perinteisille painopistealueille, kuten naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Tarkkoja summia ei kuitenkaan vielä kerrota lukuun ottamatta hallitusohjelman liitteitä, joissa kerrotaan kehitysyhteistyörahoituksen nostosta 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2023.

Viime vuonna osuus oli 0,38 prosenttia, mutta uusikin lupaus on kaukana 0,7 prosentin YK-tavoitteesta, johon Suomi sitoutui jo vuosia sitten muiden vauraiden maiden tavoin.

Uuden hallitusohjelman mukaan 0,7-tavoitteeseen kyllä pyritään, mutta aikataulua ei kerrota.

”Se on pettymys. Kyllä me odotimme, että tällä hallituskombolla sinne olisi pystytty laittamaan aikataulu. Toisaalta ymmärrän, että kaikkea ei pysty heti saamaan”, Lappalainen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Suomi myös pyrkii YK:n ihmisoikeus- ja turvallisuusneuvostojen vaihtuvaksi jäsenmaaksi. Lappalainen huomauttaa, että myös rahalla on kilvassa merkitys.

Hänen mukaansa ohjelmassa on kuitenkin myös paljon hyvää. Kestävä kehitys näkyy koko hallitusohjelmassa läpileikkaavana teemana eikä ole vain ympäristö- tai ulkopolitiikkaosiossa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen asema on hyvin esillä.

”Järjestöt noteerataan muuallakin kuin ulkopoliittisessa kohdassa. Puhutaan esimerkiksi järjestöjen roolista yhteisöllisyyden ja osallistumisen vakiinnuttajana. On tosi hieno juttu, että se on siellä huomattu”, Lappalainen kehuu.

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille maille.
     
  • Suomi tavoittelee sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.
     
  • Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta.
     
  • Kehitysyhteistyön painopisteinä ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan