Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.
Eurokolikko lähikuvassa
Uudessa hallitusohjelmassa luvataan lisätä kansalaisjärjestöjen rahoitusta. (Kuva: Dirk Houbrechts / CC BY-NC 2.0)

Tänään julkaistu Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelma lupaa korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun, ilmastorahoitukseen sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.

Kirjaukset ovat lähes päinvastaisia verrattuna edelliseen hallitukseen, joka leikkasi kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat juuri järjestöihin ja YK-toimijoihin.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen suhtautuu uuteen ohjelmaan varovaisen positiivisesti. Tunnelmat ovat neljän vuoden takaista myönteisemmät, mutta aika näyttää, miten lupaukset toteutetaan, hän huomauttaa.

”Monta kysymystä jää auki. Teksti lupaa hyvää, mutta liitteet eivät kauheasti vakuuta. Ministeriltä toivotaan nyt tarkennuksia. Sanotaan, että järjestöjen ja humanitaarisen avun rahoitus kasvaa ja ilmastorahoitukseen pitää satsata, mutta millä aikataululle ja kenelle”, hän toteaa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi kohdentaa kehitysyhteistyön lisärahoituksen Suomen perinteisille painopistealueille, kuten naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Tarkkoja summia ei kuitenkaan vielä kerrota lukuun ottamatta hallitusohjelman liitteitä, joissa kerrotaan kehitysyhteistyörahoituksen nostosta 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2023.

Viime vuonna osuus oli 0,38 prosenttia, mutta uusikin lupaus on kaukana 0,7 prosentin YK-tavoitteesta, johon Suomi sitoutui jo vuosia sitten muiden vauraiden maiden tavoin.

Uuden hallitusohjelman mukaan 0,7-tavoitteeseen kyllä pyritään, mutta aikataulua ei kerrota.

”Se on pettymys. Kyllä me odotimme, että tällä hallituskombolla sinne olisi pystytty laittamaan aikataulu. Toisaalta ymmärrän, että kaikkea ei pysty heti saamaan”, Lappalainen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Suomi myös pyrkii YK:n ihmisoikeus- ja turvallisuusneuvostojen vaihtuvaksi jäsenmaaksi. Lappalainen huomauttaa, että myös rahalla on kilvassa merkitys.

Hänen mukaansa ohjelmassa on kuitenkin myös paljon hyvää. Kestävä kehitys näkyy koko hallitusohjelmassa läpileikkaavana teemana eikä ole vain ympäristö- tai ulkopolitiikkaosiossa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen asema on hyvin esillä.

”Järjestöt noteerataan muuallakin kuin ulkopoliittisessa kohdassa. Puhutaan esimerkiksi järjestöjen roolista yhteisöllisyyden ja osallistumisen vakiinnuttajana. On tosi hieno juttu, että se on siellä huomattu”, Lappalainen kehuu.

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille maille.
     
  • Suomi tavoittelee sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.
     
  • Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta.
     
  • Kehitysyhteistyön painopisteinä ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”