Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.
Eurokolikko lähikuvassa
Uudessa hallitusohjelmassa luvataan lisätä kansalaisjärjestöjen rahoitusta. (Kuva: Dirk Houbrechts / CC BY-NC 2.0)

Tänään julkaistu Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelma lupaa korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun, ilmastorahoitukseen sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.

Kirjaukset ovat lähes päinvastaisia verrattuna edelliseen hallitukseen, joka leikkasi kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat juuri järjestöihin ja YK-toimijoihin.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen suhtautuu uuteen ohjelmaan varovaisen positiivisesti. Tunnelmat ovat neljän vuoden takaista myönteisemmät, mutta aika näyttää, miten lupaukset toteutetaan, hän huomauttaa.

”Monta kysymystä jää auki. Teksti lupaa hyvää, mutta liitteet eivät kauheasti vakuuta. Ministeriltä toivotaan nyt tarkennuksia. Sanotaan, että järjestöjen ja humanitaarisen avun rahoitus kasvaa ja ilmastorahoitukseen pitää satsata, mutta millä aikataululle ja kenelle”, hän toteaa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi kohdentaa kehitysyhteistyön lisärahoituksen Suomen perinteisille painopistealueille, kuten naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Tarkkoja summia ei kuitenkaan vielä kerrota lukuun ottamatta hallitusohjelman liitteitä, joissa kerrotaan kehitysyhteistyörahoituksen nostosta 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2023.

Viime vuonna osuus oli 0,38 prosenttia, mutta uusikin lupaus on kaukana 0,7 prosentin YK-tavoitteesta, johon Suomi sitoutui jo vuosia sitten muiden vauraiden maiden tavoin.

Uuden hallitusohjelman mukaan 0,7-tavoitteeseen kyllä pyritään, mutta aikataulua ei kerrota.

”Se on pettymys. Kyllä me odotimme, että tällä hallituskombolla sinne olisi pystytty laittamaan aikataulu. Toisaalta ymmärrän, että kaikkea ei pysty heti saamaan”, Lappalainen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Suomi myös pyrkii YK:n ihmisoikeus- ja turvallisuusneuvostojen vaihtuvaksi jäsenmaaksi. Lappalainen huomauttaa, että myös rahalla on kilvassa merkitys.

Hänen mukaansa ohjelmassa on kuitenkin myös paljon hyvää. Kestävä kehitys näkyy koko hallitusohjelmassa läpileikkaavana teemana eikä ole vain ympäristö- tai ulkopolitiikkaosiossa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen asema on hyvin esillä.

”Järjestöt noteerataan muuallakin kuin ulkopoliittisessa kohdassa. Puhutaan esimerkiksi järjestöjen roolista yhteisöllisyyden ja osallistumisen vakiinnuttajana. On tosi hieno juttu, että se on siellä huomattu”, Lappalainen kehuu.

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille maille.
     
  • Suomi tavoittelee sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.
     
  • Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta.
     
  • Kehitysyhteistyön painopisteinä ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen ja aaseja kuivuneen joen pohjalla

Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna

1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.