Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.
Eurokolikko lähikuvassa
Uudessa hallitusohjelmassa luvataan lisätä kansalaisjärjestöjen rahoitusta. (Kuva: Dirk Houbrechts / CC BY-NC 2.0)

Tänään julkaistu Antti Rinteen (sd) hallituksen hallitusohjelma lupaa korotuksia muun muassa humanitaariseen apuun, ilmastorahoitukseen sekä YK-järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen rahoitukseen.

Kirjaukset ovat lähes päinvastaisia verrattuna edelliseen hallitukseen, joka leikkasi kehitysyhteistyöstä 300 miljoonaa euroa. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat juuri järjestöihin ja YK-toimijoihin.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen suhtautuu uuteen ohjelmaan varovaisen positiivisesti. Tunnelmat ovat neljän vuoden takaista myönteisemmät, mutta aika näyttää, miten lupaukset toteutetaan, hän huomauttaa.

”Monta kysymystä jää auki. Teksti lupaa hyvää, mutta liitteet eivät kauheasti vakuuta. Ministeriltä toivotaan nyt tarkennuksia. Sanotaan, että järjestöjen ja humanitaarisen avun rahoitus kasvaa ja ilmastorahoitukseen pitää satsata, mutta millä aikataululle ja kenelle”, hän toteaa.

Hallitusohjelman mukaan Suomi kohdentaa kehitysyhteistyön lisärahoituksen Suomen perinteisille painopistealueille, kuten naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Tarkkoja summia ei kuitenkaan vielä kerrota lukuun ottamatta hallitusohjelman liitteitä, joissa kerrotaan kehitysyhteistyörahoituksen nostosta 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2023.

Viime vuonna osuus oli 0,38 prosenttia, mutta uusikin lupaus on kaukana 0,7 prosentin YK-tavoitteesta, johon Suomi sitoutui jo vuosia sitten muiden vauraiden maiden tavoin.

Uuden hallitusohjelman mukaan 0,7-tavoitteeseen kyllä pyritään, mutta aikataulua ei kerrota.

”Se on pettymys. Kyllä me odotimme, että tällä hallituskombolla sinne olisi pystytty laittamaan aikataulu. Toisaalta ymmärrän, että kaikkea ei pysty heti saamaan”, Lappalainen sanoo.

Hallitusohjelman mukaan Suomi myös pyrkii YK:n ihmisoikeus- ja turvallisuusneuvostojen vaihtuvaksi jäsenmaaksi. Lappalainen huomauttaa, että myös rahalla on kilvassa merkitys.

Hänen mukaansa ohjelmassa on kuitenkin myös paljon hyvää. Kestävä kehitys näkyy koko hallitusohjelmassa läpileikkaavana teemana eikä ole vain ympäristö- tai ulkopolitiikkaosiossa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen asema on hyvin esillä.

”Järjestöt noteerataan muuallakin kuin ulkopoliittisessa kohdassa. Puhutaan esimerkiksi järjestöjen roolista yhteisöllisyyden ja osallistumisen vakiinnuttajana. On tosi hieno juttu, että se on siellä huomattu”, Lappalainen kehuu.

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Suomi tähtää YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille maille.
     
  • Suomi tavoittelee sitä, että uusista hankkeista 85 prosenttia sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita.
     
  • Suomi lisää ilmastorahoitusta osana kehitysrahoitusta.
     
  • Kehitysyhteistyön painopisteinä ovat naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet, demokratia ja toimivat yhteiskunnat, laadukas koulutus, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen ja työpaikat, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen, ruokaturva, vesi, uusiutuva energia ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”