Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Hallitusohjelman ihmisoikeuskirjaukset saavat järjestöiltä kiitosta – ”Tässä ajassa on todella tärkeää, ettei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä”

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on tyytyväinen siihen että tuore hallitusohjelma korostaa oikeusvaltioperiaatetta sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tärkeyttä.
Kivitalo, jonka etualalla koristepylväät
Hallitusneuvottelut käynnistyivät toukokuun alussa Säätytalossa Helsingissä. (Kuva: Jari Sjölund / CC BY-SA 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tyytyväisiä maanantaina julkaistun Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman ihmisoikeuskirjauksiin.

Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron blogitekstin mukaan ohjelma on ihmisoikeusmyönteisin ”naismuistiin”, sillä siinä luvataan muun muassa luoda naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toimintaohjelma sekä uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntö.

Järjestöt kiittelevät myös esimerkiksi lupausta selvittää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa huomioidaan aiempaa selvemmin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perusturvan tasoa luvataan korottaa ja sosiaaliturva- ja sote-uudistuksissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja perustuslaillisuutta.

”Hallitusohjelma heijastelee vähittäin lisääntyvää ymmärrystä siitä, että ihmisoikeuksia ovat myös taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus riittävään toimeentuloon tai yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja laadussa”, hän sanoo.

Mattila pitää tärkeänä myös sitä, että oikeusvaltioperiaatetta sekä kansainvälisiä sopimuksia ja sääntöpohjaista järjestelmää korostetaan läpi hallitusohjelman, ei vain ulkopoliittisessa osiossa.

”Arvostan sitä, että hallitusohjelma on asemoitu kansainvälisiin sääntöihin aivan eri tavoin kuin edellinen hallitusohjelma. Suomessa on tultu eteenpäin siitä, että ihmisoikeuksista puhuttaisiin vain ulkopolitiikan yhteydessä. Se on todella merkittävä kehityskulku”, hän sanoo.

Mattila muistuttaa, että samaan aikaan monissa muissa maissa, kuten Filippiineillä, Intiassa ja Yhdysvalloissa sekä Puolassa ja Unkarissa, valtioiden johtajat yrittävät pikemminkin romuttaa sääntöpohjaisen ihmisoikeusjärjestelmän merkitystä.

”Tässä ajassa on todella tärkeää, että ei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä, sääntöpohjaisuutta ja perustuslaillisuutta.”

Alkuperäiskansojen sopimus ei kaipaa enää selvityksiä

Mattila toivoo, että nyt, kun ihmisoikeudet on huomioitu hyvin paperilla, ne myös toteutetaan konkreettisesti. Etenkin valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rooli hallitusohjelman ihmisoikeuksia koskevien lupausten toteuttamisessa on keskeinen.

”Nämä asiat on mahdollista toteuttaa, mutta ohjelman sisältö pitää jakaa kaikkien oleellisten viranhaltijoiden kanssa. Jo alkuvaiheessa on käytävä keskustelua valtionhallinnon kanssa, jotta nämä eivät jää poliittisten toimijoiden toiveiksi”, hän sanoo.

Mattilan mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin myös parannettavaa. Toimeentuloon ja köyhyyteen liittyviä kysymyksiä ei vieläkään lähestytä yksiselitteisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Lisäksi monien ongelmien ratkaisu voi jäädä selvityksen tasolle.

”Tutkittu tieto työn pohjana on tärkeää, mutta ohjelmassa on aika paljon kohtia, joissa luvataan ’selvittää’ jotain. Esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta on kuitenkin selvitetty jo aivan riittävästi, monta vuosikymmentä. Nyt olisi kyllä kaivattu jo ratifiointiprosessia eikä selvityksiä.”

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Laaditaan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelma.
     
  • Turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä.
     
  • Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lakimuutosten ja käytäntöjen vaikutukset oikeusturvaan.
     
  • Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan. Raiskauksen määritelmä muutetaan rikoslaissa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.
     
  • Käynnistetään valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.
     
  • Valmistellaan kolmas perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta Suomi IhmisoikeusliittoAmnesty International

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.