Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Hallitusohjelman ihmisoikeuskirjaukset saavat järjestöiltä kiitosta – ”Tässä ajassa on todella tärkeää, ettei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä”

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on tyytyväinen siihen että tuore hallitusohjelma korostaa oikeusvaltioperiaatetta sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tärkeyttä.
Kivitalo, jonka etualalla koristepylväät
Hallitusneuvottelut käynnistyivät toukokuun alussa Säätytalossa Helsingissä. (Kuva: Jari Sjölund / CC BY-SA 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tyytyväisiä maanantaina julkaistun Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman ihmisoikeuskirjauksiin.

Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron blogitekstin mukaan ohjelma on ihmisoikeusmyönteisin ”naismuistiin”, sillä siinä luvataan muun muassa luoda naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toimintaohjelma sekä uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntö.

Järjestöt kiittelevät myös esimerkiksi lupausta selvittää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa huomioidaan aiempaa selvemmin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perusturvan tasoa luvataan korottaa ja sosiaaliturva- ja sote-uudistuksissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja perustuslaillisuutta.

”Hallitusohjelma heijastelee vähittäin lisääntyvää ymmärrystä siitä, että ihmisoikeuksia ovat myös taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus riittävään toimeentuloon tai yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja laadussa”, hän sanoo.

Mattila pitää tärkeänä myös sitä, että oikeusvaltioperiaatetta sekä kansainvälisiä sopimuksia ja sääntöpohjaista järjestelmää korostetaan läpi hallitusohjelman, ei vain ulkopoliittisessa osiossa.

”Arvostan sitä, että hallitusohjelma on asemoitu kansainvälisiin sääntöihin aivan eri tavoin kuin edellinen hallitusohjelma. Suomessa on tultu eteenpäin siitä, että ihmisoikeuksista puhuttaisiin vain ulkopolitiikan yhteydessä. Se on todella merkittävä kehityskulku”, hän sanoo.

Mattila muistuttaa, että samaan aikaan monissa muissa maissa, kuten Filippiineillä, Intiassa ja Yhdysvalloissa sekä Puolassa ja Unkarissa, valtioiden johtajat yrittävät pikemminkin romuttaa sääntöpohjaisen ihmisoikeusjärjestelmän merkitystä.

”Tässä ajassa on todella tärkeää, että ei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä, sääntöpohjaisuutta ja perustuslaillisuutta.”

Alkuperäiskansojen sopimus ei kaipaa enää selvityksiä

Mattila toivoo, että nyt, kun ihmisoikeudet on huomioitu hyvin paperilla, ne myös toteutetaan konkreettisesti. Etenkin valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rooli hallitusohjelman ihmisoikeuksia koskevien lupausten toteuttamisessa on keskeinen.

”Nämä asiat on mahdollista toteuttaa, mutta ohjelman sisältö pitää jakaa kaikkien oleellisten viranhaltijoiden kanssa. Jo alkuvaiheessa on käytävä keskustelua valtionhallinnon kanssa, jotta nämä eivät jää poliittisten toimijoiden toiveiksi”, hän sanoo.

Mattilan mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin myös parannettavaa. Toimeentuloon ja köyhyyteen liittyviä kysymyksiä ei vieläkään lähestytä yksiselitteisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Lisäksi monien ongelmien ratkaisu voi jäädä selvityksen tasolle.

”Tutkittu tieto työn pohjana on tärkeää, mutta ohjelmassa on aika paljon kohtia, joissa luvataan ’selvittää’ jotain. Esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta on kuitenkin selvitetty jo aivan riittävästi, monta vuosikymmentä. Nyt olisi kyllä kaivattu jo ratifiointiprosessia eikä selvityksiä.”

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Laaditaan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelma.
     
  • Turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä.
     
  • Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lakimuutosten ja käytäntöjen vaikutukset oikeusturvaan.
     
  • Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan. Raiskauksen määritelmä muutetaan rikoslaissa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.
     
  • Käynnistetään valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.
     
  • Valmistellaan kolmas perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta Suomi IhmisoikeusliittoAmnesty International

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”