Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Hallitusohjelman ihmisoikeuskirjaukset saavat järjestöiltä kiitosta – ”Tässä ajassa on todella tärkeää, ettei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä”

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on tyytyväinen siihen että tuore hallitusohjelma korostaa oikeusvaltioperiaatetta sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tärkeyttä.
Kivitalo, jonka etualalla koristepylväät
Hallitusneuvottelut käynnistyivät toukokuun alussa Säätytalossa Helsingissä. (Kuva: Jari Sjölund / CC BY-SA 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tyytyväisiä maanantaina julkaistun Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman ihmisoikeuskirjauksiin.

Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron blogitekstin mukaan ohjelma on ihmisoikeusmyönteisin ”naismuistiin”, sillä siinä luvataan muun muassa luoda naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toimintaohjelma sekä uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntö.

Järjestöt kiittelevät myös esimerkiksi lupausta selvittää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa huomioidaan aiempaa selvemmin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perusturvan tasoa luvataan korottaa ja sosiaaliturva- ja sote-uudistuksissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja perustuslaillisuutta.

”Hallitusohjelma heijastelee vähittäin lisääntyvää ymmärrystä siitä, että ihmisoikeuksia ovat myös taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus riittävään toimeentuloon tai yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja laadussa”, hän sanoo.

Mattila pitää tärkeänä myös sitä, että oikeusvaltioperiaatetta sekä kansainvälisiä sopimuksia ja sääntöpohjaista järjestelmää korostetaan läpi hallitusohjelman, ei vain ulkopoliittisessa osiossa.

”Arvostan sitä, että hallitusohjelma on asemoitu kansainvälisiin sääntöihin aivan eri tavoin kuin edellinen hallitusohjelma. Suomessa on tultu eteenpäin siitä, että ihmisoikeuksista puhuttaisiin vain ulkopolitiikan yhteydessä. Se on todella merkittävä kehityskulku”, hän sanoo.

Mattila muistuttaa, että samaan aikaan monissa muissa maissa, kuten Filippiineillä, Intiassa ja Yhdysvalloissa sekä Puolassa ja Unkarissa, valtioiden johtajat yrittävät pikemminkin romuttaa sääntöpohjaisen ihmisoikeusjärjestelmän merkitystä.

”Tässä ajassa on todella tärkeää, että ei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä, sääntöpohjaisuutta ja perustuslaillisuutta.”

Alkuperäiskansojen sopimus ei kaipaa enää selvityksiä

Mattila toivoo, että nyt, kun ihmisoikeudet on huomioitu hyvin paperilla, ne myös toteutetaan konkreettisesti. Etenkin valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rooli hallitusohjelman ihmisoikeuksia koskevien lupausten toteuttamisessa on keskeinen.

”Nämä asiat on mahdollista toteuttaa, mutta ohjelman sisältö pitää jakaa kaikkien oleellisten viranhaltijoiden kanssa. Jo alkuvaiheessa on käytävä keskustelua valtionhallinnon kanssa, jotta nämä eivät jää poliittisten toimijoiden toiveiksi”, hän sanoo.

Mattilan mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin myös parannettavaa. Toimeentuloon ja köyhyyteen liittyviä kysymyksiä ei vieläkään lähestytä yksiselitteisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Lisäksi monien ongelmien ratkaisu voi jäädä selvityksen tasolle.

”Tutkittu tieto työn pohjana on tärkeää, mutta ohjelmassa on aika paljon kohtia, joissa luvataan ’selvittää’ jotain. Esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta on kuitenkin selvitetty jo aivan riittävästi, monta vuosikymmentä. Nyt olisi kyllä kaivattu jo ratifiointiprosessia eikä selvityksiä.”

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Laaditaan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelma.
     
  • Turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä.
     
  • Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lakimuutosten ja käytäntöjen vaikutukset oikeusturvaan.
     
  • Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan. Raiskauksen määritelmä muutetaan rikoslaissa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.
     
  • Käynnistetään valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.
     
  • Valmistellaan kolmas perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta Suomi IhmisoikeusliittoAmnesty International

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.