Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Hallitusohjelman ihmisoikeuskirjaukset saavat järjestöiltä kiitosta – ”Tässä ajassa on todella tärkeää, ettei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä”

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on tyytyväinen siihen että tuore hallitusohjelma korostaa oikeusvaltioperiaatetta sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tärkeyttä.
Kivitalo, jonka etualalla koristepylväät
Hallitusneuvottelut käynnistyivät toukokuun alussa Säätytalossa Helsingissä. (Kuva: Jari Sjölund / CC BY-SA 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tyytyväisiä maanantaina julkaistun Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman ihmisoikeuskirjauksiin.

Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron blogitekstin mukaan ohjelma on ihmisoikeusmyönteisin ”naismuistiin”, sillä siinä luvataan muun muassa luoda naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toimintaohjelma sekä uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntö.

Järjestöt kiittelevät myös esimerkiksi lupausta selvittää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa huomioidaan aiempaa selvemmin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perusturvan tasoa luvataan korottaa ja sosiaaliturva- ja sote-uudistuksissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja perustuslaillisuutta.

”Hallitusohjelma heijastelee vähittäin lisääntyvää ymmärrystä siitä, että ihmisoikeuksia ovat myös taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus riittävään toimeentuloon tai yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja laadussa”, hän sanoo.

Mattila pitää tärkeänä myös sitä, että oikeusvaltioperiaatetta sekä kansainvälisiä sopimuksia ja sääntöpohjaista järjestelmää korostetaan läpi hallitusohjelman, ei vain ulkopoliittisessa osiossa.

”Arvostan sitä, että hallitusohjelma on asemoitu kansainvälisiin sääntöihin aivan eri tavoin kuin edellinen hallitusohjelma. Suomessa on tultu eteenpäin siitä, että ihmisoikeuksista puhuttaisiin vain ulkopolitiikan yhteydessä. Se on todella merkittävä kehityskulku”, hän sanoo.

Mattila muistuttaa, että samaan aikaan monissa muissa maissa, kuten Filippiineillä, Intiassa ja Yhdysvalloissa sekä Puolassa ja Unkarissa, valtioiden johtajat yrittävät pikemminkin romuttaa sääntöpohjaisen ihmisoikeusjärjestelmän merkitystä.

”Tässä ajassa on todella tärkeää, että ei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä, sääntöpohjaisuutta ja perustuslaillisuutta.”

Alkuperäiskansojen sopimus ei kaipaa enää selvityksiä

Mattila toivoo, että nyt, kun ihmisoikeudet on huomioitu hyvin paperilla, ne myös toteutetaan konkreettisesti. Etenkin valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rooli hallitusohjelman ihmisoikeuksia koskevien lupausten toteuttamisessa on keskeinen.

”Nämä asiat on mahdollista toteuttaa, mutta ohjelman sisältö pitää jakaa kaikkien oleellisten viranhaltijoiden kanssa. Jo alkuvaiheessa on käytävä keskustelua valtionhallinnon kanssa, jotta nämä eivät jää poliittisten toimijoiden toiveiksi”, hän sanoo.

Mattilan mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin myös parannettavaa. Toimeentuloon ja köyhyyteen liittyviä kysymyksiä ei vieläkään lähestytä yksiselitteisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Lisäksi monien ongelmien ratkaisu voi jäädä selvityksen tasolle.

”Tutkittu tieto työn pohjana on tärkeää, mutta ohjelmassa on aika paljon kohtia, joissa luvataan ’selvittää’ jotain. Esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta on kuitenkin selvitetty jo aivan riittävästi, monta vuosikymmentä. Nyt olisi kyllä kaivattu jo ratifiointiprosessia eikä selvityksiä.”

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Laaditaan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelma.
     
  • Turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä.
     
  • Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lakimuutosten ja käytäntöjen vaikutukset oikeusturvaan.
     
  • Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan. Raiskauksen määritelmä muutetaan rikoslaissa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.
     
  • Käynnistetään valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.
     
  • Valmistellaan kolmas perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta Suomi IhmisoikeusliittoAmnesty International

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan