Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Hallitusohjelman ihmisoikeuskirjaukset saavat järjestöiltä kiitosta – ”Tässä ajassa on todella tärkeää, ettei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä”

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on tyytyväinen siihen että tuore hallitusohjelma korostaa oikeusvaltioperiaatetta sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tärkeyttä.
Kivitalo, jonka etualalla koristepylväät
Hallitusneuvottelut käynnistyivät toukokuun alussa Säätytalossa Helsingissä. (Kuva: Jari Sjölund / CC BY-SA 2.0)

Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat tyytyväisiä maanantaina julkaistun Antti Rinteen (sd) hallitusohjelman ihmisoikeuskirjauksiin.

Amnesty Internationalin ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron blogitekstin mukaan ohjelma on ihmisoikeusmyönteisin ”naismuistiin”, sillä siinä luvataan muun muassa luoda naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen toimintaohjelma sekä uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntö.

Järjestöt kiittelevät myös esimerkiksi lupausta selvittää turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan tehdyt heikennykset.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on erityisen tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa huomioidaan aiempaa selvemmin taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Perusturvan tasoa luvataan korottaa ja sosiaaliturva- ja sote-uudistuksissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja perustuslaillisuutta.

”Hallitusohjelma heijastelee vähittäin lisääntyvää ymmärrystä siitä, että ihmisoikeuksia ovat myös taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, kuten oikeus riittävään toimeentuloon tai yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja laadussa”, hän sanoo.

Mattila pitää tärkeänä myös sitä, että oikeusvaltioperiaatetta sekä kansainvälisiä sopimuksia ja sääntöpohjaista järjestelmää korostetaan läpi hallitusohjelman, ei vain ulkopoliittisessa osiossa.

”Arvostan sitä, että hallitusohjelma on asemoitu kansainvälisiin sääntöihin aivan eri tavoin kuin edellinen hallitusohjelma. Suomessa on tultu eteenpäin siitä, että ihmisoikeuksista puhuttaisiin vain ulkopolitiikan yhteydessä. Se on todella merkittävä kehityskulku”, hän sanoo.

Mattila muistuttaa, että samaan aikaan monissa muissa maissa, kuten Filippiineillä, Intiassa ja Yhdysvalloissa sekä Puolassa ja Unkarissa, valtioiden johtajat yrittävät pikemminkin romuttaa sääntöpohjaisen ihmisoikeusjärjestelmän merkitystä.

”Tässä ajassa on todella tärkeää, että ei kumarrella populistisille johtajille vaan korostetaan oikeusvaltion merkitystä, sääntöpohjaisuutta ja perustuslaillisuutta.”

Alkuperäiskansojen sopimus ei kaipaa enää selvityksiä

Mattila toivoo, että nyt, kun ihmisoikeudet on huomioitu hyvin paperilla, ne myös toteutetaan konkreettisesti. Etenkin valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön rooli hallitusohjelman ihmisoikeuksia koskevien lupausten toteuttamisessa on keskeinen.

”Nämä asiat on mahdollista toteuttaa, mutta ohjelman sisältö pitää jakaa kaikkien oleellisten viranhaltijoiden kanssa. Jo alkuvaiheessa on käytävä keskustelua valtionhallinnon kanssa, jotta nämä eivät jää poliittisten toimijoiden toiveiksi”, hän sanoo.

Mattilan mukaan hallitusohjelmassa on kuitenkin myös parannettavaa. Toimeentuloon ja köyhyyteen liittyviä kysymyksiä ei vieläkään lähestytä yksiselitteisesti ihmisoikeuksien näkökulmasta. Lisäksi monien ongelmien ratkaisu voi jäädä selvityksen tasolle.

”Tutkittu tieto työn pohjana on tärkeää, mutta ohjelmassa on aika paljon kohtia, joissa luvataan ’selvittää’ jotain. Esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa ILO 169 -sopimusta on kuitenkin selvitetty jo aivan riittävästi, monta vuosikymmentä. Nyt olisi kyllä kaivattu jo ratifiointiprosessia eikä selvityksiä.”

Poimintoja hallitusohjelmasta

  • Laaditaan rasismin ja syrjinnän vastaisen toimintaohjelma.
     
  • Turvataan kielellisten oikeuksien toteutuminen erityisesti ruotsin ja saamen kielellä sekä viittomakielellä.
     
  • Selvitetään ulkomaalaislakiin tehtyjen lakimuutosten ja käytäntöjen vaikutukset oikeusturvaan.
     
  • Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan. Raiskauksen määritelmä muutetaan rikoslaissa suostumuksen puutteeseen perustuvaksi.
     
  • Käynnistetään valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin kohdistuneista oikeudenloukkauksista Suomen historiassa.
     
  • Valmistellaan kolmas perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelma.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta Suomi IhmisoikeusliittoAmnesty International

Lue myös

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen ja mies käsissään iso tekstiilityö ja takanaan maalauksia

Kholod Hawashin päälle heitettiin happoa, Saddam Jumailya kohti ammuttiin – Suomalainen residenssiohjelma auttaa vainottuja taiteilijoita

Suomessa toimii residenssiohjelma, joka auttaa taiteilijoita pääsemään turvaan vallanpitäjien ja ääriryhmien vainoa. Tarve on kova, sillä etenkään vaarassa oleville kuvataiteilijoille ei ole maailmalla tarjolla tukea.
Ihmisiä istumassa ja pitelemässä kurdilippuja

Väkivalta vaikeuttaa avustustyötä Koillis-Syyriassa – Kirkon Ulkomaanapu aloitti hätäapukeräyksen siviilien tukemiseksi

Lääkärit ilman rajoja ja Mercy Corps ovat keskeyttäneet toimintansa Koillis-Syyriassa, jonne Turkki hyökkäsi viime viikolla. Myös YK ja muut avustusjärjestöt varoittavat sotatoimien vaikutuksista avustustyöhön.
Nainen istuu tuolilla selin kameraan

Ihmiskauppiaat rekrytoivat kenialaisnaisia Saudi-Arabiaan – Mary Njambi pääsi kotiin vain itsemurhalla uhkailemalla

Kenia kielsi vuonna 2014 lähtemisen työn perässä Lähi-itään mutta kumosi kiellon muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt noin 130 000 kenialaista on kotiapulaisena Persianlahden valtioissa. Moni joutuu kokemaan fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa.
Nainen ja aaseja kuivuneen joen pohjalla

Afrikan sarvessa on satanut vähiten lähes 40 vuoteen – 13 miljoonan ihmisen ruuansaanti uhattuna

1,8 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kuivuutta Afrikan sarvessa. Pelastakaa Lapset vaatii lisärahoitusta avustustoimiin.