Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.
Suomella on vaikutusvaltaa monenkeskisissä järjestöissä enemmän kuin rahoituksen perusteella voisi odottaa, todetaan tuoreessa arviossa. (Kuva: Miquel Frontera / CC BY-SA 2.0)

Suomi on onnistunut edistämään muun muassa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia monenkeskisessä kehitysyhteistyössään, kertoo ulkoministeriön teettämä tuore evaluaatio.

Monenkeskisellä yhteistyöllä tarkoitetaan kehitysyhteisvaroja, jotka kanavoidaan esimerkiksi YK-järjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. Viime vuonna vajaa puolet Suomen virallisesta kehitysavusta kanavoitiin monenkeskisten järjestöjen kautta, kun mukaan luettiin myös humanitaarinen apu ja EU:n kehitysrahoitus.

Arvion mukaan Suomen ja ulkoministeriön tekemä vaikuttamistyö on erittäin tuloksellista. Suomi on pystynyt vaikuttamaan näkyvästi monenkeskisiin järjestöihin, ja Suomen vaikuttamista pidetään järjestään merkittävämpänä kuin sen suhteellinen rahallinen osuus tai äänivalta antaisivat odottaa.

Suomi on vaikuttamisellaan saanut aikaan muutoksia monenkeskisten järjestöjen linjauksissa ja toiminnassa. Se on muun muassa vaikuttanut merkittävästi muiden Pohjoismaiden kanssa Maailmanpankkiryhmän sukupuolistrategiaan sekä ollut tärkeässä roolissa YK:n lastenrahaston Unicefin innovaatiorahaston aloittamisessa, raportissa kerrotaan.

Suomi on arvion mukaan myös onnistunut globaalin tason vaikuttamistyössä: Suomi on edistänyt esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämistä humanitaarisen avun periaatteisiin.

Haasteita kuitenkin aiheuttavat rajalliset henkilöresurssit ja vaikuttamistyöhön käytettävissä olevan ajan puute.

Tutkimuksen tekivät konsulttiyhtiöt Niras ja Particip. Evaluaatio kattoi 23 ulkoministeriön monenkeskistä kumppania, joista kahdeksaa tarkasteltiin perusteellisemmin.

Löydökset perustuvat dokumenttianalyysiin ja 174 haastatteluun. Arviointitiimi vieraili myös järjestöjen pääkonttoreissa sekä teki kenttämatkat Nepaliin ja Keniaan.

Suomi leikkasi yli puolet monenkeskisestä kehitysyhteistyöbudjetistaan vuonna 2016 osana laajempia kehitysyhteistyöleikkauksia. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahoja on jälleen nostettu.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkaYK Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.
Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Nainen taittelee terveyssidettä.

Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon

Intian naiset ja tytöt käyttävät vuodessa 12 miljardia terveyssidettä, joiden maatuminen voi valmistusmateriaalista riippuen kestää jopa 800 vuotta. Goalaiset naisyrittäjät valmistavat puukuidusta terveyssiteitä, jotka auttavat vähentämään muovijätekuormaa.
Seteliraha, jossa rakennus ja teksti Bank of Tanzania

Miljardien mikrolainabisnes

Kehitysmaiden pienyrittäjille tarkoitetut mikrolainat saavat yksiltä ylistystä ja toisilta täystyrmäyksen. Pankkien mikrolainaohjelmien lisäksi naisten omaehtoiset osuuskunnat ovat yhä suositumpia tapoja säästää ja saada lainaa.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.

Tuoreimmat