Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Suomella on vaikutusvaltaa monenkeskisissä järjestöissä enemmän kuin rahoituksen perusteella voisi odottaa, todetaan tuoreessa arviossa. Kuva: Miquel Frontera / CC BY-SA 2.0.

Suomi on onnistunut edistämään muun muassa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksia monenkeskisessä kehitysyhteistyössään, kertoo ulkoministeriön teettämä tuore evaluaatio.

Monenkeskisellä yhteistyöllä tarkoitetaan kehitysyhteisvaroja, jotka kanavoidaan esimerkiksi YK-järjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. Viime vuonna vajaa puolet Suomen virallisesta kehitysavusta kanavoitiin monenkeskisten järjestöjen kautta, kun mukaan luettiin myös humanitaarinen apu ja EU:n kehitysrahoitus.

Arvion mukaan Suomen ja ulkoministeriön tekemä vaikuttamistyö on erittäin tuloksellista. Suomi on pystynyt vaikuttamaan näkyvästi monenkeskisiin järjestöihin, ja Suomen vaikuttamista pidetään järjestään merkittävämpänä kuin sen suhteellinen rahallinen osuus tai äänivalta antaisivat odottaa.

Suomi on vaikuttamisellaan saanut aikaan muutoksia monenkeskisten järjestöjen linjauksissa ja toiminnassa. Se on muun muassa vaikuttanut merkittävästi muiden Pohjoismaiden kanssa Maailmanpankkiryhmän sukupuolistrategiaan sekä ollut tärkeässä roolissa YK:n lastenrahaston Unicefin innovaatiorahaston aloittamisessa, raportissa kerrotaan.

Suomi on arvion mukaan myös onnistunut globaalin tason vaikuttamistyössä: Suomi on edistänyt esimerkiksi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vammaisten henkilöiden oikeuksien sisällyttämistä humanitaarisen avun periaatteisiin.

Haasteita kuitenkin aiheuttavat rajalliset henkilöresurssit ja vaikuttamistyöhön käytettävissä olevan ajan puute.

Tutkimuksen tekivät konsulttiyhtiöt Niras ja Particip. Evaluaatio kattoi 23 ulkoministeriön monenkeskistä kumppania, joista kahdeksaa tarkasteltiin perusteellisemmin.

Löydökset perustuvat dokumenttianalyysiin ja 174 haastatteluun. Arviointitiimi vieraili myös järjestöjen pääkonttoreissa sekä teki kenttämatkat Nepaliin ja Keniaan.

Suomi leikkasi yli puolet monenkeskisestä kehitysyhteistyöbudjetistaan vuonna 2016 osana laajempia kehitysyhteistyöleikkauksia. Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahoja on jälleen nostettu.

Lisää uusi kommentti