Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.
(Kuva: Alejandro Mallea / CC BY 2.0)

Suomen viimevuotiset kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat muihin vauraisiin maihin verrattuna vuoden suurimpiin, selviää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitean DAC:n eilen julkistamista tilastoista.

DAC:n mukaan viime vuonna sen 29 jäsenmaasta prosentuaalisesti eniten kehitysapua leikkasivat Ruotsi, Suomi, Alankomaat ja Australia.

Ulkoministeriön alustavien, niinikään eilen julkistettujen tilastojen mukaan Suomi käytti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön viime vuonna noin 605,2 miljoonaa euroa, lähes 35 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lasketaan ulkoministeriön hallinnoima kehitysyhteistyö, johon kuuluu esimerkiksi Suomen ja sen kumppanimaiden kahdenvälinen kehitysyhteistyö. Muuhun kehitysyhteistyöhön puolestaan kuuluu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja sekä kehitysrahoituslaitos Finnfundin sijoitukset, joihin käytettiin viime vuonna yhteensä 350,5 miljoonaa euroa.

YK-järjestöjä rokotettiin eniten

Suomen kehitysyhteistyöleikkauksista päätettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa vuonna 2015. Etukäteen suurimpia leikkauksia suunniteltiin monenkeskiseen yhteistyöhön, eli käytännössä YK-järjestöille, sekä kansalaisjärjestöille.

Tilastojen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin viime vuonna lopulta vajaat 39 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin alun perin suunnitellut 43 prosenttia. Humanitaariseen apuun taas käytettiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, 59 prosenttia, muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin oli suunniteltu. Siihen kuuluu muun muassa ulkoministeriön YK-järjestöille maksama yleistuki. Sitä sai viime vuonna eniten YK:n väestörahasto UNFPA, mutta senkin rahoitus putosi yli 40 prosenttia. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women sekä pakolaisjärjestö UNHCR menettivät 29 ja 28 prosenttia ja Unicef peräti 65 prosenttia Suomen antamasta yleistuesta vuoteen 2015 verrattuna. Maailman ruokaohjelman yleistukea sen sijaan nostettiin 14 prosenttia.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Yksittäisiin hankkeisiin samat järjestöt saattavat saada edelleen rahaa muiden rahoitusmomenttien kautta.

Etenkin UNFPA:lle isku saattaa kuitenkin olla kova, sillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vastikään ilmoittanut katkaisevansa järjestön rahoituksen sekä leikkaavansa tukea myös muulta seksuaali- ja lisääntymisterveystyöltä kehitysmaissa. Suomi on tänä vuonna sen vuoksi luvannut nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveystyön rahoitusta muiden maiden mukana.

Pakolaiskulut nostavat kehitysapua

Suomi kuuluu leikkauksissaan vähemmistöön, sillä OECD:n mukaan viime vuonna 22 DAC-maata lisäsi kehitysapuaan, ja yhteensä virallinen kehitysapu kasvoi lähes 9 prosenttia noin 134,3 miljardiin euroon.

Huippusummasta huolimatta esimerkiksi kahdenvälinen apu vähiten kehittyneille maille väheni. Lisäksi kehitysavun nousua selittää osittain se, että rikkaat maat saavat DAC:n sääntöjen mukaan raportoida osan ensimmäisen vuoden pakolaiskuluistaan kehitysyhteistyökuluina. Pakolaiskriisin vuoksi summa nousi rutkasti, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä.

"Rikkaat maat harhaanjohtavat yleisöä. Ne kutsuvat 'avuksi' rahaa, jonka ne käyttävät turvapaikkahakemusten käsittelyyn tai maksaakseen muille maille siirtolaisuuden torjumiseksi. Kaikilla mailla on velvollisuus auttaa pakolaisia rajoillaan, mutta niiden on lakattava teeskentelemästä, että siitä syntyvät kulut ovat 'apua' köyhyyden vähentämiseksi", sanoi kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin edustaja Natalia Alonso järjestön tiedotteessa.

Rikkaat maat ovat myös edenneet hitaasti tavoitteessaan antaa bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysapuun. Viime vuonna osuus oli vain 0,32 prosenttia, ja 0,7-rajan yli pääsi vain kuusi maata: Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia sekä uutena Saksa, jonka nousua selittävät pakolaiskulut.

Suomen osuus oli 0,44 prosenttia, ja se on leikkauksista huolimatta edelleen puolenvälin paremmalla puolella, kun tarkastellaan bruttokansantulo-osuutta. Absoluuttisilla summilla mitattuna Suomi on kuitenkin vasta 18:s.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat