Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.
(Kuva: Alejandro Mallea / CC BY 2.0)

Suomen viimevuotiset kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat muihin vauraisiin maihin verrattuna vuoden suurimpiin, selviää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitean DAC:n eilen julkistamista tilastoista.

DAC:n mukaan viime vuonna sen 29 jäsenmaasta prosentuaalisesti eniten kehitysapua leikkasivat Ruotsi, Suomi, Alankomaat ja Australia.

Ulkoministeriön alustavien, niinikään eilen julkistettujen tilastojen mukaan Suomi käytti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön viime vuonna noin 605,2 miljoonaa euroa, lähes 35 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lasketaan ulkoministeriön hallinnoima kehitysyhteistyö, johon kuuluu esimerkiksi Suomen ja sen kumppanimaiden kahdenvälinen kehitysyhteistyö. Muuhun kehitysyhteistyöhön puolestaan kuuluu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja sekä kehitysrahoituslaitos Finnfundin sijoitukset, joihin käytettiin viime vuonna yhteensä 350,5 miljoonaa euroa.

YK-järjestöjä rokotettiin eniten

Suomen kehitysyhteistyöleikkauksista päätettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa vuonna 2015. Etukäteen suurimpia leikkauksia suunniteltiin monenkeskiseen yhteistyöhön, eli käytännössä YK-järjestöille, sekä kansalaisjärjestöille.

Tilastojen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin viime vuonna lopulta vajaat 39 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin alun perin suunnitellut 43 prosenttia. Humanitaariseen apuun taas käytettiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, 59 prosenttia, muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin oli suunniteltu. Siihen kuuluu muun muassa ulkoministeriön YK-järjestöille maksama yleistuki. Sitä sai viime vuonna eniten YK:n väestörahasto UNFPA, mutta senkin rahoitus putosi yli 40 prosenttia. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women sekä pakolaisjärjestö UNHCR menettivät 29 ja 28 prosenttia ja Unicef peräti 65 prosenttia Suomen antamasta yleistuesta vuoteen 2015 verrattuna. Maailman ruokaohjelman yleistukea sen sijaan nostettiin 14 prosenttia.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Yksittäisiin hankkeisiin samat järjestöt saattavat saada edelleen rahaa muiden rahoitusmomenttien kautta.

Etenkin UNFPA:lle isku saattaa kuitenkin olla kova, sillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vastikään ilmoittanut katkaisevansa järjestön rahoituksen sekä leikkaavansa tukea myös muulta seksuaali- ja lisääntymisterveystyöltä kehitysmaissa. Suomi on tänä vuonna sen vuoksi luvannut nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveystyön rahoitusta muiden maiden mukana.

Pakolaiskulut nostavat kehitysapua

Suomi kuuluu leikkauksissaan vähemmistöön, sillä OECD:n mukaan viime vuonna 22 DAC-maata lisäsi kehitysapuaan, ja yhteensä virallinen kehitysapu kasvoi lähes 9 prosenttia noin 134,3 miljardiin euroon.

Huippusummasta huolimatta esimerkiksi kahdenvälinen apu vähiten kehittyneille maille väheni. Lisäksi kehitysavun nousua selittää osittain se, että rikkaat maat saavat DAC:n sääntöjen mukaan raportoida osan ensimmäisen vuoden pakolaiskuluistaan kehitysyhteistyökuluina. Pakolaiskriisin vuoksi summa nousi rutkasti, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä.

"Rikkaat maat harhaanjohtavat yleisöä. Ne kutsuvat 'avuksi' rahaa, jonka ne käyttävät turvapaikkahakemusten käsittelyyn tai maksaakseen muille maille siirtolaisuuden torjumiseksi. Kaikilla mailla on velvollisuus auttaa pakolaisia rajoillaan, mutta niiden on lakattava teeskentelemästä, että siitä syntyvät kulut ovat 'apua' köyhyyden vähentämiseksi", sanoi kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin edustaja Natalia Alonso järjestön tiedotteessa.

Rikkaat maat ovat myös edenneet hitaasti tavoitteessaan antaa bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysapuun. Viime vuonna osuus oli vain 0,32 prosenttia, ja 0,7-rajan yli pääsi vain kuusi maata: Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia sekä uutena Saksa, jonka nousua selittävät pakolaiskulut.

Suomen osuus oli 0,44 prosenttia, ja se on leikkauksista huolimatta edelleen puolenvälin paremmalla puolella, kun tarkastellaan bruttokansantulo-osuutta. Absoluuttisilla summilla mitattuna Suomi on kuitenkin vasta 18:s.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Seinämaalaus, jossa ihmisten kuvia.

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan

Vain runsaat 15 000 pakolaista on tänä vuonna sijoitettu uuteen kotimaahan. Tarvetta olisi 1,4 miljoonalla.
Kaksi patsasta, joille on laitettu kasvomaski.

Korona murjoo ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa – Korjausliikkeen aika on nyt

Poikkeustilaa on käytetty maailmalla hyvin kärkkäästi kitkemään demokraattista osallistumista ja vaientamaan kriittisiä ääniä, kirjoittaa Fingon kansalaisyhteiskunnan ja edunvalvonnan asiantuntija Pauliina Savola.
Nainen puolilähikuvassa.

Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija

Suomen järjestökenttä on viime vuosina keskittynyt, ja hankebyrokratiasta on tullut raskaampaa etenkin pienille järjestöille. Tuoreen raportin mukaan vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan mahdollisuus kritisoida valtiota vapaasti ja tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee.
Rakennuksia meren rannalla.

Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia

Miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa Saint Lucian saarivaltiossa. Maailman ruokaohjelma on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yhteensä jo yli 6,7 miljardia euroa ympäri maailman, mutta järjestön johtaja johtaja David Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.

Tuoreimmat

Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään
Eurooppalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestöön suomalainen puheenjohtaja
Lääkeyhtiöiden patenteista koronalääkkeisiin halutaan luopua pandemian ajaksi – Sama tehtiin aids-epidemian huippuvuosina, ja miljoonia ihmishenkiä pelastui
Hyvä varautuminen pelasti ihmishenkiä taifuunien nuijiessa Filippiinejä – ”Ihmiset oikeasti uskoivat varoituksia”, kertoo suomalainen avustustyöntekijä
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Luokkahuoneiden ovet pysyvät suljettuina 97 prosentille Latinalaisen Amerikan koululaisista – Korona uhkaa viedä kokonaisen kouluvuoden

Luetuimmat

Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Naisten oikeuksien puolustaja nälkälakossa Saudi-Arabiassa – Naisaktivisteja on yhä vankilassa yli kaksi vuotta naisten autoilun sallimisen jälkeen