Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.
(Kuva: Alejandro Mallea / CC BY 2.0)

Suomen viimevuotiset kehitysyhteistyöleikkaukset kuuluvat muihin vauraisiin maihin verrattuna vuoden suurimpiin, selviää teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n kehitysapukomitean DAC:n eilen julkistamista tilastoista.

DAC:n mukaan viime vuonna sen 29 jäsenmaasta prosentuaalisesti eniten kehitysapua leikkasivat Ruotsi, Suomi, Alankomaat ja Australia.

Ulkoministeriön alustavien, niinikään eilen julkistettujen tilastojen mukaan Suomi käytti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön viime vuonna noin 605,2 miljoonaa euroa, lähes 35 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lasketaan ulkoministeriön hallinnoima kehitysyhteistyö, johon kuuluu esimerkiksi Suomen ja sen kumppanimaiden kahdenvälinen kehitysyhteistyö. Muuhun kehitysyhteistyöhön puolestaan kuuluu esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja sekä kehitysrahoituslaitos Finnfundin sijoitukset, joihin käytettiin viime vuonna yhteensä 350,5 miljoonaa euroa.

YK-järjestöjä rokotettiin eniten

Suomen kehitysyhteistyöleikkauksista päätettiin pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelmassa vuonna 2015. Etukäteen suurimpia leikkauksia suunniteltiin monenkeskiseen yhteistyöhön, eli käytännössä YK-järjestöille, sekä kansalaisjärjestöille.

Tilastojen mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä leikattiin viime vuonna lopulta vajaat 39 prosenttia, joka on hieman vähemmän kuin alun perin suunnitellut 43 prosenttia. Humanitaariseen apuun taas käytettiin 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015.

Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, 59 prosenttia, muutaman prosenttiyksikön enemmän kuin oli suunniteltu. Siihen kuuluu muun muassa ulkoministeriön YK-järjestöille maksama yleistuki. Sitä sai viime vuonna eniten YK:n väestörahasto UNFPA, mutta senkin rahoitus putosi yli 40 prosenttia. YK:n tasa-arvojärjestö UN Women sekä pakolaisjärjestö UNHCR menettivät 29 ja 28 prosenttia ja Unicef peräti 65 prosenttia Suomen antamasta yleistuesta vuoteen 2015 verrattuna. Maailman ruokaohjelman yleistukea sen sijaan nostettiin 14 prosenttia.

Yleistuki on korvamerkitsemätöntä rahaa, jolla pyöritetään järjestöjen perustoimintaa. Yksittäisiin hankkeisiin samat järjestöt saattavat saada edelleen rahaa muiden rahoitusmomenttien kautta.

Etenkin UNFPA:lle isku saattaa kuitenkin olla kova, sillä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vastikään ilmoittanut katkaisevansa järjestön rahoituksen sekä leikkaavansa tukea myös muulta seksuaali- ja lisääntymisterveystyöltä kehitysmaissa. Suomi on tänä vuonna sen vuoksi luvannut nostaa seksuaali- ja lisääntymisterveystyön rahoitusta muiden maiden mukana.

Pakolaiskulut nostavat kehitysapua

Suomi kuuluu leikkauksissaan vähemmistöön, sillä OECD:n mukaan viime vuonna 22 DAC-maata lisäsi kehitysapuaan, ja yhteensä virallinen kehitysapu kasvoi lähes 9 prosenttia noin 134,3 miljardiin euroon.

Huippusummasta huolimatta esimerkiksi kahdenvälinen apu vähiten kehittyneille maille väheni. Lisäksi kehitysavun nousua selittää osittain se, että rikkaat maat saavat DAC:n sääntöjen mukaan raportoida osan ensimmäisen vuoden pakolaiskuluistaan kehitysyhteistyökuluina. Pakolaiskriisin vuoksi summa nousi rutkasti, mikä on herättänyt paljon kritiikkiä.

"Rikkaat maat harhaanjohtavat yleisöä. Ne kutsuvat 'avuksi' rahaa, jonka ne käyttävät turvapaikkahakemusten käsittelyyn tai maksaakseen muille maille siirtolaisuuden torjumiseksi. Kaikilla mailla on velvollisuus auttaa pakolaisia rajoillaan, mutta niiden on lakattava teeskentelemästä, että siitä syntyvät kulut ovat 'apua' köyhyyden vähentämiseksi", sanoi kehitysyhteistyöjärjestö Oxfamin edustaja Natalia Alonso järjestön tiedotteessa.

Rikkaat maat ovat myös edenneet hitaasti tavoitteessaan antaa bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysapuun. Viime vuonna osuus oli vain 0,32 prosenttia, ja 0,7-rajan yli pääsi vain kuusi maata: Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi, Iso-Britannia sekä uutena Saksa, jonka nousua selittävät pakolaiskulut.

Suomen osuus oli 0,44 prosenttia, ja se on leikkauksista huolimatta edelleen puolenvälin paremmalla puolella, kun tarkastellaan bruttokansantulo-osuutta. Absoluuttisilla summilla mitattuna Suomi on kuitenkin vasta 18:s.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Ulkoministeriö

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
Sormi painamassa tietokoneen näppäimistöä

Raportti: Suuret teknologiafirmat vaarassa sotkeutua tappajarobottien kehittämiseen

Tuoreen raportin mukaan muun muassa Microsoft ja Amazon voivat viedä maailman lähemmäs kohti tappajarobotteja, elleivät ne sanoudu irti niiden kehittämisestä.
Joukko naisia istumassa

Tulikivenkatkuinen runo presidentistä johti 1,5 vuoden vankeustuomioon Ugandassa – Runoilija sai tuomion kyberhäirinnästä

Tohtori Stella Nyanzi kirjoitti räävittömän runon, jossa toivotaan, ettei presidentti Yoweri Museveni olisi koskaan syntynytkään. Kovan tuomion pelätään tukkivan muidenkin kriitikoiden suut.
Puiden taimia ruukuissa

Maanviljelijät pelastavat Sambian metsiä – Puuntaimien myyminen tuo tuloja ja auttaa elvyttämään metsää

Metsää raivataan Sambiassa muun muassa polttopuuksi ja maanviljelyksen tarpeisiin. Nyt metsiensuojelun avuksi ovat tulleet paikalliset yhteisöt.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan