Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.
Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuetaan muun muassa YK:n tasa-arvojärjestöä UN Womenia. Kuva Jordaniasta Zaatarin pakolaisleireiltä vuodelta 2018. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Ulkoministeriö julkisti eilen Suomen kehityspolitiikan painopisteitä linjaavan uuden selonteon, joka ulottuu ensimmäistä kertaa vaalikausien yli.

Kansalaisjärjestöt ovat kiitelleet selonteon painopisteitä ja pitkäjänteisyyttä, mutta huolta herättää konkretian puuttuminen sekä perussuomalaisten jättäytyminen koko selonteon ulkopuolelle.

Järjestöt kritisoivat etenkin sitä, että linjauksessa ei kerrota tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten ja milloin Suomi aikoo toteuttaa sitoumuksensa ohjata vähintään 0,7 prosenttia bruttokanantulostaan kehitysyhteistyöhön. Tanska, Ruotsi ja Norja ovat tavoitteen jo saavuttaneet.

Selonteko lupaa saavuttaa tavoitteen vuonna 2030, mutta tarkempia välitavoitteita ei kerrota.

”Siellä ilmaistaan tahtotila 0,7:ää kohti, mutta konkretia puuttuu: millä aikataululla ja miten. Kaikesta voidaan haaveilla, unelmoida ja sopia, mutta konkreettiset askeleet tarvitaan”, muistuttaa Kirkon Ulkomaanavun (KUA) varatoiminnanjohtaja Tomi Järvinen.

Samaa mieltä on kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka.

”Tämä hallitus on suhtautunut globaalipolitiikkaan erittäin vastuullisesti ja rakentavasti, joten toivon, että siltä tulee tiekartta 0,7-tavoitteen saavuttamiseksi. Jos sitä ei saada, tämä selonteko jää kyllä rammaksi ankaksi”, hän toteaa.

Leikkaukset uhkana

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) sanoi eilen järjestetyssä ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa, että tarkemmat suunnitelmat 0,7-tavoitteen saavuttamisesta ovat käynnissä. Kehitysyhteistyömäärärahoja on tarkoitus nostaa lähivuosina.

Lähivuosina ulkoministeriön budjetista aiotaan kuitenkin leikata 35 miljoonaa euroa hallituksen hiljattain hyväksymän julkisen talouden suunnitelman mukaan.

Se aiheuttaa järjestöissä huolta.

”Kaikki järjestöt jakavat pelon siitä, että kun korona aiheuttaa rahoitushaasteita, aletaan nipistää sieltä, mistä apua ensimmäisenä tarvittaisiin. Toivon, että lähitulevaisuuden leikkaukset kohdistuvat jonnekin muualle kuin konkreettiseen kehitysyhteistyöhön”, Järvinen sanoo.

Yksityinen sektori mukaan

Sisältönsä puolesta uusi selonteko ei juuri eroa edellisestä, vuonna 2016 julkaistusta selonteosta. Läpileikkaavina tavoitteena ovat aiempien vuosien tapaan sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ilmastokestävyys sekä muut ympäristöteemat.

Kehitysyhteistyön tärkeimmiksi osa-alueiksi nostetaan naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus, kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, rauhanomaiset ja demokraattiset yhteiskunnat sekä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.

”Uutta on se, että nostamme aiempaa vahvemmin esiin koulutuksen, demokratia- ja oikeusvaltiotyön, innovaatioiden roolin sekä yksityisen sektorin”, Skinnari kertoi.

KUA:n Tomi Järvinen kiittää etenkin sitä, että koulutus ja kansalaisyhteiskunta on nostettu esiin selonteossa aiempaa selkeämmin.

”Kaikkien toimijoiden kannalta on hieno asia, että koulutus on noussut esiin vieläkin näkyvämmin kuin aiemmin, sillä koulutus on lähtökohta, jonka päälle kehitystä aina rakennetaan. Selonteko voisi kuitenkin nostaa vähän terävämmin esiin Suomen osaamisalueita, kuten demokratiakehitystä, tyttöjen ja naisten asemaa, rauhantyötä ja juuri koulutusta. Erityisesti ammatillinen koulutuksen merkitystä pitäisi painottaa vahvemmin”, hän sanoo.

Miia Nuikan mukaan selonteko kaipaa konkretiaa myös sen suhteen, mitkä ovat ne tavat, joilla Suomi kehityspolitiikkaansa toteuttaa. Hän näkee riskejä esimerkiksi yksityisen sektorin roolin korostamisessa, joka on toki ollut Suomessa trendi jo ennen nykyistä selontekoa.

”En pidä vääränä, että suomalaisten yritysten osaamista tuodaan kiperien kehitysongelmien ratkaisijoiksi, mutta pitää pohtia, palveleeko se kaikkein köyhimpiä. Minkä verran painotetaan vaikkapa oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä vai onko kehitysyhteistyössä enemmän talouden näkökulma? Talous on toki tärkeä asia, mutta silloin mukaan ujutetaan helposti Suomen etu”, Nuikka pohtii.

Perussuomalaiset jäi pois

Selonteon toteutumista varjostaa myös se, että perussuomalaiset kieltäytyi sitoutumasta siihen.

Tavallisesti kehityspolitiikan selonteko on julkaistu hallituskausittain, mutta tällä kertaa siitä haluttiin tehdä ylivaalikautinen, jotta kehityspolitiikka olisi pitkäjänteisempää. Siksi valmisteluun otettiin mukaan kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen työryhmä. Perussuomalaiset kieltäytyivät kuitenkin allekirjoittamasta selontekoa.

”Ilmaan jää kysymys, onko selonteko kuitenkaan ylivaalikautinen ja syntyykö sittenkin keskustelua siitä, mikä on Suomen linja seuraavien vaalien jälkeen. Ylivaalikautisuus oli hieno tavoite, mutta nyt selonteko ei ole sitova”, Nuikka muistuttaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetköyhyyspolitiikka Suomi SolidaarisuusKirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia