Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”

Eilen julkaistu uusi kehityspoliittinen selonteko linjaa, että Suomi saavuttaa vuonna 2030 tavoitteensa ohjata bruttokansantulostaan 0,7 prosenttia kehitysyhteistyöhön. Järjestöt kritisoivat kuitenkin aikataulun puuttumista. Selonteon toteuttamista varjostaa myös perussuomalaisten jääminen pois.
Kaksi naista tietokoneen ääressä takaapäin kuvattuna.
Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuetaan muun muassa YK:n tasa-arvojärjestöä UN Womenia. Kuva Jordaniasta Zaatarin pakolaisleireiltä vuodelta 2018. (Kuva: Christopher Herwig / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Ulkoministeriö julkisti eilen Suomen kehityspolitiikan painopisteitä linjaavan uuden selonteon, joka ulottuu ensimmäistä kertaa vaalikausien yli.

Kansalaisjärjestöt ovat kiitelleet selonteon painopisteitä ja pitkäjänteisyyttä, mutta huolta herättää konkretian puuttuminen sekä perussuomalaisten jättäytyminen koko selonteon ulkopuolelle.

Järjestöt kritisoivat etenkin sitä, että linjauksessa ei kerrota tarkkaa suunnitelmaa siitä, miten ja milloin Suomi aikoo toteuttaa sitoumuksensa ohjata vähintään 0,7 prosenttia bruttokanantulostaan kehitysyhteistyöhön. Tanska, Ruotsi ja Norja ovat tavoitteen jo saavuttaneet.

Selonteko lupaa saavuttaa tavoitteen vuonna 2030, mutta tarkempia välitavoitteita ei kerrota.

”Siellä ilmaistaan tahtotila 0,7:ää kohti, mutta konkretia puuttuu: millä aikataululla ja miten. Kaikesta voidaan haaveilla, unelmoida ja sopia, mutta konkreettiset askeleet tarvitaan”, muistuttaa Kirkon Ulkomaanavun (KUA) varatoiminnanjohtaja Tomi Järvinen.

Samaa mieltä on kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka.

”Tämä hallitus on suhtautunut globaalipolitiikkaan erittäin vastuullisesti ja rakentavasti, joten toivon, että siltä tulee tiekartta 0,7-tavoitteen saavuttamiseksi. Jos sitä ei saada, tämä selonteko jää kyllä rammaksi ankaksi”, hän toteaa.

Leikkaukset uhkana

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) sanoi eilen järjestetyssä ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa, että tarkemmat suunnitelmat 0,7-tavoitteen saavuttamisesta ovat käynnissä. Kehitysyhteistyömäärärahoja on tarkoitus nostaa lähivuosina.

Lähivuosina ulkoministeriön budjetista aiotaan kuitenkin leikata 35 miljoonaa euroa hallituksen hiljattain hyväksymän julkisen talouden suunnitelman mukaan.

Se aiheuttaa järjestöissä huolta.

”Kaikki järjestöt jakavat pelon siitä, että kun korona aiheuttaa rahoitushaasteita, aletaan nipistää sieltä, mistä apua ensimmäisenä tarvittaisiin. Toivon, että lähitulevaisuuden leikkaukset kohdistuvat jonnekin muualle kuin konkreettiseen kehitysyhteistyöhön”, Järvinen sanoo.

Yksityinen sektori mukaan

Sisältönsä puolesta uusi selonteko ei juuri eroa edellisestä, vuonna 2016 julkaistusta selonteosta. Läpileikkaavina tavoitteena ovat aiempien vuosien tapaan sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ilmastokestävyys sekä muut ympäristöteemat.

Kehitysyhteistyön tärkeimmiksi osa-alueiksi nostetaan naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus, kestävä talous ja ihmisarvoinen työ, rauhanomaiset ja demokraattiset yhteiskunnat sekä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä hallinta ja käyttö.

”Uutta on se, että nostamme aiempaa vahvemmin esiin koulutuksen, demokratia- ja oikeusvaltiotyön, innovaatioiden roolin sekä yksityisen sektorin”, Skinnari kertoi.

KUA:n Tomi Järvinen kiittää etenkin sitä, että koulutus ja kansalaisyhteiskunta on nostettu esiin selonteossa aiempaa selkeämmin.

”Kaikkien toimijoiden kannalta on hieno asia, että koulutus on noussut esiin vieläkin näkyvämmin kuin aiemmin, sillä koulutus on lähtökohta, jonka päälle kehitystä aina rakennetaan. Selonteko voisi kuitenkin nostaa vähän terävämmin esiin Suomen osaamisalueita, kuten demokratiakehitystä, tyttöjen ja naisten asemaa, rauhantyötä ja juuri koulutusta. Erityisesti ammatillinen koulutuksen merkitystä pitäisi painottaa vahvemmin”, hän sanoo.

Miia Nuikan mukaan selonteko kaipaa konkretiaa myös sen suhteen, mitkä ovat ne tavat, joilla Suomi kehityspolitiikkaansa toteuttaa. Hän näkee riskejä esimerkiksi yksityisen sektorin roolin korostamisessa, joka on toki ollut Suomessa trendi jo ennen nykyistä selontekoa.

”En pidä vääränä, että suomalaisten yritysten osaamista tuodaan kiperien kehitysongelmien ratkaisijoiksi, mutta pitää pohtia, palveleeko se kaikkein köyhimpiä. Minkä verran painotetaan vaikkapa oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä vai onko kehitysyhteistyössä enemmän talouden näkökulma? Talous on toki tärkeä asia, mutta silloin mukaan ujutetaan helposti Suomen etu”, Nuikka pohtii.

Perussuomalaiset jäi pois

Selonteon toteutumista varjostaa myös se, että perussuomalaiset kieltäytyi sitoutumasta siihen.

Tavallisesti kehityspolitiikan selonteko on julkaistu hallituskausittain, mutta tällä kertaa siitä haluttiin tehdä ylivaalikautinen, jotta kehityspolitiikka olisi pitkäjänteisempää. Siksi valmisteluun otettiin mukaan kaikista eduskuntapuolueista koostuva parlamentaarinen työryhmä. Perussuomalaiset kieltäytyivät kuitenkin allekirjoittamasta selontekoa.

”Ilmaan jää kysymys, onko selonteko kuitenkaan ylivaalikautinen ja syntyykö sittenkin keskustelua siitä, mikä on Suomen linja seuraavien vaalien jälkeen. Ylivaalikautisuus oli hieno tavoite, mutta nyt selonteko ei ole sitova”, Nuikka muistuttaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetköyhyyspolitiikka Suomi SolidaarisuusKirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi