Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronaviruspandemia on tuonut esiin etenkin puhtaan veden puutteen monissa kehittyvissä maissa. Kuva Malista. Kuva: Ousmane Traore, MAKAVELI / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0.

Rikkaat maat antoivat viime vuonna kehitysapua ennätysmäärän, noin 161,2 miljardia dollaria eli 141,5 miljardia euroa.

Summa kasvoi 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Syynä oli koronakriisin hoitoon ohjattu lisärahoitus sekä myös lainojen osuuden lisääntyminen kehitysavusta, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitea (DAC).

Se julkisti eilen alustavat arvionsa DAC:n 29 jäsenmaan kehitysavusta vuonna 2020.

”Pandemian alussa avunantajat sanoivat pyrkivänsä suojelemaan apuvolyymeja. Olen kiitollinen ja ylpeä sanoessani, että ne ovat tehneet näin ja enemmänkin. Avunantajamaat ovat lisänneet tukeaan kehitysmaille, jotka taistelevat koronan terveys- ja talousvaikutusten kanssa, vaikka niiden omatkin taloudet ja yhteiskunnat ovat kärsineet”, sanoo DAC:n puheenjohtaja Susanna Moorehead tiedotteessa.

16 DAC:n jäsenmaata kasvatti kehitysapuaan viime vuonna. OECD:n tekemän kyselyn mukaan koronatoimiin käytettiin 12 miljardia dollaria. Kohteena olivat esimerkiksi terveyssektori, ruokaturva ja humanitaarinen apu. Osa tuesta oli kokonaan uutta, osa ohjattiin vanhoista ohjelmista.

Avun merkitys korostui, sillä samaan aikaan kaikki muut kehitysmaihin suuntautuvat rahavirrat, kuten ulkomaaninvestoinnit ja siirtolaisten rahalähetykset, kutistuivat.

Avokätisyydestä huolimatta kehitysapua annettiin vain prosentin verran siitä, mitä maat ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana oman taloutensa elvytykseen. Samaan aikaan yhteinen rokotemekanismi Covax kärsii vakavasta rahoituspulasta, muistuttaa OECD:n pääsihteeri Angel Gurría.

”Tämä on monenkeskisen yhteistyön ja koko ulkomaanavun käsitteen suuri kriisi. Meidän on ponnisteltava paljon enemmän auttaaksemme kehitysmaista rokotteiden jakelussa, sairaalapalveluissa ja maailman haavoittuvimpien ihmisten tulojen ja elinkeinojen tukemisessa, jotta voimme saada aikaan aidosti globaalin toipumisen”, hän sanoo.

YK:n ja EU:n tavoitteena on, että jokainen maa suuntaisi kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Viime vuonna tavoitteen saavutti OECD:n tilastojen mukaan kuusi maata: Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Keskimäärin kehitysavun osuus DAC-maiden bruttokansantulosta oli 0,32 prosenttia, hieman enemmän kuin vuonna 2019. Yksi selitys kasvuun on kuitenkin se, että useimmissa maissa bruttokansantulo laski.

Suomi ohjasi kehitysapuun viime vuonna noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Kokonaissumma oli 1,1 miljardia euroa, joka on noin 0,47 prosenttia bruttokansantulosta. Bruttokansantulo-osuudella mitattuna Suomi oli 10. avokätisin lahjoittaja yhdessä Belgian kanssa.

Ulkoministeriön mukaan merkittävimmin edellisvuoteen verrattuna kasvoivat monenkeskinen kehitysyhteistyö, eli esimerkiksi tuki YK-toimijoille, sekä humanitaarinen apu.

Lisää uusi kommentti