Uutiset Kehityspolitiikka

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.
Koronaviruspandemia on tuonut esiin etenkin puhtaan veden puutteen monissa kehittyvissä maissa. Kuva Malista. (Kuva: Ousmane Traore, MAKAVELI / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Rikkaat maat antoivat viime vuonna kehitysapua ennätysmäärän, noin 161,2 miljardia dollaria eli 141,5 miljardia euroa.

Summa kasvoi 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Syynä oli koronakriisin hoitoon ohjattu lisärahoitus sekä myös lainojen osuuden lisääntyminen kehitysavusta, kertoo teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n kehitysapukomitea (DAC).

Se julkisti eilen alustavat arvionsa DAC:n 29 jäsenmaan kehitysavusta vuonna 2020.

”Pandemian alussa avunantajat sanoivat pyrkivänsä suojelemaan apuvolyymeja. Olen kiitollinen ja ylpeä sanoessani, että ne ovat tehneet näin ja enemmänkin. Avunantajamaat ovat lisänneet tukeaan kehitysmaille, jotka taistelevat koronan terveys- ja talousvaikutusten kanssa, vaikka niiden omatkin taloudet ja yhteiskunnat ovat kärsineet”, sanoo DAC:n puheenjohtaja Susanna Moorehead tiedotteessa.

16 DAC:n jäsenmaata kasvatti kehitysapuaan viime vuonna. OECD:n tekemän kyselyn mukaan koronatoimiin käytettiin 12 miljardia dollaria. Kohteena olivat esimerkiksi terveyssektori, ruokaturva ja humanitaarinen apu. Osa tuesta oli kokonaan uutta, osa ohjattiin vanhoista ohjelmista.

Avun merkitys korostui, sillä samaan aikaan kaikki muut kehitysmaihin suuntautuvat rahavirrat, kuten ulkomaaninvestoinnit ja siirtolaisten rahalähetykset, kutistuivat.

Avokätisyydestä huolimatta kehitysapua annettiin vain prosentin verran siitä, mitä maat ovat käyttäneet viimeisen vuoden aikana oman taloutensa elvytykseen. Samaan aikaan yhteinen rokotemekanismi Covax kärsii vakavasta rahoituspulasta, muistuttaa OECD:n pääsihteeri Angel Gurría.

”Tämä on monenkeskisen yhteistyön ja koko ulkomaanavun käsitteen suuri kriisi. Meidän on ponnisteltava paljon enemmän auttaaksemme kehitysmaista rokotteiden jakelussa, sairaalapalveluissa ja maailman haavoittuvimpien ihmisten tulojen ja elinkeinojen tukemisessa, jotta voimme saada aikaan aidosti globaalin toipumisen”, hän sanoo.

YK:n ja EU:n tavoitteena on, että jokainen maa suuntaisi kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Viime vuonna tavoitteen saavutti OECD:n tilastojen mukaan kuusi maata: Tanska, Saksa, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Iso-Britannia.

Keskimäärin kehitysavun osuus DAC-maiden bruttokansantulosta oli 0,32 prosenttia, hieman enemmän kuin vuonna 2019. Yksi selitys kasvuun on kuitenkin se, että useimmissa maissa bruttokansantulo laski.

Suomi ohjasi kehitysapuun viime vuonna noin kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Kokonaissumma oli 1,1 miljardia euroa, joka on noin 0,47 prosenttia bruttokansantulosta. Bruttokansantulo-osuudella mitattuna Suomi oli 10. avokätisin lahjoittaja yhdessä Belgian kanssa.

Ulkoministeriön mukaan merkittävimmin edellisvuoteen verrattuna kasvoivat monenkeskinen kehitysyhteistyö, eli esimerkiksi tuki YK-toimijoille, sekä humanitaarinen apu.

KehityspolitiikkaKoronaviruspandemia kehitysyhteistyöpolitiikkatalousrahoitus Suomi

Lue myös

Mehiläinen kukassa.

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää