Uutiset Kehityspolitiikka

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Mehiläinen kukassa.
Pölyttäjien katoaminen on yksi suurista biodiversiteettiin kohdistuvista uhista. (Kuva: Ramón Portellano / CC BY 2.0)

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin katoamisen ehkäisy ei näy riittävästi Suomen kehityspolitiikassa sen paremmin poliittisissa linjauksissa kuin käytännössäkään. Tätä mieltä on kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) asiantuntijaryhmä tuoreessa selvityksessään (pdf).

Sen mukaan Suomen pitäisi ottaa luonnon monimuotoisuuden katoamisen ehkäisy selkeämmin kehitysyhteistyönsä, kehityspolitiikkansa ja kansainvälisen vaikuttamistyönsä tavoitteeksi.

Selvityksen mukaan biodiversiteetti ei näy etenkään kehitysyhteistyörahoituksessa. Vuosina 2011–2019 luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kohdistettujen varojen määrä on pikemminkin laskenut.

Vuoden 2015 jälkeisten kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen ilmastoasioiden rahoitusta on kyllä lisätty, mutta muu ympäristörahoitus sekä biodiversiteettiä koskeva rahoitus ovat jääneet alhaiselle tasolle.

Selvityksessä siteerataan myös teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n vertaisarviota, jonka mukaan Suomen kehitysrahoituksesta suuntautui ympäristösektorille 17 prosenttia vuonna 2015, kun tuki OECD-maissa keskimäärin oli 27 prosenttia.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu muun muassa eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID-verkoston yliopistoista. Selvityksen valmisteluun osallistui KPT:n jäsentahoista koottu asiantuntijaryhmä.

Akuutti kysymys

Kysymys biodiversiteetin suojelun tukemisesta on akuutti, sillä luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen on viime vuosina kiihtynyt.

Kansainvälisen luontopaneelin vuonna 2019 tekemän arvion mukaan biodiversiteetti vähenee maapallolla nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa hävitä. Joidenkin tutkijoiden mukaan käynnissä on kuudes suuri sukupuuttoaalto. Syynä on pääosin ihmisen toiminta, kuten maankäytön muutokset.

Uhattuna on koko ihmiskunnan tulevaisuus.

”Meidän olemassaolomme maapallolla on hyvin riippuvainen muista lajeista, elinympäristöistä ja vuorovaikutussuhteista. Tässä ollaan siis hyvin olennaisten asioiden äärellä”, muistutti KPT:n selvityksen pääkirjoittaja, filosofian tohtori Jaana Vormisto Fiant Consulting Oy:stä selvityksen etäjulkistustilaisuudessa tänään.

Biodiversiteettikato vaikuttaa eniten haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja uhkaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista.

”Luonnon monimuotoisuus kannattelee koko kestävän kehityksen tavoitteiden rakennelmaa. Jos luonnon monimuotoisuuden kadon hidastamisessa ei edetä, köyhyyden tai nälän poistaminen ei etene alueilla, joilla ihmiset ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista”, muistutti KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr).

Lisää rahaa ja painoarvoa

Selvityksessä korostetaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia, kuten kulutuksen ja jätteiden vähentämistä, ruokajärjestelmien ja koko globaalin talousjärjestelmän uudistamista.

Se, mitä Suomi voisi tehdä, olisi nostaa kehityspoliittisissa linjauksissaan ja vaikuttamistyössään luonnon monimuotoisuus yhdeksi keskeiseksi, läpileikkaavaksi teemaksi samaan tyyliin kuin naisten ja tyttöjen sekä vammaisten oikeudetkin ovat. Resursseja on lisättävä ja kehittyviä maita on tuettava biodiversiteettiä koskevien sopimusten toimeenpanossa, raportissa suositellaan.

Raporttia kommentoineen ulkoministeriön kehityspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin Elina Kalkun mukaan teemaa pidetään jo kansainvälisissä kokouksissa esillä, ja jatkossa sitä aiotaan vahvistaa. Viime vuonna rahoitustakin lisättiin.

Toisaalta rahoituskysymyksistä päättää koko yhteiskunta, hän muistutti.

”Meillä oli takavuosina mittavat leikkaukset. Tilanne on, että jos jotakin rahoitusta nostetaan, pitää miettiä, otetaanko se pois jostain muualta. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia.”

Asiasta tekee monimutkaisen myös se, että aiheena luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa jäädä muiden teemojen varjoon. Yksi syy on sen laajuus ja monimutkaisuus vaikkapa ilmastonmuutokseen verrattuna.

”Tämä on paljon salakavalampi ja monimutkaisempi ilmiö. Avainkysymys on pitää asioita esillä ja yksinkertaistaa niitä konkreettisten esimerkkien avulla. On rehellistä tunnustaa, että tämä on eksistentiaalinen kysymys. Luonnon monimutkaisuuden katoaminen on iso riski nyt, mutta pitkällä aikavälillä vielä suurempi”, Kalkku painotti.

KehityspolitiikkaKestävän kehityksen tavoitteetYmpäristö kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaympäristöbiodiversiteetti Suomi

Lue myös

YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.
mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen