Uutiset Kehityspolitiikka

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Mehiläinen kukassa.
Pölyttäjien katoaminen on yksi suurista biodiversiteettiin kohdistuvista uhista. (Kuva: Ramón Portellano / CC BY 2.0)

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin katoamisen ehkäisy ei näy riittävästi Suomen kehityspolitiikassa sen paremmin poliittisissa linjauksissa kuin käytännössäkään. Tätä mieltä on kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) asiantuntijaryhmä tuoreessa selvityksessään (pdf).

Sen mukaan Suomen pitäisi ottaa luonnon monimuotoisuuden katoamisen ehkäisy selkeämmin kehitysyhteistyönsä, kehityspolitiikkansa ja kansainvälisen vaikuttamistyönsä tavoitteeksi.

Selvityksen mukaan biodiversiteetti ei näy etenkään kehitysyhteistyörahoituksessa. Vuosina 2011–2019 luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kohdistettujen varojen määrä on pikemminkin laskenut.

Vuoden 2015 jälkeisten kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen ilmastoasioiden rahoitusta on kyllä lisätty, mutta muu ympäristörahoitus sekä biodiversiteettiä koskeva rahoitus ovat jääneet alhaiselle tasolle.

Selvityksessä siteerataan myös teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n vertaisarviota, jonka mukaan Suomen kehitysrahoituksesta suuntautui ympäristösektorille 17 prosenttia vuonna 2015, kun tuki OECD-maissa keskimäärin oli 27 prosenttia.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu muun muassa eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID-verkoston yliopistoista. Selvityksen valmisteluun osallistui KPT:n jäsentahoista koottu asiantuntijaryhmä.

Akuutti kysymys

Kysymys biodiversiteetin suojelun tukemisesta on akuutti, sillä luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen on viime vuosina kiihtynyt.

Kansainvälisen luontopaneelin vuonna 2019 tekemän arvion mukaan biodiversiteetti vähenee maapallolla nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa hävitä. Joidenkin tutkijoiden mukaan käynnissä on kuudes suuri sukupuuttoaalto. Syynä on pääosin ihmisen toiminta, kuten maankäytön muutokset.

Uhattuna on koko ihmiskunnan tulevaisuus.

”Meidän olemassaolomme maapallolla on hyvin riippuvainen muista lajeista, elinympäristöistä ja vuorovaikutussuhteista. Tässä ollaan siis hyvin olennaisten asioiden äärellä”, muistutti KPT:n selvityksen pääkirjoittaja, filosofian tohtori Jaana Vormisto Fiant Consulting Oy:stä selvityksen etäjulkistustilaisuudessa tänään.

Biodiversiteettikato vaikuttaa eniten haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja uhkaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista.

”Luonnon monimuotoisuus kannattelee koko kestävän kehityksen tavoitteiden rakennelmaa. Jos luonnon monimuotoisuuden kadon hidastamisessa ei edetä, köyhyyden tai nälän poistaminen ei etene alueilla, joilla ihmiset ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista”, muistutti KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr).

Lisää rahaa ja painoarvoa

Selvityksessä korostetaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia, kuten kulutuksen ja jätteiden vähentämistä, ruokajärjestelmien ja koko globaalin talousjärjestelmän uudistamista.

Se, mitä Suomi voisi tehdä, olisi nostaa kehityspoliittisissa linjauksissaan ja vaikuttamistyössään luonnon monimuotoisuus yhdeksi keskeiseksi, läpileikkaavaksi teemaksi samaan tyyliin kuin naisten ja tyttöjen sekä vammaisten oikeudetkin ovat. Resursseja on lisättävä ja kehittyviä maita on tuettava biodiversiteettiä koskevien sopimusten toimeenpanossa, raportissa suositellaan.

Raporttia kommentoineen ulkoministeriön kehityspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin Elina Kalkun mukaan teemaa pidetään jo kansainvälisissä kokouksissa esillä, ja jatkossa sitä aiotaan vahvistaa. Viime vuonna rahoitustakin lisättiin.

Toisaalta rahoituskysymyksistä päättää koko yhteiskunta, hän muistutti.

”Meillä oli takavuosina mittavat leikkaukset. Tilanne on, että jos jotakin rahoitusta nostetaan, pitää miettiä, otetaanko se pois jostain muualta. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia.”

Asiasta tekee monimutkaisen myös se, että aiheena luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa jäädä muiden teemojen varjoon. Yksi syy on sen laajuus ja monimutkaisuus vaikkapa ilmastonmuutokseen verrattuna.

”Tämä on paljon salakavalampi ja monimutkaisempi ilmiö. Avainkysymys on pitää asioita esillä ja yksinkertaistaa niitä konkreettisten esimerkkien avulla. On rehellistä tunnustaa, että tämä on eksistentiaalinen kysymys. Luonnon monimutkaisuuden katoaminen on iso riski nyt, mutta pitkällä aikavälillä vielä suurempi”, Kalkku painotti.

KehityspolitiikkaKestävän kehityksen tavoitteetYmpäristö kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaympäristöbiodiversiteetti Suomi

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää