Uutiset Kehityspolitiikka

Selvitys: Suomen pitäisi tukea luonnon monimuotoisuutta vahvemmin kehitysyhteistyössään – Rahoitus on viime vuosina vähentynyt

Luonnon monimuotoisuuden nopea hupeneminen uhkaa sekä kehitysyhteistyön tavoitteita että ihmiskunnan tulevaisuutta yleensäkin. Kehityspoliittisen toimikunnan mukaan Suomen pitäisi nostaa biodiversiteettikysymykset kehitysyhteistyönsä ytimeen.
Mehiläinen kukassa.
Pölyttäjien katoaminen on yksi suurista biodiversiteettiin kohdistuvista uhista. (Kuva: Ramón Portellano / CC BY 2.0)

Luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin katoamisen ehkäisy ei näy riittävästi Suomen kehityspolitiikassa sen paremmin poliittisissa linjauksissa kuin käytännössäkään. Tätä mieltä on kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) asiantuntijaryhmä tuoreessa selvityksessään (pdf).

Sen mukaan Suomen pitäisi ottaa luonnon monimuotoisuuden katoamisen ehkäisy selkeämmin kehitysyhteistyönsä, kehityspolitiikkansa ja kansainvälisen vaikuttamistyönsä tavoitteeksi.

Selvityksen mukaan biodiversiteetti ei näy etenkään kehitysyhteistyörahoituksessa. Vuosina 2011–2019 luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen kohdistettujen varojen määrä on pikemminkin laskenut.

Vuoden 2015 jälkeisten kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen ilmastoasioiden rahoitusta on kyllä lisätty, mutta muu ympäristörahoitus sekä biodiversiteettiä koskeva rahoitus ovat jääneet alhaiselle tasolle.

Selvityksessä siteerataan myös teollisuusmaiden yhteistyöjärjestön OECD:n vertaisarviota, jonka mukaan Suomen kehitysrahoituksesta suuntautui ympäristösektorille 17 prosenttia vuonna 2015, kun tuki OECD-maissa keskimäärin oli 27 prosenttia.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Sen jäsenistö koostuu muun muassa eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä UniPID-verkoston yliopistoista. Selvityksen valmisteluun osallistui KPT:n jäsentahoista koottu asiantuntijaryhmä.

Akuutti kysymys

Kysymys biodiversiteetin suojelun tukemisesta on akuutti, sillä luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen on viime vuosina kiihtynyt.

Kansainvälisen luontopaneelin vuonna 2019 tekemän arvion mukaan biodiversiteetti vähenee maapallolla nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa hävitä. Joidenkin tutkijoiden mukaan käynnissä on kuudes suuri sukupuuttoaalto. Syynä on pääosin ihmisen toiminta, kuten maankäytön muutokset.

Uhattuna on koko ihmiskunnan tulevaisuus.

”Meidän olemassaolomme maapallolla on hyvin riippuvainen muista lajeista, elinympäristöistä ja vuorovaikutussuhteista. Tässä ollaan siis hyvin olennaisten asioiden äärellä”, muistutti KPT:n selvityksen pääkirjoittaja, filosofian tohtori Jaana Vormisto Fiant Consulting Oy:stä selvityksen etäjulkistustilaisuudessa tänään.

Biodiversiteettikato vaikuttaa eniten haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin ja uhkaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista.

”Luonnon monimuotoisuus kannattelee koko kestävän kehityksen tavoitteiden rakennelmaa. Jos luonnon monimuotoisuuden kadon hidastamisessa ei edetä, köyhyyden tai nälän poistaminen ei etene alueilla, joilla ihmiset ovat riippuvaisia ekosysteemipalveluista”, muistutti KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr).

Lisää rahaa ja painoarvoa

Selvityksessä korostetaan, että luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan järjestelmätason muutoksia, kuten kulutuksen ja jätteiden vähentämistä, ruokajärjestelmien ja koko globaalin talousjärjestelmän uudistamista.

Se, mitä Suomi voisi tehdä, olisi nostaa kehityspoliittisissa linjauksissaan ja vaikuttamistyössään luonnon monimuotoisuus yhdeksi keskeiseksi, läpileikkaavaksi teemaksi samaan tyyliin kuin naisten ja tyttöjen sekä vammaisten oikeudetkin ovat. Resursseja on lisättävä ja kehittyviä maita on tuettava biodiversiteettiä koskevien sopimusten toimeenpanossa, raportissa suositellaan.

Raporttia kommentoineen ulkoministeriön kehityspolitiikasta vastaavan alivaltiosihteerin Elina Kalkun mukaan teemaa pidetään jo kansainvälisissä kokouksissa esillä, ja jatkossa sitä aiotaan vahvistaa. Viime vuonna rahoitustakin lisättiin.

Toisaalta rahoituskysymyksistä päättää koko yhteiskunta, hän muistutti.

”Meillä oli takavuosina mittavat leikkaukset. Tilanne on, että jos jotakin rahoitusta nostetaan, pitää miettiä, otetaanko se pois jostain muualta. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia.”

Asiasta tekee monimutkaisen myös se, että aiheena luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaa jäädä muiden teemojen varjoon. Yksi syy on sen laajuus ja monimutkaisuus vaikkapa ilmastonmuutokseen verrattuna.

”Tämä on paljon salakavalampi ja monimutkaisempi ilmiö. Avainkysymys on pitää asioita esillä ja yksinkertaistaa niitä konkreettisten esimerkkien avulla. On rehellistä tunnustaa, että tämä on eksistentiaalinen kysymys. Luonnon monimutkaisuuden katoaminen on iso riski nyt, mutta pitkällä aikavälillä vielä suurempi”, Kalkku painotti.

KehityspolitiikkaKestävän kehityksen tavoitteetYmpäristö kehitysyhteistyökestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaympäristöbiodiversiteetti Suomi

Lue myös

Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

YK: Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä kasvaa lähes 40 prosenttia ensi vuonna – ”Johtuu lähes täysin koronasta”

”Rikkaat maat näkevät nyt valoa tunnelin päässä. Sama ei ole totta köyhimpien maiden kohdalla”, muistutti YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock. YK julkaisi eilen ennätysmäisen suuren arvion humanitaarisen avun tarpeesta vuodelle 2021.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”