Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä

Suomalaisten selvä enemmistö kannattaa kehitysyhteistyön tekemistä, mutta kolmasosa haluaisi leikata siihen käytettyjä varoja. Tärkeimpänä perusteluna kehitysyhteistyön tekemiselle suomalaiset pitävät konfliktien ja pakolaisuuden ehkäisemistä.

Lapsia pulpettien ääressä.

Suomi on osaltaan tukenut muun muassa Ukrainan koululaitosta. Arkistokuvassa vuodelta 2019 lapsia Unicefin ja EU:n tukemassa koulussa Talakivkassa. Talakivka sijaitsee sodassa pahoin tuhotun Mariupolin kaupungin liepeillä. Kuva: Unicef Ukraine / CC BY 2.0.

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Joka viides puolestaan pitää kehitysyhteistyötä melko vähämerkityksisenä ja kymmenen prosenttia yhdentekevänä. Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen ulkoministeriölle tekemästä kyselytutkimuksesta.

Kehitysyhteistyötä tärkeinä pitävien määrä on laskenut viime vuoteen verrattuna kahdella prosenttiyksiköllä, mutta tämä muutos mahtuu tutkimuksen virhemarginaalin piiriin.

Naiset, nuoret ja korkeasti koulutetut suhtautuvat kehitysyhteistyöhön keskimääräistä myönteisemmin. Asuinalueella tai tulotasolla sen sijaan ei ole merkittävää vaikutusta suhtautumiseen.

Puoluekannan perusteella perussuomalaisten kannattajat erottuvat selvästi, sillä heistä vain yksi neljäsosa pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Kaikkien muiden puolueiden kannattajista vähintään 60 prosenttia ajattelee näin.

Tärkeimpänä perusteluna kehitysyhteistyön tekemiselle suomalaiset pitävät sitä, että Suomi voi sen avulla vaikuttaa maailman vakauteen muun muassa ehkäisemällä konflikteja ja pakolaisuutta. Selvästi harvempi pitää esimerkiksi Suomen omaa hyötymistä tai ilmastonmuutoksen torjuntaa vahvimpana perusteluna kehitysyhteistyölle.

Kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen suomalaiset suhtautuvat varauksellisesti. Lievästi yli puolet on eri mieltä väitteestä ”Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sillä saadaan aikaan tuloksia”.

Koulutus sekä tasa-arvo ja naisten aseman parantaminen mielletään edelleen tärkeimmiksi kehitysyhteistyövarojen käyttökohteiksi, mutta kummankin kannatus on selvästi pudonnut viime vuodesta.

Samalla demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen, kriisinhallinta ja rauhan rakentaminen sekä humanitaarinen apu nähdään aiempaa selvästi tärkeämpinä kohteina. Venäjän käymä sota Ukrainassa on voinut vaikuttaa näkemyksiin.

Joka kolmas suomalainen haluaisi leikata kehitysyhteistyön määrärahoja. Leikkaushaluisten osuus on noussut kuudella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.

Tutkimuksessa kysyttiin myös suomalaisten näkemyksiä Ukrainan sodan vaikutuksista kehitysyhteistyöhön.

Yli 80 prosenttia katsoo, että sota lisää kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun tarpeellisuutta ja peräti 95 prosenttia pitää tärkeänä, että Suomi antaa ukrainalaisille humanitaarista hätäapua. Yli 70 prosenttia on myös sitä mieltä, että Suomen pitää osallistua kehitysyhteistyöllä Ukrainan jälleenrakennukseen sodan loputtua.

Sodan vaikutukset kehitysyhteistyön maantieteelliseen kohdentamiseen jakavat kansalaisten näkemyksiä. Enemmistö (61 prosenttia) on kuitenkin sitä mieltä, ettei kehitysyhteistyön painopistettä pitäisi sodan vuoksi siirtää mahdollisimman lähelle Suomea.  Suomen kehitysyhteistyö painottuu Afrikkaan.

Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari kommentoi kyselyn tuloksia toteamalla, että suomalaiset tiedostavat kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun merkityksen myös Ukrainan tukemisessa.

”Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä tuettu demokratian ja hyvän hallinnon vahvistaminen on tehokasta rauhantyötä”, Skinnari sanoo.

Lisää uusi kommentti