Suomessa on aikoinaan sorrettu kuuroja muun muassa kieltämällä viittomakieli koulussa ja steriloimalla kuuroja naisia. Kielelliset oikeudet ja tasavertainen osallistuminen eivät kuitenkaan toteudu vielä tänä päivänäkään, kirjoittaa Kuurojen kansanopiston opettaja Maija Koivisto.
Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Lähes 5 500 ihmistä allekirjoitti Ihmisoikeusliiton vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomelta rikoslain muuttamista ja pakkoavioliittojen kriminalisointia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kata kaikkia pakkoavioliiton muotoja.
Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Avioliittoon pakottamisesta voidaan Suomessa rangaista, mutta pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu erikseen. Ihmisoikeusliitto kerää nimiä vetoomukseen tilanteen muuttamiseksi.
Vapaaehtoisvoimin pyörivä Global Clinic saa tänä vuonna Amnestyn Suomen osaston Kynttiläpalkinnon. Toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan sen merkitys on yhä tärkeämpi, sillä monet maat ovat heikentäneet paperittomien asemaa.
Poliisien ihmisoikeuskoulutus on Suomessa heikoissa kantimissa. Systemaattista koulutusta kaikille poliiseille ei ole. Ihmisoikeusliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut poliiseille parempaa ihmisoikeusosaamista. Jokohan aika olisi tälle kypsä, kysyy Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila blogikirjoituksessaan.
Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto käyttävät automaattista tekstianalyysiä, jonka avulla voi havaita vihapuhetta ehdokkaiden julkisilla sosiaalisen median tileillä. Ilmaista mainosta vihapuheeseen sortuville ei anneta.
Ilmiöön ei osata suhtautua, sillä osa viranomaisista tulkitsee kunniaväkivallaksi sellaisiakin ilmiöitä, jotka eivät sitä ole, osa taas ei rasistiksi leimautumisen pelossa uskalla toimia, käy ilmi Ihmisoikeusliiton tutkimuksesta.
EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan viranomaisilla ei ole syvällistä ymmärrystä viharikoksista ja myös esimerkiksi puolueiden pitäisi suitsia vihapuhetta pontevamin.
Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton johtajien mukaan Suomessa on merkkejä aikakaudesta, jona ihmisoikeudet eivät ole enää yhtä tärkeä asia kuin aiemmin. Siitä kertovat muun muassa ehdotukset turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamisesta.
