Ihmisoikeusjärjestöjen tuoreessa raportissa vaaditaan, että Suomi noudattaisi vihdoin kansainvälisiä suosituksia ja nostaisi perusturvaetuudet ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle. ”Kehittyvissä maissa tämä asia ymmärretään paljon paremmin kuin rikkaissa”, sanoo Amnestyn asiantuntija Mariko Sato.
Lähihoitajana työskennellyt Ali Reza Heidari uhattiin käännyttää Afganistaniin, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Nyt hän on saanut vuoden mittaisen, työperustaisen oleskeluluvan.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitea kertoo olevansa huolissaan muun muassa tiedoista, joiden mukaan ihmisoikeuksien arviointia ei ole tehty kunnolla metsäyhtiö UPM:n operoimassa hankkeessa ulkomailla.
YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea arvioi pian Suomen ihmisoikeustilannetta. Kansalaisjärjestöjen mielestä myös suomalaisen metsäyhtiön UPM:n tehdasprojekti Uruguayssa vaatisi kriittistä tarkastelua.
Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.
Tuoreen selvityksen mukaan kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän on yhä vaikeampi vastata maailman muutokseen muun muassa populismin nousun takia. Siksi Suomen on edistettävä äänekkäästi esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on tyytyväinen siihen että tuore hallitusohjelma korostaa oikeusvaltioperiaatetta sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän tärkeyttä.
Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.
Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Suomessa on aikoinaan sorrettu kuuroja muun muassa kieltämällä viittomakieli koulussa ja steriloimalla kuuroja naisia. Kielelliset oikeudet ja tasavertainen osallistuminen eivät kuitenkaan toteudu vielä tänä päivänäkään, kirjoittaa Kuurojen kansanopiston opettaja Maija Koivisto.
Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Lähes 5 500 ihmistä allekirjoitti Ihmisoikeusliiton vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomelta rikoslain muuttamista ja pakkoavioliittojen kriminalisointia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kata kaikkia pakkoavioliiton muotoja.
Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Avioliittoon pakottamisesta voidaan Suomessa rangaista, mutta pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu erikseen. Ihmisoikeusliitto kerää nimiä vetoomukseen tilanteen muuttamiseksi.
