Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Pyörätuolimerkki tiiliseinässä

”Ostanko lääkkeitä vai leipää?” – Vammaisten henkilöiden köyhyydestä on puhuttava

Vammaisen henkilön arki on usein arvaamatonta, jatkuvaa tulojen ja menojen tasapainottelua. Perusturvan leikkaukset ja indeksijäädytykset ovat kurittaneet vähävaraisten vammaisten ihmisten elämää Suomessa, kirjoittaa Tuula Paasivirta.
Eduskuntatalo, edessä Suomen ja YK:n liput

Suomi raportoi YK:lle ihmisoikeussopimuksen noudattamisesta – Järjestöt toivovat puuttumista syrjintään ja kehy-leikkauksiin

Suomen on määrä raportoida YK:lle, miten se on noudattanut taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimusta. Ensimmäistä kertaa suosituksia antavien järjestöjen mukaan Suomen pitäisi muun muassa puuttua vähemmistöjen ja maahanmuuttajien kohtaamaan syrjintään sekä uudistaa translaki.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Allan Lindberg, Suomen romanifoorumin toiminnanjohtaja, Maija Koivisto, Kuurojen kansanopiston opettaja

Monet haavat ovat vielä auki – Viittomakielisiin kohdistuneet historian vääryydet ovat käsittelemättä ja heijastuvat tähän päivään

Suomessa on aikoinaan sorrettu kuuroja muun muassa kieltämällä viittomakieli koulussa ja steriloimalla kuuroja naisia. Kielelliset oikeudet ja tasavertainen osallistuminen eivät kuitenkaan toteudu vielä tänä päivänäkään, kirjoittaa Kuurojen kansanopiston opettaja Maija Koivisto.
Mielenosoittaja pitelee It's a dress, not a yes -kylttiä

Seksi ilman suostumusta on raiskaus – miksi vain yhdeksän Euroopan valtiota myöntää tämän?

Arviolta yhdeksän miljoonaa naista EU:ssa on raiskattu 15 vuotta täytettyään. Määrä on järkyttävä. Yhtä hälyttävä on tieto siitä, että vain harvat eurooppalaiset valtiot suhtautuvat raiskaukseen sen vaatimalla vakavuudella – sekä lainsäädännössä että käytännössä, kirjoittaa Amnestyn tutkija Anna Błuś.
Suomen lippu

Ihmisoikeusliitto: Suomen pitää tutkia vähemmistöihin kohdistuneet historialliset vääryydet

Historian vääryyksillä on yhteys myös tämän päivän rakenteelliseen syrjintään, todettiin eilen järjestetyssä  Ihmisoikeusliiton kevätseminaarissa.
Käsiraudoista vapautuvat kädet

Pakkoavioliittojen kriminalisoimista vaativa vetoomus luovutettiin oikeusministerille

Lähes 5 500 ihmistä allekirjoitti Ihmisoikeusliiton vetoomuksen, jossa vaaditaan Suomelta rikoslain muuttamista ja pakkoavioliittojen kriminalisointia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kata kaikkia pakkoavioliiton muotoja.
ruostunut lukko

Nuoria pakotetaan avioliittoon myös Suomessa – uhrien suojeluun mallia muualta

Isossa-Britanniassa toimii valtion ylläpitämä yksikkö, joka auttaa pakkoavioliittojen uhreja. Sellaiselle olisi tarvetta Suomessakin, kirjoittaa Duin Ghazi.
Ruostunut lukko

Ihmisoikeusliitto: Pakkoavioliitot kiellettävä lailla Suomessa

Avioliittoon pakottamisesta voidaan Suomessa rangaista, mutta pakkoavioliittoja ei ole kriminalisoitu erikseen. Ihmisoikeusliitto kerää nimiä vetoomukseen tilanteen muuttamiseksi.
Lääkärintakki ja stetoskooppi naulassa

Amnestyn ihmisoikeuspalkinto paperittomien klinikalle

Vapaaehtoisvoimin pyörivä Global Clinic saa tänä vuonna Amnestyn Suomen osaston Kynttiläpalkinnon. Toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan sen merkitys on yhä tärkeämpi, sillä monet maat ovat heikentäneet paperittomien asemaa.
Poliiseja Helsingin rautatieasemalla

Näkökulma: Ihmisoikeuskoulutus pakolliseksi kaikille poliiseille

Poliisien ihmisoikeuskoulutus on Suomessa heikoissa kantimissa. Systemaattista koulutusta kaikille poliiseille ei ole. Ihmisoikeusliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut poliiseille parempaa ihmisoikeusosaamista. Jokohan aika olisi tälle kypsä, kysyy Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila blogikirjoituksessaan.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Kuntavaalien some-vihapuhetta seulotaan verkkoteknologian avulla

Yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeusliitto käyttävät automaattista tekstianalyysiä, jonka avulla voi havaita vihapuhetta ehdokkaiden julkisilla sosiaalisen median tileillä. Ilmaista mainosta vihapuheeseen sortuville ei anneta.

Selvitys: Suomessa on kunniaväkivaltaa, mutta siihen ei osata puuttua

Ilmiöön ei osata suhtautua, sillä osa viranomaisista tulkitsee kunniaväkivallaksi sellaisiakin ilmiöitä, jotka eivät sitä ole, osa taas ei rasistiksi leimautumisen pelossa uskalla toimia, käy ilmi Ihmisoikeusliiton tutkimuksesta.

Asiantuntijat: Viharikoksiin puuttuminen ontuu EU:ssa

EU:n perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan viranomaisilla ei ole syvällistä ymmärrystä viharikoksista ja myös esimerkiksi puolueiden pitäisi suitsia vihapuhetta pontevamin.

Työ viharikoksia vastaan on vasta aluillaan

Viharikosten tutkintaan tarvitaan lisää resursseja, vaatii Kaari Mattila.
Tilaa aihepiirin Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa RSS-syöte