Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Suomi pian ihmisoikeuksia käsittelevän YK:n TSS-komitean arvioitavana – Kansalaisjärjestöt kritisoivat UPM:n toimia Uruguayssa

YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea arvioi pian Suomen ihmisoikeustilannetta. Kansalaisjärjestöjen mielestä myös suomalaisen metsäyhtiön UPM:n tehdasprojekti Uruguayssa vaatisi kriittistä tarkastelua.
Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.
Suomi on pian YK:n TSS-komitean arvioitavana. (Kuva: Eevi Alanissi / CC BY-NC 2.0)

Metsäyhtiö UPM:n sellutehdashanketta Uruguayssa ei ole arvioitu riittävästi ihmisoikeus- ja ympäristönäkökulmasta, arvioi joukko suomalaisia ja kansainvälisiä järjestöjä tuoreessa kannanotossaan (pdf).

Järjestöjen mukaan tehdashankkeessa ei ole varmistettu, että investoinnin vaikutukset eivät heikentäisi taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.

Kannanotto on osa raporttia, joka on toimitettu YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.

TSS-oikeuksien sopimus on YK:n tärkeimpiä ihmisoikeussopimuksia. Siihen sitoutuvat maat raportoivat viiden vuoden välein TSS-oikeuksien toteutumisesta YK:n komitealle, joka puolestaan laatii suosituksia tilanteen parantamiseksi.

Komitea ryhtyy helmikuussa arvioimaan Suomen viime keväänä jättämää raporttia. Myös kansalaisjärjestöt saavat antaa TSS-komitealle lausuntonsa, ja suomalaisjärjestöt keräävät nyt nimiä Uruguay-kannanottoon.

UPM:n sellutehdashanke Uruguayssa on herättänyt maassa kritiikkiä, sillä valtio joutuu investoimaan miljardeja euroja tehtaan vaatimaan infrastruktuuriin. Myös ympäristökuormitus, kuten eukalyptusviljelmien vaikutukset, ovat herättäneet paikallisissa huolta.

Järjestöt muistuttavat, että UPM:n kotipaikka on Suomessa, joten Suomella on velvollisuus käytettävissä olevin keinoin varmistaa myös, etteivät ulkomailla toimivat suomalaisyritykset riko ihmisoikeuksia. Näin on myös TSS-komitea itse lausunut. Komitea on aiemmissa kommenteissaan kysynyt Suomelta muun muassa, miten se pyrkii estämään suomalaisten yritysten TSS-oikeuksien loukkaukset ulkomailla.

Järjestöjen mukaan yhteisöjä, joita hanke koskettaa, ei myöskään ole kuultu riittävästi hankkeen valmistelussa.

”Investointi vaikuttaa esimerkiksi veden laatuun ja kiertoon sekä sen saantiin, maankäyttöön, biodiversiteettiin, ekosysteemeihin, asumiseen ja liikenteeseen tavoilla, jotka laiminlyövät ihmisoikeusvelvoitteita ja uhkaavat rikkoa ihmisoikeutta kunnolliseen elintasoon -- riistäen ihmisiltä heidän paikallisesti määrittelemänsä elinkeinot”, lausunnossa todetaan.

Järjestöjen lausunnossa ovat mukana Uusi Tuuli ry, Maan ystävät sekä Emmaus Aurinkotehdas. Allekirjoittajina on myös useita uruguaylaisia sekä kansainvälisiä järjestöjä, kuten kansainvälinen Maan ystävät sekä Global Forest Coalition.

TSS-komitean on määrä antaa lausuntonsa Suomen ihmisoikeustilanteesta maaliskuussa. Aiemmin viime syksynä joukko suomalaisia järjestöjä jätti komitealle raportin, jonka mukaan Suomen keskeisiä ihmisoikeusongelmia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa sekä yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon.

Täsmennys 28.1: Järjestöjen raportti on jo toimitettu TSS-komitealle, toisin kuin aiemmin kerrottiin.

Ihmisoikeuspolitiikka SuomessaYritysvastuu ihmisoikeudetkansalaisyhteiskuntayhtiötympäristö SuomiUruguay Maan ystävät

Lue myös

Siniristilippu.

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt

Ihmisoikeusjärjestöjen tuoreessa raportissa vaaditaan, että Suomi noudattaisi vihdoin kansainvälisiä suosituksia ja nostaisi perusturvaetuudet ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle. ”Kehittyvissä maissa tämä asia ymmärretään paljon paremmin kuin rikkaissa”, sanoo Amnestyn asiantuntija Mariko Sato.
Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan

Lähihoitajana työskennellyt Ali Reza Heidari uhattiin käännyttää Afganistaniin, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Nyt hän on saanut vuoden mittaisen, työperustaisen oleskeluluvan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.