Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Suomalaisjärjestöt raportoivat YK:lle ihmisoikeusongelmista – Varjoraportti nostaa esiin muun muassa terveydenhuollon eriarvoisuuden ja ilmastonmuutoksen

Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt, vaatii 24 järjestön ensimmäinen yhteisraportti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisesta.

Yksityisautoilu on elintasosairaus -kyltti ja mielenosoittajia

Ilmastomielenosoitus Tampereella vuonna 2019. Järjestöjen TSS-oikeuksien varjoraportissa nostetaan esiin myös Suomen päästövähennystavoitteet ja riittämätön tuki Vihreälle ilmastorahastolle. Kuva: Teija Laakso.

Monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta, kritisoidaan suomalaisjärjestöjen YK:lle jättämässä raportissa (pdf).

24 järjestön varjoraportti on järjestöjen ensimmäinen yhteinen raportti, joka on jätetty YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.

Suomi raportoi TSS-oikeuksien toteutumisesta YK:n komitealle viime keväänä. Komitea ottaa kuitenkin vastaan myös järjestöjen raportteja.

Raportin mukaan Suomen ihmisoikeusongelmia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa sekä yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon.

”Suomessa esimerkiksi terveyttä, toimeentuloa ja iäkkäiden ihmisten hoivaa ei tunnisteta ihmisoikeuskysymyksiksi. Esimerkiksi kuntien viranhaltijat tarvitsevat lisää ihmisoikeusosaamista, sillä taloudelliset ja sosiaaliset ihmisoikeudet turvataan arjessa”, sanoo varjoraporttia koordinoineen Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila tiedotteessa.

Monet raportin epäkohdista ovat sellaisia, joista YK on muutenkin huomauttanut Suomelle useita kertoja, järjestöt muistuttavat.

Komitea on nostanut esiin muun muassa sen, että sosiaaliturvan taso ei riitä kattamaan arjen välttämättömiä kuluja. Se on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Suomea on myös kehotettu turvaamaan terveydenhuollon resurssit ja varmistamaan, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin. Saamelaisten oikeuksien toteutumista koskeviin puutteisiin, erityisesti tarpeeseen ratifioida pikaisesti ILO:n alkuperäiskansasopimus 169, on viitattu komitean suosituksissa joka kerta vuodesta 2000 lähtien.

Järjestöjen raportissa nostetaan esiin myös esimerkiksi miesten ja naisten väliset palkkaerot, alueelliset erot ja sekä maahanmuuttajien vaikeudet mielenterveyspalveluiden saannissa, romanien syrjintä, riittämättömät ilmastotoimet, vammaisten työllistymisongelmat sekä ongelmat perheenyhdistämisessä.

Järjestöjen mukaan Suomen on otettava vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt.

 ”Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden edistäminen vaatii valtiolta ja kunnilta aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä”, Mattila painottaa.

Valtiot raportoivat viiden vuoden välein TSS-oikeuksien toteutumisesta YK:n komitealle. Komitea käsittelee valtion ja kansalaisyhteiskunnan raportit ja laatii sen jälkeen suosituksia siitä, miten valtion tulisi edistää paremmin taloudellisia ja sosiaalisia ihmisoikeuksia. Seuraavalla raportointikierroksella valtion on kerrottava, mitä se on tehnyt ongelmien korjaamiseksi.

Lisää uusi kommentti