Uutiset Ihmisoikeudet

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.
Koronaviruspandemia on kurittanut ihmisoikeuksia, summaa Amnestyn vuosiraportti. (Kuva: Chris Zúniga / CC BY-NC 2.0)

Koronaviruspandemia on heikentänyt ihmisoikeustilannetta ympäri maailman. Epätasa-arvosta on tullut yhä näkyvämpää, ja monien valtioiden johtajat ovat käyttäneet pandemiaa hyväkseen rajoittaakseen ihmisoikeuksia ja pönkittääkseen omaa valta-asemaansa, summaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisema raportti ihmisoikeuksien tilasta vuonna 2020.

Pandemiaa on käytetty verukkeena loukata ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Unkari otti käyttöön jopa viiden vuoden vankeusrangaistukset “väärän koronatiedon levittämisestä”. Monissa maissa hallituksen koronatoimia kommentoivista sosiaalisen median julkaisuista on nostettu syytteitä, joita on perusteltu väärän tiedon levittämisellä.

Viranomaiset ovat myös käyttäneet ylimitoitettua voimaa koronan varjolla. Esimerkiksi Filippiineillä poliisia ohjeistettiin karanteeniaikana ampumaan kuoliaaksi ihmisiä, jotka osoittavat mieltä tai voivat “aiheuttaa ongelmia”. Nigeriassa mielenosoittajia tapettiin kaduille, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan pandemia on nostanut esiin myös rakenteellisen epätasa-arvon, joka on tulosta syrjivästä politiikasta. Se osuu erityisesti naisiin, etnisiin vähemmistöihin, pakolaisiin, vanhuksiin ja terveysalan ammattilaisiin.

“Edessämme oleva maailma on epäjärjestyksessä. Pandemian ollessa tässä vaiheessa jopa kaikkein harhaisimmilla johtajilla on vaikeuksia kieltää se tosiasia, että sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset järjestelmämme ovat rikki”, summaa Amnestyn pääsihteeri, vastikään tehtävässään aloittanut Agnès Callamard tiedotteessa.

Eriarvoisuus näkyy myös maiden välillä: raportti kritisoi muun muassa sitä, että rikkaat maat ovat haalineet valtaosan koronarokotteista itselleen ja jättäneet köyhille maille vain rippeitä. Ne ovat kieltäytyneet sallimasta rokotepatenttien joustoja, jotta köyhätkin maat voisivat tuottaa rokotteita.

Raportissa käsitellään yhteensä 149 maan tilannetta. Jokaisesta maasta on oma katsaus. Suomen kohdalla nostetaan esiin muun muassa naisiin kohdistuva väkivalta, joka on pandemian aikana kasvanut niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Muita Suomen ihmisoikeuksia ovat raportin mukaan esimerkiksi riittämätön perusturva sekä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen vaikeus. Korkeiden toimeentulovaatimusten vuoksi perheenyhdistäminen on lähes mahdotonta. Myös aseistakieltäytyjien kohtelu sekä translaki on aiempien vuosien tapaan mainittu raportissa.

“Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi. Pandemian aikana ja sen jälkeen on erityisen tärkeää satsata ihmisoikeuksien turvaamiseen ja epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. Jokaisen poliittisen päätöksen ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava kuntatasolla, lainsäädännössä ja valtion budjetissa”, toteaa Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro tiedotteessa.

Ihmisoikeuksien voitoksi raportissa mainitaan Argentiinan aborttilaki, Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n aloittama tutkinta epäillyistä sotarikoksista Afganistanissa sekä massaliikkeet ihmisoikeuksien toteutumiseksi, kuten Black Lives Matter -protestit ympäri maailmaa ja Nigerian #EndSars -mielenosoitukset.

IhmisoikeudetIhmisoikeuspolitiikka SuomessaKoronaviruspandemia ihmisoikeudetkansalaisoikeudet Amnesty International

Lue myös

Nainen puolilähikuvassa istumassa pöydän takana.

Alustava tutkinta Nigerian sotarikoksista valmistui: Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjän mukaan sekä Boko Haram että turvallisuusjoukot syyllistyneet vakaviin rikkomuksiin

Ääriliike Boko Haram ja Nigerian turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet muun muassa murhiin, raiskauksiin, kidutukseen ja lasten värväämiseen taistelijoiksi, sanoo ICC:n syyttäjä Fatou Bensouda. Hän vaatii, että tuomioistuin aloittaa rikoksista virallisen tutkinnan.
Ryhmä lapsia luokkahuoneessa, etualalla oppilas pyörätuolissa.

Tavoitteena tavallinen elämä

Etiopiassa elävä vammainen elää koko elämänsä usein täysin muiden ihmisten hyväntekeväisyyden varassa. Hyväntekeväisyyteen perustuva ihmiskuva lukitsee vammaisen ihmisen yhteen rooliin ja kutistaa hänen mahdollisuutensa vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin, kirjoittaa Interpedia-järjestölle työskentelevä Anu Karvinen.
Kertakäyttöhansikkaaseen verhottu käsi pitelee kädessään maapalloa.

Amnestyn ihmisoikeustunnustus Suomen terveydenhuollon henkilöstölle – ”Pelkkä kiitos ei riitä”

Suomen Amnesty kiittää tämänvuotisella Kynttiläpalkinnollaan terveydenhuollon henkilökuntaa, joka on joustanut koronapandemian aikana. ”Poikkeuksellinen kuormitus ja riskialtis työ tulisi myös kompensoida rahallisesti”, sanoo Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman