Uutiset Ihmisoikeudet

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.
Koronaviruspandemia on kurittanut ihmisoikeuksia, summaa Amnestyn vuosiraportti. (Kuva: Chris Zúniga / CC BY-NC 2.0)

Koronaviruspandemia on heikentänyt ihmisoikeustilannetta ympäri maailman. Epätasa-arvosta on tullut yhä näkyvämpää, ja monien valtioiden johtajat ovat käyttäneet pandemiaa hyväkseen rajoittaakseen ihmisoikeuksia ja pönkittääkseen omaa valta-asemaansa, summaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tänään julkaisema raportti ihmisoikeuksien tilasta vuonna 2020.

Pandemiaa on käytetty verukkeena loukata ihmisoikeuksia. Esimerkiksi Unkari otti käyttöön jopa viiden vuoden vankeusrangaistukset “väärän koronatiedon levittämisestä”. Monissa maissa hallituksen koronatoimia kommentoivista sosiaalisen median julkaisuista on nostettu syytteitä, joita on perusteltu väärän tiedon levittämisellä.

Viranomaiset ovat myös käyttäneet ylimitoitettua voimaa koronan varjolla. Esimerkiksi Filippiineillä poliisia ohjeistettiin karanteeniaikana ampumaan kuoliaaksi ihmisiä, jotka osoittavat mieltä tai voivat “aiheuttaa ongelmia”. Nigeriassa mielenosoittajia tapettiin kaduille, raportissa kerrotaan.

Raportin mukaan pandemia on nostanut esiin myös rakenteellisen epätasa-arvon, joka on tulosta syrjivästä politiikasta. Se osuu erityisesti naisiin, etnisiin vähemmistöihin, pakolaisiin, vanhuksiin ja terveysalan ammattilaisiin.

“Edessämme oleva maailma on epäjärjestyksessä. Pandemian ollessa tässä vaiheessa jopa kaikkein harhaisimmilla johtajilla on vaikeuksia kieltää se tosiasia, että sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset järjestelmämme ovat rikki”, summaa Amnestyn pääsihteeri, vastikään tehtävässään aloittanut Agnès Callamard tiedotteessa.

Eriarvoisuus näkyy myös maiden välillä: raportti kritisoi muun muassa sitä, että rikkaat maat ovat haalineet valtaosan koronarokotteista itselleen ja jättäneet köyhille maille vain rippeitä. Ne ovat kieltäytyneet sallimasta rokotepatenttien joustoja, jotta köyhätkin maat voisivat tuottaa rokotteita.

Raportissa käsitellään yhteensä 149 maan tilannetta. Jokaisesta maasta on oma katsaus. Suomen kohdalla nostetaan esiin muun muassa naisiin kohdistuva väkivalta, joka on pandemian aikana kasvanut niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Muita Suomen ihmisoikeuksia ovat raportin mukaan esimerkiksi riittämätön perusturva sekä kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämisen vaikeus. Korkeiden toimeentulovaatimusten vuoksi perheenyhdistäminen on lähes mahdotonta. Myös aseistakieltäytyjien kohtelu sekä translaki on aiempien vuosien tapaan mainittu raportissa.

“Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi. Pandemian aikana ja sen jälkeen on erityisen tärkeää satsata ihmisoikeuksien turvaamiseen ja epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen. Jokaisen poliittisen päätöksen ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava kuntatasolla, lainsäädännössä ja valtion budjetissa”, toteaa Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro tiedotteessa.

Ihmisoikeuksien voitoksi raportissa mainitaan Argentiinan aborttilaki, Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n aloittama tutkinta epäillyistä sotarikoksista Afganistanissa sekä massaliikkeet ihmisoikeuksien toteutumiseksi, kuten Black Lives Matter -protestit ympäri maailmaa ja Nigerian #EndSars -mielenosoitukset.

IhmisoikeudetIhmisoikeuspolitiikka SuomessaKoronaviruspandemia ihmisoikeudetkansalaisoikeudet Amnesty International

Lue myös

Etsintäkuulutusesite kadonneesta naisesta tienvarren pylväässä.

Tuhansia ihmisiä katoaa El Salvadorissa vuosittain – Taustalla sisällissodan kipeä perintö

Sisällissodan jäljistä yhä kärsivän El Salvadorin murhien ja katoamisten taustalla ovat perinteisesti olleet rikollisryhmät, mutta viime vuosien katoamisiin ovat voineet syyllistyä muutkin tahot. Naisten murhian taustalla on myös perheväkivaltaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.
Vesivoimalan patomuuri.

Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”

Vesivoimasta riippuvaisen Brasilian kaakkoisosan ja keskilännen patoaltaiden ja tekojärvien vedet ovat vähissä sateiden vähyyden vuoksi. Kuivuuden taustalla on muun muassa metsäkato.
Vakoja pellossa.

YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle

Tuoreen raportin mukaan maataloustuet pitäisi muokata niin, että ne tukisivat kestävää maataloutta – eivät esimerkiksi sokerin ja naudanlihan tuotantoa.

Tuoreimmat

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia
YK:n kehitysohjelma: Afganistan lähestyy ”universaalia” köyhyyttä – Kaupan häiriöt voivat johtaa talouden rajuun supistumiseen
Raportti: Egypti teloittaa terroriepäiltyjä ”ampumavälikohtauksissa” – Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch vaatii asekaupan lopettamista maan kanssa

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Jo lähes kolme neljäsosaa libanonilaisista elää köyhyydessä – Maan rikkailta vaaditaan vastuunottoa kriisin torjumiseksi