Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia

Suurin osa Suomen Amnestyn kyselytutkimukseen osallistuneista suomalaisista uskoo virheellisesti, että mielenosoitukseen tarvitaan poliisin lupa.
Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella
Ilmastomielenosoitus Tampereella syyskuussa 2019. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Suomalaiset tuntevat melko huonosti kokoontumisvapauteen liittyvät oikeutensa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista uskoo virheellisesti, että mielenosoituksen järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa.

Kyselyssä selvitettiin, millaisia asenteita suomalaisilla on mielenosoituksia kohtaan ja miten hyvin he tuntevat kokoontumisvapauteen liittyvän lainsäädännön.

Kokoontumislain mukaan mielenosoituksen tai muun rauhanomaisen kokoontumisen saa järjestää Suomessa ilman lupaa julkisella paikalla, kunhan asiasta tehdään etukäteisilmoitus poliisille. Kyselyyn vastanneista kuitenkin vain 16 prosenttia tiesi, ettei lupaa tarvita.

Kyselyn mukaan käsitys lupatarpeesta oli kaikkein pinttynein keski-ikäisillä sekä sitä vanhemmilla ikäryhmillä, 55–75-vuotiailla. Heistä jopa yli kolme neljästä uskoi, että lupa tarvitaan. Esimerkiksi koulutustausta ei sen sijaan vaikuttanut tuloksiin.

Valtaosa kyselyyn vastanneista, 67 prosenttia, oli myös jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksista aiheutuvat häiriöt liikenteelle – tarvittaessa voimakeinoja, kuten pippurisumutetta, käyttäen.

Erityisen usein tätä mieltä olivat vanhemmat ikäluokat.

Amnesty julkaisi hiljattain oppaan (pdf) kokoontumisvapaudesta ja mielenosoitusten järjestämisestä.

”Jos ei ole kokoontumis- ja sananvapautta, on mahdotonta vaatia muiden ihmisoikeuksien toteutumista ja tunnustamista. Aina ihmisoikeuksien oikeudellinen tulkinta ja oikeuksien käyttäminen ei ole yksiselitteistä, mutta vapauksia kehitetään parhaiten, kun niitä käytetään”, muistuttaa Amnestyn asiantuntija Teemu Vaarakallio tiedotteessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös ihmisten mielipiteitä korona-ajan kokoontumisrajoituksista. 89 prosenttia piti rajoituksia perusteltuina.

Kyselyn teki markkinatutkimusyhtiö Bilendi Oy. Siihen vastasi verkossa tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

DemokratiaIhmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Suomi Amnesty International

Lue myös

Siniristilippu.

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt

Ihmisoikeusjärjestöjen tuoreessa raportissa vaaditaan, että Suomi noudattaisi vihdoin kansainvälisiä suosituksia ja nostaisi perusturvaetuudet ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle. ”Kehittyvissä maissa tämä asia ymmärretään paljon paremmin kuin rikkaissa”, sanoo Amnestyn asiantuntija Mariko Sato.
Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan

Lähihoitajana työskennellyt Ali Reza Heidari uhattiin käännyttää Afganistaniin, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Nyt hän on saanut vuoden mittaisen, työperustaisen oleskeluluvan.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Slovenian armeijan käyttämä Patrian panssariajoneuvo.

Suomen asekaupan arvo notkahti

Rauhanjärjestöt kritisoivat Arabiemiraatteihin myönnettyjä poikkeuksellisen pitkiä vientilupia.
Kaloja uimassa muoviroskien seassa. Suurin osa kaikesta muovista päätyy mereen.

Meret hukkuvat muoviin – meriin päätyy vuosittain yli 10 miljoonaa tonnia muovia

Muovijätteen määrä valtamerissä ja muilla vesialueilla uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä, todetaan YK:n ympäristöohjelman raportissa. Kaikesta maailman muovista alle kymmenen prosenttia kierrätetään.
Joukko naisia ja muutama mies istuu maassa osoittamassa mieltään naisten oikeuksien puolesta..

Pakistanin naiset pelkäävät kaduilla ja kodeissa – Härintä on yltynyt, mutta myös vastarinta voimistuu

Pakistanissa naisiin kohdistuu yhä enemmän väkivaltaa ja ahdistelua julkisilla paikoilla. Aktivisti Sheema Kermanin mukaan maa on parissa vuodessa taantunut monta sataa vuotta. Pääministeri Imran Khan vähättelee ongelmaa ja sysää syyn häirinnästä naisten niskoille.
Polvillaan maassa istuvia lapsia, joilla on käsissään kulhoja.

Nälkä hellittää hitaasti

Maailman ravitsemustilanne on kohentunut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna, mutta viime vuosina positiivinen kehitys on hidastunut. Globaalin nälkäindeksin mukaan kymmenessä maassa ollaan ravitsemuksen suhteen hälyttävällä tai äärimmäisen hälyttävällä tasolla.
Keski-ikäinen mies puhuu mikrofoniin valkokankaan edessä.

Dokumentaristi kuvasi pandemiaa pakolaisleirillä – Ahtaissa oloissa kehotukset turvaväleistä olivat huono vitsi

Afganistanilainen dokumentaristi Reza Adib asui perheensä kanssa pakolaisleirillä Kreikassa, kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski. Hän taltioi koronakriisin vaikutuksia leirin elämään. Tällä hetkellä Adib asuu Hämeenlinnassa ja työstää dokumenttia kotimaansa elämästä Talebanin valtaannousun jälkeen.