Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia

Suurin osa Suomen Amnestyn kyselytutkimukseen osallistuneista suomalaisista uskoo virheellisesti, että mielenosoitukseen tarvitaan poliisin lupa.

Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella

Ilmastomielenosoitus Tampereella syyskuussa 2019. Kuva: Olli Koikkalainen.

Suomalaiset tuntevat melko huonosti kokoontumisvapauteen liittyvät oikeutensa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista uskoo virheellisesti, että mielenosoituksen järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa.

Kyselyssä selvitettiin, millaisia asenteita suomalaisilla on mielenosoituksia kohtaan ja miten hyvin he tuntevat kokoontumisvapauteen liittyvän lainsäädännön.

Kokoontumislain mukaan mielenosoituksen tai muun rauhanomaisen kokoontumisen saa järjestää Suomessa ilman lupaa julkisella paikalla, kunhan asiasta tehdään etukäteisilmoitus poliisille. Kyselyyn vastanneista kuitenkin vain 16 prosenttia tiesi, ettei lupaa tarvita.

Kyselyn mukaan käsitys lupatarpeesta oli kaikkein pinttynein keski-ikäisillä sekä sitä vanhemmilla ikäryhmillä, 55–75-vuotiailla. Heistä jopa yli kolme neljästä uskoi, että lupa tarvitaan. Esimerkiksi koulutustausta ei sen sijaan vaikuttanut tuloksiin.

Valtaosa kyselyyn vastanneista, 67 prosenttia, oli myös jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksista aiheutuvat häiriöt liikenteelle – tarvittaessa voimakeinoja, kuten pippurisumutetta, käyttäen.

Erityisen usein tätä mieltä olivat vanhemmat ikäluokat.

Amnesty julkaisi hiljattain oppaan (pdf) kokoontumisvapaudesta ja mielenosoitusten järjestämisestä.

”Jos ei ole kokoontumis- ja sananvapautta, on mahdotonta vaatia muiden ihmisoikeuksien toteutumista ja tunnustamista. Aina ihmisoikeuksien oikeudellinen tulkinta ja oikeuksien käyttäminen ei ole yksiselitteistä, mutta vapauksia kehitetään parhaiten, kun niitä käytetään”, muistuttaa Amnestyn asiantuntija Teemu Vaarakallio tiedotteessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös ihmisten mielipiteitä korona-ajan kokoontumisrajoituksista. 89 prosenttia piti rajoituksia perusteltuina.

Kyselyn teki markkinatutkimusyhtiö Bilendi Oy. Siihen vastasi verkossa tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Lisää uusi kommentti