Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia

Suurin osa Suomen Amnestyn kyselytutkimukseen osallistuneista suomalaisista uskoo virheellisesti, että mielenosoitukseen tarvitaan poliisin lupa.
Mielenosoittajia kylttien kera Tampereella
Ilmastomielenosoitus Tampereella syyskuussa 2019. (Kuva: Olli Koikkalainen)

Suomalaiset tuntevat melko huonosti kokoontumisvapauteen liittyvät oikeutensa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 68 prosenttia suomalaisista uskoo virheellisesti, että mielenosoituksen järjestämiseen tarvitaan poliisin lupa.

Kyselyssä selvitettiin, millaisia asenteita suomalaisilla on mielenosoituksia kohtaan ja miten hyvin he tuntevat kokoontumisvapauteen liittyvän lainsäädännön.

Kokoontumislain mukaan mielenosoituksen tai muun rauhanomaisen kokoontumisen saa järjestää Suomessa ilman lupaa julkisella paikalla, kunhan asiasta tehdään etukäteisilmoitus poliisille. Kyselyyn vastanneista kuitenkin vain 16 prosenttia tiesi, ettei lupaa tarvita.

Kyselyn mukaan käsitys lupatarpeesta oli kaikkein pinttynein keski-ikäisillä sekä sitä vanhemmilla ikäryhmillä, 55–75-vuotiailla. Heistä jopa yli kolme neljästä uskoi, että lupa tarvitaan. Esimerkiksi koulutustausta ei sen sijaan vaikuttanut tuloksiin.

Valtaosa kyselyyn vastanneista, 67 prosenttia, oli myös jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että poliisin tulee aina estää mielenosoituksista aiheutuvat häiriöt liikenteelle – tarvittaessa voimakeinoja, kuten pippurisumutetta, käyttäen.

Erityisen usein tätä mieltä olivat vanhemmat ikäluokat.

Amnesty julkaisi hiljattain oppaan (pdf) kokoontumisvapaudesta ja mielenosoitusten järjestämisestä.

”Jos ei ole kokoontumis- ja sananvapautta, on mahdotonta vaatia muiden ihmisoikeuksien toteutumista ja tunnustamista. Aina ihmisoikeuksien oikeudellinen tulkinta ja oikeuksien käyttäminen ei ole yksiselitteistä, mutta vapauksia kehitetään parhaiten, kun niitä käytetään”, muistuttaa Amnestyn asiantuntija Teemu Vaarakallio tiedotteessa.

Tutkimuksessa kysyttiin myös ihmisten mielipiteitä korona-ajan kokoontumisrajoituksista. 89 prosenttia piti rajoituksia perusteltuina.

Kyselyn teki markkinatutkimusyhtiö Bilendi Oy. Siihen vastasi verkossa tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista. Otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

DemokratiaIhmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetkansalaisoikeudetpolitiikkaaktivismidemokratiakansalaisyhteiskunta Suomi Amnesty International

Lue myös

Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan

Lähihoitajana työskennellyt Ali Reza Heidari uhattiin käännyttää Afganistaniin, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Nyt hän on saanut vuoden mittaisen, työperustaisen oleskeluluvan.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

YK-komitea: Suomen pitäisi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista myös ulkomailla – UPM herättää huolta

YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia käsittelevän komitea kertoo olevansa huolissaan muun muassa tiedoista, joiden mukaan ihmisoikeuksien arviointia ei ole tehty kunnolla metsäyhtiö UPM:n operoimassa hankkeessa ulkomailla.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - ”Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta”

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.