Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Linuxin valtit yritysmaailmassa

Viime vuosina tietoliikenteen vitsaukseksi ovat nousseet virushyökkäykset, joista valtaosa kohdistuu Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään ja sen pyörittämiin ohjelmiin. Kohonneet lisenssimaksut ovat lisäksi käymässä suurten organisaatioiden kukkarolle. Uudessa tilanteessa turvallisuutta ja edullisuutta pidetään vapaiden ohjelmistojen valtteina.

Avoimeen lähdekoodiin siirtyneitä tahoja

Vapaan ja avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmiä ja ohjelmistoja on käytössä jo hyvin monissa maissa ja instituutioissa. Esimerkiksi StarOfficella on jo kuusi miljoonaa käyttäjää, ja Saksan valtionhallinto ja Münchenin kaupunki ovat ilmoittaneet vaihtavansa työasemiensa käyttöjärjestelmäksi Linuxin. Myös Suomessa Linux on herättänyt kiinnostusta.

Argentiinan soijabuumi törmäsi geenimuuntelun sääntöihin

Geenimuunnellun soijan viljely on yleistynyt viime vuosina Argentiinassa räjähdysmäisesti. Se on myös ajanut viljelijät törmäyskurssille muuntogeeniset lajikkeet patentoineiden ylikansallisten yhtiöiden kanssa. Jättiyritys Monsanto on päättänyt lopettaa gm-soijansa siemenkaupan Argentiinaan, sillä se ei hyväksy argentiinalaisten viljelijöiden käytäntöä kerätä soijan siemenet talteen.

Portugalin passeja kaupataan Goassa

Muuan Portugalin valtion virkamies luuli näkevänsä näkyjä matkatessaan lentokentälle Intian länsirannikolla sijaitsevassa Goassa. Valtava ulkomainos kauppasi tien varressa Portugalin passeja. Järjestäytynyt rikollisuus on alkanut käyttää hyväkseen sääntöä, jonka mukaan ennen vuotta 1961 syntyneillä asukkailla on yhä oikeus Portugalin kansalaisuuteen.

Pelastakaa lapset aloittaa tukiperhetoiminnan Sortavalassa

Suomalaisen ennaltaehkäisevän lastensuojelun malli, tukiperhetoiminta, otetaan nyt käyttöön ensi kertaa Venäjällä. Pelastakaa Lapset on kouluttanut venäläiset tukiperhevalmentajat tehtäviinsä. Vapaaehtoisia perheitä valmennetaan parhaillaan ja ensimmäiset lapset pääsevät perheisiin tämän vuoden keväällä.

Vapaiden ohjelmistojen suhde kehitykseen

Tietoteknologia ei tyydytä nälkää, mutta voi osaltaan edistää köyhien maiden yleisiä kehitystavoitteita. Avoimen lähdekoodin idea tukee monella tapaa demokratiaa, koulutuksen ja tutkimuksen edistämistä, köyhyyden vastaista kamppailua, konfliktinratkaisua sekä kansainvälistä poliittisen, taloudellisen ja teknisen riippuvuuden vähentämistä.

Hyödyllisiä it-sovelluksia köyhille maille

Simputer on edullinen, Linux-käyttöjärjestelmää hyödyntävä tietokone, jonka käyttö on lukutaidottomillekin mahdollista. Myös langatonta internet-yhteyttä pidetään lupaavana teknologiana kehitysmaita ajatellen, sillä se ei edellytä massiivisen infrastruktuurin rakentamista, vaan syrjäseutujenkin asukkaat voisivat sen avulla saada verkkoyhteyden.

Vaikeiden olosuhteiden luomat ongelmat

Monet aineellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin liittyvät seikat vaikeuttavat avoimen lähdekoodin leviämistä kehitysmaissa sekä tietoyhteiskuntakehitystä ylipäätään. Taloudellisia esteitä ovat köyhyys ja infrastruktuurin heikkous, teknisistä pahin on pula koulutetuista it-asiantuntijoista. Byrokratia toimii usein kaupallisten pikemmin kuin vapaaehtoisten tahojen hyväksi.

Avoimen lähdekoodin vastustus

Ohjelmistoyhtiöt ovat pitäneet vapaita ohjelmia uhkana kaupallisten ohjelmien tekijöiden toimeentulolle ja jarruna tekniselle kehitykselle. Kritiikin mukaan ohjelmien tulevaisuudesta ei ole takeita, kun niillä ei ole tukenaan organisaatiota ja resursseja. Toisaalta joukko menestyneitä ohjelmistoja on syntynyt globaalin hakkerijoukon työn tuloksena.

Tekijänoikeuksien vaikutukset kehitysmaille

Köyhät maat näkevät tekijänoikeudet usein kehitystä hidastavina esteinä, joilla teollisuusmaat pyrkivät varmistamaan voittojen keruun, ylivaltansa ja asemansa taloudellisen kehityksen edelläkävijöinä. Samalla ne ovat huolissaan mahdollisuuksistaan osallistua tietoon ja sen hallintaan perustuvaan maailmantalouteen.

Vapaan ja avoimen lähdekoodin määritelmä

Free Software -termissä "free" tarkoittaa vapaata: ohjelmistot ovat vapaasti saatavilla ja levitettävissä, niiden toimintaa voi vapaasti tutkia ja ohjelmistoja voi kehittää tai muokata omiin tarpeisiin soveltuvaksi. Ilmaisiakin vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat olla, mutta se ei ole määräävä tekijä.

Lyhyt katsaus historiaan

Tietotekniikan alkuvuosikymmeninä kaikki lähdekoodit olivat avoimia ja ohjelmistot konekohtaisia. Tietokoneiden yleistyessä 1980-luvulla syntyivät ohjelmien kaupalliset markkinat ja koodeista tehtiin salaisia. Vastalauseena salauspolitiikalle perustettiin Yhdysvalloissa vapaan koodin ideologiaa ajava säätiö, jonka työn pohjalta syntyi sittemmin myös Linux.

Lisenssi takaa avoimuuden

Avoimen lähdekoodin alle on hyväksytty yli 40 lisenssiä, joista kenties kuuluisin on General Public License eli GPL. Niitä yhdistävät säännöt, joiden mukaan ohjelmistoja on voitava vapaasti jakaa, niiden lähdekoodia ei saa salata eivätkä ohjelmat saa olla sidoksissa tiettyyn teknologiaan tai käyttöliittymään.

Kuinka paljon vapaita ohjelmistoja käytetään?

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen osuuden arvioidaan myös suhteellisesti olevan suurempi teollistuneissa maissa kuin kehitysmaissa, mutta tarkkoja lukuja käyttäjämääristä ei ole olemassa. Vahvimmillaan vapaat ohjelmistot ovat toistaiseksi www-palvelimissa ja niiden käyttöjärjestelmissä, mutta yksittäisissä työasemissa niiden osuus on vain nelisen prosenttia.

Kehitysmaat tietoteknologian hyödyntäjinä

Maanosista Aasiassa ja Afrikassa on vähiten tietokoneita ja internetin käyttäjiä suhteessa väestömäärään. Vuonna 2002 Aasiassa oli noin 4 tietokonetta sataa asukasta kohden ja 5,6 prosentilla oli mahdollisuus päästä internetiin. Afrikassa vastaavat luvut olivat 1,2 tietokonetta sataa asukasta kohden ja noin 1 prosentilla oli mahdollisuus päästä verkkoon.

Ohjelmistojen leviäminen kehitysmaissa

Ei ole olemassa tarkkoja tilastoja siitä, kuinka paljon avoimen lähdekoodin ohjelmistoja hyödynnetään teollisuusmaiden ulkopuolella. Monet seikat kuitenkin edistävät niiden leviämistä. Erityisesti ohjelmistojen kohonneet lisenssimaksut sekä piratismin vastaiset kampanjat ajavat köyhiä maita etsimään uusia tapoja pysyä kiinni tietoyhteiskuntakehityksessä.

Puutteellinen joka kodin tietoturvaopas

Keskiviikkoaamuna sanomalehden liitteenä koteihin jaettiin "Joka kodin tietoturvaopas" niminen julkaisu. Vaikka tietoturvakysymysten käsittely on tärkeää, on kummallista, että liikenne- ja viestintäministeriön puumerkillä varustettu julkaisu nimeltä mainitsee ainoastaan Windowsin tietokoneen mahdollisena käyttöjärjestelmänä. Sanoma- tai aikakauslehdissä vastaava tulkittaisiin tekstimainonnaksi, kirjoittaa maailma.netin koordinaattori Timo Mielonen.

Pakistanin ydinkaupoissa paljon avoimia kysymyksiä

Pakistanin ydinteknologian kaupat ulkomaille jättivät monia kysymyksiä avoimiksi, vaikka Abdul Qadeer Khan saikin ydinasetiedon vuotamisen anteeksi presidentti Pervez Musharrafilta. Tilanne on epäselvä etenkin arvaamattoman Pohjois-Korean osalta. Se väittää omistavansa - paljolti Khanin ansiosta - kahdeksan ydinasetta.

Naisten salakauppa Burmasta Kiinaan jatkuu

Burmasta ja Vietnamista tuotujen naisten kauppa on vilkasta Kiinan rajalla. Sitä ovat ruokkineet Kiinan rajojen avautuminen 1980-luvulla, köyhyys sekä Kiinan yhden lapsen politiikan aiheuttama pula naisista. Rajakaupungeista on tullut prostituution ja huumekaupan keskuksia, joihin köyhät naiset saapuvat työtilaisuuksien toivossa.

Pippuri aseena elefanttien torjunnassa Malawissa

Ihmisten ja norsujen rinnakkainelo ei aina suju rauhanomaisesti Afrikassa. Malawissa norsujen asuttaman kansallispuiston naapurit ovat löytäneet uuden aseen: chilipippurit pitävät elefantit poissa peltoja sotkemasta. Norsujen torjunnan ohella chili tuottaa malawilaisille kipeästi kaivattua lisätuloa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Nainen puolilähikuvassa.

Kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia tarvitaan yhä, uskoo IPS-uutistoimistoa yli 30 vuotta luotsannut Milla Sundström – ”Ihmisten toiveet ja tarpeet ovat samanlaisia joka paikassa”

Suomen IPS on poikkeuksellinen uutistoimisto: se tarjoaa suomalaismedioille kehitysmaiden toimittajien artikkeleita kehitysmaiden arjesta. Nyt median ahdinko ja klikkijournalismin nousu uhkaavat sen tulevaisuutta. Toimittaja Milla Sundström kokosi uutistoimiston historiikin.
Mies puolilähikuvassa kallioiden edustalla.

Meksiko on noussut yhdeksi pahimmista koronakriisimaista – ”Kaikki kollegat tunsivat jonkun, joka on kriittisessä tilassa tai kuollut”, kertoo avustustyöntekijä Julian Blom

Koronaan on kuollut Meksikossa yli 50 000 ihmistä. Suomalainen Julian Blom työskenteli Lääkärit ilman rajoja -järjestön koronahoitokeskuksessa maan pohjoisrajalla. ”Suomessa on aika hyvä tilanne, eikä täällä oikein ymmärretä, mihin se voi pahimmillaan johtaa. Ei Meksikossakaan ymmärretty ennen kuin tilanne sitten oli päällä”, hän toteaa.
Ylös nostetussa kädessä oleva kyltti, jossa lukee Black Lives Matter.

Kukaan ei tiedä, miten paljon viharikoksia Suomessa tapahtuu, sillä aina niitä eivät tunnista edes uhrit itse – Uusi sähköinen työkalu kerää tietoa

Vain pieni osa viharikoksista ilmoitetaan poliisille, ja siksi niistä tiedetään vain vähän. Anti-Racist Forum -järjestössä kehitetään nyt matalan kynnyksen raportointityökalua osana oikeusministeriön hanketta. ”Jotkut kokevat häirintää päivittäin. Silloin voi käydä niin, että siihen tottuu”, kertoo koordinaattori Akunna Onwen.
Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Kaksi kasvosuojaimin varustautunutta miestä seisoo kanaparven vieressä.

Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut

Koronavirus heikentää ruokaturvaa, koska monella rajoitusten takia työnsä menettäneellä ei ole enää varaa ostaa syötävää. Virus luo kuitenkin myös epäsuorempia uhkia. Joissakin Afrikan maissa satoa on pilaantunut ja siipikarjaa kuollut, kun maat ovat asettaneet tiukkoja liikkumisrajoituksia.
Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.