Uutiset Kehityspolitiikalle kasvot

Pakolaisavun toiminnanjohtaja kaipaa tietopohjaista maahanmuuttokeskustelua

Annu Lehtisen mukaan eriarvoistava puhe ja sen salliminen on lisääntynyt Suomessa.

Pakolaisille on oltava turvallisia saapumisreittejä Eurooppaan. Keinoja voisivat olla esimerkiksi humanitaaristen viisumien myöntäminen ja pakolaiskiintiön nostaminen, sanoo Suomen Pakolaisavun tuore toiminnanjohtaja Annu Lehtinen maailma.netin videohaastattelussa.

Viime syksynä työssään aloittaneen Lehtisen mukaan Suomen pakolaiskiintiö pitäisi nostaa nykyisestä 750:stä Ruotsin tasolle eli 2 000:een.

Lehtinen haluaisi työssään myös voivansa edistää faktoihin perustuvaa maahanmuuttokeskustelua. Hänen mukaansa maahanmuuttokriittinen ja eriarvoistava puhe on Suomessa viime aikoina muuttunut sallitummaksi.

"Kyse on ehkä siitä, että taloudellinen tilanne on kiristynyt sekä myös siitä, että aitoja kohtaamisia pakolaisten kanssa on vähän."

Katso Annu Lehtisen koko haastattelu tästä.

Video on osa maailma.netin Kehityspolitiikalle kasvot -sarjaa, joka on saanut ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Kehityspolitiikalle kasvot pakolaisetsiirtolaisuuskansalaisyhteiskunta Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Tutkija: Veronkierron torjunnassa suosittu rikkaita maita

Kehitysmaiden mahdollisuuksia valvoa ja verottaa niissä toimivia yrityksiä pitäisi parantaa, sanoo tutkija Matti Ylönen maailma.netin videohaastattelussa.

Paatero: Suomi on yhä sitoutunut 0,7-tavoitteeseen

Kehitysyhteistyörahoituksen nosto 0,7 prosenttiin BKTL:stä on yksi Suomen kehitysyhteistyön suurimmista haasteista, sanoo kehitysministeri videohaastattelussa.

Kepan toiminnanjohtaja: Maailmaa ei paranneta vain rahalla

Kehitysyhteistyöllä on edelleen tärkeä merkitys, mutta tarvitaan myös poliittisia ratkaisuja, sanoo Timo Lappalainen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tuoreimmat

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”