Uutiset Kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä

Iso osa Afrikan maista ja moni muu kehittyvä maa on saavuttanut kaikki kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman ilmastotavoitteet, käy ilmi YK:n tuoreesta kestävän kehityksen raportista. Surkeimmin ovat suoriutuneet länsimaat, Suomi mukaan lukien.
Ilmakuva valtavasti aurinkopaneelikentästä vehreällä maaseudulla
Aurinkopaneelikenttä Ruandassa Agahozo Shalomin kylässä Kigalin itäpuolella. Ruanda on yksi maista, jotka ovat saavuttaneet kaikki YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030:ssa määritellyt ilmastotavoitteet. (Kuva: GPA Photo Archive / CC BY-NC 2.0)

YK:n tuoreen kestävän kehityksen raportin mukaan 43 Afrikan maata on saavuttanut kaikki kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa määritellyt ilmastotavoitteet. Niihin kuuluu muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen huomioiminen poliittisessa päätöksenteossa.

Tavoitteet saavuttaneiden maiden joukossa ovat melkein kaikki Afrikan maat pohjoisinta ja eteläisintä osaa lukuun ottamatta sekä parisenkymmentä muuta alhaisen ja keskitulotason maata Aasiasta, Karibialta ja Oseaniasta.

Heikoimmin ovat suoriutuneet rikkaat länsimaat, Suomi mukaan lukien.

Raportin ohessa julkaistuun interaktiiviseen karttaan on merkitty vihreällä kaikki ilmastotavoitteensa saavuttaneet maat. Keltaisella merkityillä kuten Kiinalla ja Brasilialla on vielä petrattavaa, oransseilla suuria haasteita ja surkeimmin onnistuneet on merkitty punaisella.

Punaisten joukossa on koko Länsi-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia ja osa Lähi-Itää. Ainoat ilmastotavoitteensa saavuttaneet Euroopan maat ovat Albania ja Moldova.

Suurimmista päästäjistä vihreää väriä saa ainoastaan Intia. Maailmassa eniten hiilidioksidipäästöjä tuottava Kiina on saavuttanut osan tavoitteistaan, mutta ongelmina ovat edelleen muun muassa riippuvaisuus hiilestä ja kasvava energiantarve.

Toiseksi suurin päästäjä Yhdysvallat sen sijaan on kaukana tavoitteistaan, ja edistyksen sijaan maa on ottanut ilmastotoimissa viime vuosina takapakkia. Donald Trumpin johdolla Yhdysvallat on muun muassa vetäytynyt Pariisin ilmastosopimuksesta, löyhentänyt autojen päästörajoituksia ja helpottanut öljynporauslupien saamista.

Ilmastoa lukuun ottamatta Suomi ja muut Euroopan maat ovat saavuttaneet kestävän kehityksen tavoitteensa hyvin. Kokonaislistauksessa Suomi sijoittuu kolmanneksi parhaaksi Ruotsin ja Tanskan jälkeen.

Koronakriisin myötä Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttaminen globaalisti vaikeutuu, raportissa pelätään. Esimerkiksi nälkää näkevien ja köyhien määrä on kasvamassa.

Ilmastolle pandemian aiheuttama taloudellisen toiminnan väheneminen on raportin mukaan kuitenkin tehnyt hyvää. Haasteena on, miten palata normaaliin ilman että päästöt alkavat jälleen kasvaa.

Kestävän kehityksen tavoitteet energiakestävän kehityksen tavoitteetpolitiikkaYKympäristöilmastonmuutosuusiutuva energia KiinaAfrikkaEurooppaSuomiYhdysvallat

Lue myös

Puhujanpöntö, jossa YK:n logo ja kyltti #2030isnow.

Raportti: Suomi edistää kestävää kehitystä hyvin, mutta ympäristöasioissa riittää parannettavaa

Suomi julkaisi tänään raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Yhteistyössä järjestöjen kanssa tehdyn raportin mukaan Suomi edistyy etenkin sosiaaliseen kestävyyteen ja talouteen liittyvissä tavoitteissa, mutta esimerkiksi kulutus- ja tuotantotapoja pitäisi muokata kestävämpään suuntaan.
Mies puun alla, kivi taustalla

Kenialaisella aktivistilla Paul Okumulla on ajatus siitä, miten rikkaat maat voivat tehdä maailmasta reilumman – ”Lopettakaa sekaantuminen”

Euroopassa keskustellaan nykyään paljon siitä, pitäisikö hyvinvointia mitata jollakin muulla tavalla kuin bruttokansantuotteella. Kenialainen aktivisti Paul Okumu kehottaa miettimään, kenen kustannuksella hyvinvointi tulee.
Jason Hickel

Antropologi Jason Hickel haaveilee maailmasta ilman talouskasvua – ”Ajatus vihreästä kasvusta on epä-älyllinen”

Suomessa hiljattain vieraillut Jason Hickel on yksi tutkijoista, jotka ovat viime vuosina ryhtyneet vaatimaan, että maailma luopuu pakkomielteestään bruttokansantuotteen kasvattamiseen ja keskittyy sen sijaan ympäristön kantokyvyn ylläpitämiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hänen mukaansa myöskään paljon puhuttu ”vihreä kasvu” ei tule toimimaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puolilähikuva naisesta vihreällä penkillä kimppu vaaleanpunaisia neilikoita kädessään

”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon

Sanna Kekäläinen pohti vuosia, miten kääntää ilmastonmuutos esittävien taiteiden kielelle. Tuloksena on Kansallisteatterin suurella näyttämöllä ensi-iltansa saava teos If I Would Lose My Voice, jonka keskiössä eivät ole ihmiset henkilökohtaisine tunteineen vaan maapallo, jolla ihmiset ovat ”pelkkiä pieniä kakkiaisia”.
Nainen pöydän takana.

Alkuperäiskansojen maat ovat vaarassa, kun talouksia elvytetään pandemian jäljiltä

Kiinnostus alkuperäiskansojen asuttamien alueiden luonnonvaroihin on lisääntynyt, sillä talouksille halutaan piristysruiske koronapandemian jälkeen. Se voi pahentaa pandemian vaikutuksia, varoittaa Amerikkojen ihmisoikeuskomission varapresidentti Antonia Urrejola.
Mies ja lapsi tulvavedessä kelluvassa veneessä.

Bangladeshissa on pahimmat tulvat vuosiin – Noin 5,5 miljoonaa ihmistä kärsii seurauksista

Bangladeshin monsuunikaudella sataa aina, mutta tänä vuonna sateet ovat olleet poikkeuksellisen rankkoja ja tulvat kestäneet kauan. ”Ne, joilla ei laillani ole minne mennä, elävät taloissa, jotka ovat osittain veden alla. Huoneessamme on polven syvyydeltä vettä”, kertoo räätäli Arif Hossain.
Hengityssuojaimella varustettu nainen ompelukoneen ääressä.

Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa

Osa vaatebrändeistä kieltäytyi koronakeväänä maksamasta jo toimitettuja tuotteita. Vaikutuksista kärsivät eniten Aasian vaatetehtaiden työntekijät, joista moni on nyt pudonnut tyhjän päälle.
Vaurioituneita rakennuksia ja miehiä raivaamassa raunioita.

Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi

Unicefin hätäapukeräys tuotti kolmessa päivässä yli 100 000 euroa. Maa tarvitsee hätäavun lisäksi myös jälleenrakentamista.

Luetuimmat

YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
”Meidän aikamme on narsistista pöhöttyneisyyttä ja omakuvien monistamista” – Tanssija Sanna Kekäläinen teki esityksen ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta maapalloon
Tutkimus: Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sukuelinten silpominen romahtanut Afrikassa – ”Riskitekijät ovat silti yhä vallalla”
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Koronavirus supistaa vaateteollisuutta, ja seuraukset osuvat pahimmin kehitysmaiden työntekijöihin – Miljoonat ovat jääneet ilman palkkaansa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Suomalaisjärjestöiltä tukea Beirutin avustustyöhön – Räjähdys on maalle jälleen uusi kriisi
Puiden istutusta ylistetään ilmastonmuutoksen ratkaisukeinona – Tutkijoiden mukaan pahimmillaan vaikutus voi olla kuitenkin päinvastainen