Uutiset Turkin kehitys

Turkin median elintila kapenee – Eronnut päätoimittaja: 95 prosenttia mediasta hallituksen valvonnassa

Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Lokki lentää Turkin lipun vasemmalla puolella
Turkissa on eletty epävakaita aikoja kesän 2016 epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Median vapautta suitsitaan yhä tiukemmin. (Kuva: anhadarora / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Sananvapausjärjestöjen mukaan nyky-Turkki on journalisteille maailman suurin vankila. Sekä perinteistä että sosiaalista mediaa sensuroidaan, ja osansa on saanut myös maan arvostetuin päivälehti Cumhuriyet. Sen päätoimittaja Murat Sabuncu erosi tehtävästään pian tämän haastattelun jälkeen. Keväällä hän istui vankilassa.

Turkki on sijalla 157/180 Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolueen johtama hallinto on kiristänyt suitsia entisestään kesän 2016 epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen

Riippumaton Cumhuriyet perustettiin vuonna 1924. Sille myönnettiin viime vuosina useita kansainvälisiä sananvapauspalkintoja urheasta toiminnasta sensuurin, pidätysten ja tappouhkausten keskellä.

Lokakuussa 2016 päätoimittaja Sabuncu ja useita muita lehden toimittajia vangittiin ilman syytteitä. Sabuncu tuomittiin yhteistyöstä terroristien kanssa 7,5 vuoden vankeuteen.  Korkein oikeus vapautti hänet maaliskuussa 2018, mutta lopullinen tuomio on yhä tulematta ja hän voi joutua takaisin telkien taakse.

Sabuncu erosi Cumhuriyetin päätoimittajan tehtävästä 7. syyskuuta sen jälkeen, kun yhtiön hallitus oli vaihdettu ja lehden linjaa alettiin kääntää hallitukselle myötäsukaiseksi. Kriittinen näkökulma sekä lehdelle perinteisesti tärkeät aiheet, kuten ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja ympäristönsuojelu, olivat katoamassa.

Cumhuriyet-lehden entinen päätoimittaja Murat Sabuncu taustallaan maalaus Atatürkista
Murat Sabuncu Cumhuriyet-lehden toimituksessa takanaan nyky-Turkin perustajan Kemal Atatürkin muotokuva. Lähes satavuotias lehti on perinteisesti puolustanut Atatürkin ihanteita, demokratiaa ja uskonnosta vapaata vallankäyttöä. (Kuva: Christopher Shand / IPS)

Uutisten välitys muuttuu rikokseksi

Tämä on viimeinen haastattelu, jonka Sabuncu antoi Cumhuriyetin päätoimittajana. Hän muistuttaa, että joka kerta, kun demokraattinen tie on Turkissa katkaistu, älymystö – ja journalistikunta sen eturivissä – on kokenut kovia.

”Toimittajana minua kauhistuttaa ja surettaa, että asiallista uutisvälitystä aletaan pitää rikoksena”, hän sanoo.

Vangittuja Cumhuriyetin toimittajia syytettiin – perusteetta, kuten myöhemmin osoittautui – terroristijärjestöjen tukemisesta ja kaikki heidän omaisuutensa pengottiin, ex-puolisoiden pankkitilejä myöten.

Cumhuriyetia pidetään Turkin valistuneimpana lehtenä, joka puolustaa totuutta, demokratiaa ja vapautta.

”Siksi näiden arvojen vastustajat kokevat lehden vihollisekseen”, Sabuncu sanoo.

Sabuncu kertoo työskennelleensä vankilasta päästyään joka ikinen päivä, viikonloput mukaan lukien.

”En anna tulevan tuomion vaivata mieltäni. Minä kumarran lukijoideni ja demokratian edessä, en muutamien vahvojen miesten. Pelko ei saa minua lähtemään maasta.”

Sabuncu muistuttaa, että 95 prosenttia Turkin mediasta on hallituksen valvonnassa.

”Vastarintaa jatkavat Cumhuriyet ja pari muuta lehteä, 4–5 uutissivustoa ja muutama televisiokanava.”

Talous kurittaa, politiikan muututtava

Vastarinnan hintana voi olla konkurssi, koska mainostajat pelkäävät hallitusta.

”Todenmukaiset uutiset ovat kuitenkin välttämättömiä demokratialle, joten ennemmin tai myöhemmin media keksii keinon, jonka avulla hengittää vapaammin”, Sabuncu ennustaa.

Hän panee toivonsa siihen, että enemmistö Turkin nuorisosta uskoo demokratiaan.

Talouskriisi kuitenkin ahdistaa mediaa. Kun liiran kurssi heikkenee, ulkomailta tuotavan sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin hinta nousee. Myös sähköinen ja verkkomedia menettää mainostajia, jos se kritisoi hallitusta.

Cumhuriyet on hallitusta pelkäävien ilmoittajien boikotissa. Emme saa juuri lainkaan mainostuloja, ja irtonumeromyynti on romahtanut 40 000:een päivässä. Verkkosivuillamme on kuitenkin 1,3 miljoonaa kävijää päivittäin.”

Sabuncun mukaan demokratia ei ole koskaan toiminut Turkissa kunnolla. Joka hallituksella on ollut omat noitavainonsa.

”Mutta totta on, että viime vuodet kuuluvat demokraattisen Turkin sortavimpiin.”

Hallitukselta Sanbucu ei odota muutoksia. Tarvitaan kansalaisliikkeitä ja demokraattisten vaatimusten nostamista politiikkaan. Nykyiset oppositiopuolueetkaan eivät tuo muutosta.

”Tulevina aikoina näemme uusia poliittisia ryhmiä ja johtajia”, Sanbucu ennustaa.

Turkin kehitys mediainternetsananvapaustiedotusvälineetviestintäpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntalakioikeus ja rikos Turkki Suomen IPS

Lue myös

Turkin ja EU:n lippuja narussa

Sananvapauden murha Turkissa

Euroopan ja Suomen viimeaikainen nuhteleva suhtautuminen Turkkiin on pahasti myöhässä, sillä Turkin hallituksen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan ovat jo vanha ongelma, kirjoittaa Idil Tekin.
Ranskankielinen "Turkki pommittaa, maailma katselee" -kyltti

Kurdiliike ja terrorismin leima

Länsimaat ovat reagoineet vaitonaisesti Turkin hyökkäyksen Syyrian Afriniin kurdeja vastaan. Käytännössä Turkki onkin voinut sivuuttaa länsimaiden muodon vuoksi esitetyn kritiikin, kirjoittaa Reko Ravela.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Turkki urkkii kansalaisten salasanatkin

Esimerkiksi valtion vesilaitoksen työntekijät joutuvat kertomaan lehtitilauksistaan, ay-jäsenyyksistään ja somen käytöstään kaavakkeella. Ay-väen mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa rakentaa maan, jossa ei ole oppositiota.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sambialaiset Mwenya Katongo ja Thandiwe Mumba Barefeet Theater -järjestöstä

Suomalaisnuoret saivat tasa-arvokoulutusta sambialaisilta kasvattajilta – ”Samat stereotypiat tunnistetaan kaikkialla”

Sambialainen nuorisojärjestö Barefeet Theater ja suomalainen Taksvärkki ovat tehneet vuosia kehitysyhteistyötä muun muassa sambialaisten katunuorten parissa. Tänä syksynä Barefeetin kouluttajat vierailivat antamassa oppia suomalaisille nuorille.
Solmuun kierrettyä revolveria esittävä patsas New Yorkissa

Uusi ydinvarustelukierre uhkaa – Kehitystä on vaikea ennustaa, sillä suurvaltojen presidentit osaavat yllättää

Kansainväliset sopimukset ovat viime vuosikymmeninä vähentäneet tuntuvasti ydinaseiden määrää. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus INF-sopimuksesta vetäytymisestä kertoo sovun murenemisesta. Kehityksen suuntaa on mahdotonta ennustaa, kirjoittaa Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin johtaja Dan Smith.
New Yorkin pörssin julkisivu

Monet pörssiyhtiöt eivät noudata YK:n yrityksille asettamia ihmisoikeusvelvoitteita – Selvitys ehdottaa, että valtiot puuttuvat peliin

Brittiläisjärjestö CHRB selvitti, ovatko yritykset sitoutuneita YK:n ihmisoikeusperiaatteisiin. Parannuksia on sen mukaan tapahtunut mutta ei riittävästi. ”Jos yritykset eivät selvästi osoita kunnioitustaan ihmisoikeuksia kohtaan, hallitusten pitäisi puuttua asiaan”, sanoo CHRB:n johtaja Margaret Wachenfeld.
Muuriin tehty seinämaalaus, jossa Aung San Suu Kyin kuva

Amnesty vetää kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta Aung San Suu Kyiltä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalista on tullut viimeisin taho, joka on vetänyt kunnianosoituksensa pois Myanmarin johtajalta rohingya-vähemmistön vainon vuoksi. ”Olemme syvästi tyrmistyneitä siitä, ettet enää edusta toivoa, rohkeutta ja ihmisoikeuksien periksiantamatonta puolustamista”, kirjoitaa järjestön pääsihteeri Kumi Naidoo.