Uutiset Turkin ihmisoikeus- ja demokratiakehitys

Turkin median elintila kapenee – Eronnut päätoimittaja: 95 prosenttia mediasta hallituksen valvonnassa

Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Lokki lentää Turkin lipun vasemmalla puolella
Turkissa on eletty epävakaita aikoja kesän 2016 epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Median vapautta suitsitaan yhä tiukemmin. (Kuva: anhadarora / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

(IPS) -- Sananvapausjärjestöjen mukaan nyky-Turkki on journalisteille maailman suurin vankila. Sekä perinteistä että sosiaalista mediaa sensuroidaan, ja osansa on saanut myös maan arvostetuin päivälehti Cumhuriyet. Sen päätoimittaja Murat Sabuncu erosi tehtävästään pian tämän haastattelun jälkeen. Keväällä hän istui vankilassa.

Turkki on sijalla 157/180 Toimittajat ilman rajoja -järjestön sananvapausindeksissä. Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin AKP-puolueen johtama hallinto on kiristänyt suitsia entisestään kesän 2016 epäonnistuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen

Riippumaton Cumhuriyet perustettiin vuonna 1924. Sille myönnettiin viime vuosina useita kansainvälisiä sananvapauspalkintoja urheasta toiminnasta sensuurin, pidätysten ja tappouhkausten keskellä.

Lokakuussa 2016 päätoimittaja Sabuncu ja useita muita lehden toimittajia vangittiin ilman syytteitä. Sabuncu tuomittiin yhteistyöstä terroristien kanssa 7,5 vuoden vankeuteen.  Korkein oikeus vapautti hänet maaliskuussa 2018, mutta lopullinen tuomio on yhä tulematta ja hän voi joutua takaisin telkien taakse.

Sabuncu erosi Cumhuriyetin päätoimittajan tehtävästä 7. syyskuuta sen jälkeen, kun yhtiön hallitus oli vaihdettu ja lehden linjaa alettiin kääntää hallitukselle myötäsukaiseksi. Kriittinen näkökulma sekä lehdelle perinteisesti tärkeät aiheet, kuten ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo ja ympäristönsuojelu, olivat katoamassa.

Cumhuriyet-lehden entinen päätoimittaja Murat Sabuncu taustallaan maalaus Atatürkista
Murat Sabuncu Cumhuriyet-lehden toimituksessa takanaan nyky-Turkin perustajan Kemal Atatürkin muotokuva. Lähes satavuotias lehti on perinteisesti puolustanut Atatürkin ihanteita, demokratiaa ja uskonnosta vapaata vallankäyttöä. (Kuva: Christopher Shand / IPS)

Uutisten välitys muuttuu rikokseksi

Tämä on viimeinen haastattelu, jonka Sabuncu antoi Cumhuriyetin päätoimittajana. Hän muistuttaa, että joka kerta, kun demokraattinen tie on Turkissa katkaistu, älymystö – ja journalistikunta sen eturivissä – on kokenut kovia.

”Toimittajana minua kauhistuttaa ja surettaa, että asiallista uutisvälitystä aletaan pitää rikoksena”, hän sanoo.

Vangittuja Cumhuriyetin toimittajia syytettiin – perusteetta, kuten myöhemmin osoittautui – terroristijärjestöjen tukemisesta ja kaikki heidän omaisuutensa pengottiin, ex-puolisoiden pankkitilejä myöten.

Cumhuriyetia pidetään Turkin valistuneimpana lehtenä, joka puolustaa totuutta, demokratiaa ja vapautta.

”Siksi näiden arvojen vastustajat kokevat lehden vihollisekseen”, Sabuncu sanoo.

Sabuncu kertoo työskennelleensä vankilasta päästyään joka ikinen päivä, viikonloput mukaan lukien.

”En anna tulevan tuomion vaivata mieltäni. Minä kumarran lukijoideni ja demokratian edessä, en muutamien vahvojen miesten. Pelko ei saa minua lähtemään maasta.”

Sabuncu muistuttaa, että 95 prosenttia Turkin mediasta on hallituksen valvonnassa.

”Vastarintaa jatkavat Cumhuriyet ja pari muuta lehteä, 4–5 uutissivustoa ja muutama televisiokanava.”

Talous kurittaa, politiikan muututtava

Vastarinnan hintana voi olla konkurssi, koska mainostajat pelkäävät hallitusta.

”Todenmukaiset uutiset ovat kuitenkin välttämättömiä demokratialle, joten ennemmin tai myöhemmin media keksii keinon, jonka avulla hengittää vapaammin”, Sabuncu ennustaa.

Hän panee toivonsa siihen, että enemmistö Turkin nuorisosta uskoo demokratiaan.

Talouskriisi kuitenkin ahdistaa mediaa. Kun liiran kurssi heikkenee, ulkomailta tuotavan sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin hinta nousee. Myös sähköinen ja verkkomedia menettää mainostajia, jos se kritisoi hallitusta.

Cumhuriyet on hallitusta pelkäävien ilmoittajien boikotissa. Emme saa juuri lainkaan mainostuloja, ja irtonumeromyynti on romahtanut 40 000:een päivässä. Verkkosivuillamme on kuitenkin 1,3 miljoonaa kävijää päivittäin.”

Sabuncun mukaan demokratia ei ole koskaan toiminut Turkissa kunnolla. Joka hallituksella on ollut omat noitavainonsa.

”Mutta totta on, että viime vuodet kuuluvat demokraattisen Turkin sortavimpiin.”

Hallitukselta Sanbucu ei odota muutoksia. Tarvitaan kansalaisliikkeitä ja demokraattisten vaatimusten nostamista politiikkaan. Nykyiset oppositiopuolueetkaan eivät tuo muutosta.

”Tulevina aikoina näemme uusia poliittisia ryhmiä ja johtajia”, Sanbucu ennustaa.

Sananvapaus ja mediaTurkin ihmisoikeus- ja demokratiakehitys mediainternetsananvapaustiedotusvälineetviestintäpolitiikkademokratiahallintokansalaisyhteiskuntalakioikeus ja rikos Turkki Suomen IPS

Lue myös

Turkin ja EU:n lippuja narussa

Sananvapauden murha Turkissa

Euroopan ja Suomen viimeaikainen nuhteleva suhtautuminen Turkkiin on pahasti myöhässä, sillä Turkin hallituksen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan ovat jo vanha ongelma, kirjoittaa Idil Tekin.
Ranskankielinen "Turkki pommittaa, maailma katselee" -kyltti

Kurdiliike ja terrorismin leima

Länsimaat ovat reagoineet vaitonaisesti Turkin hyökkäyksen Syyrian Afriniin kurdeja vastaan. Käytännössä Turkki onkin voinut sivuuttaa länsimaiden muodon vuoksi esitetyn kritiikin, kirjoittaa Reko Ravela.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Vanha kivikirkko.

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan

Eritrean sotilaat kävivät Axumin kaupunkia läpi talo talolta, ryöstelivät omaisuutta ja tappoivat siviilejä, paljastaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportti. Etiopian ja Eritrean joukot ovat aiemmin kiistäneet, että Eritrean joukot olisivat osallistuneet Tigrayn konfliktiin.
Nepalinkielisten kirjojen selkämyksiä hyllyssä.

Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen

Nepalin valtio on ajanut kuningas Mahendran valtakaudesta 1955–1972 lähtien nepalia maan yleiskieleksi, ja lapsiaan kouluttaville vanhemmille on tullut tärkeimmäksi lasten nepalin ja englannin taito. Niinpä monia vähemmistökieliä ei enää puhuta.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.

Tuoreimmat

Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi