Turkki syyttää siviiliuhreista uutisoineita toimittajia vihamielisyyteen yllyttämisestä. Myös some-tilejä on tutkittu ja oppositiopoliitikkoja on joutunut rikostutkinnan kohteeksi.
Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Euroopan ja Suomen viimeaikainen nuhteleva suhtautuminen Turkkiin on pahasti myöhässä, sillä Turkin hallituksen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan ovat jo vanha ongelma, kirjoittaa Idil Tekin.
Länsimaat ovat reagoineet vaitonaisesti Turkin hyökkäyksen Syyrian Afriniin kurdeja vastaan. Käytännössä Turkki onkin voinut sivuuttaa länsimaiden muodon vuoksi esitetyn kritiikin, kirjoittaa Reko Ravela.
Esimerkiksi valtion vesilaitoksen työntekijät joutuvat kertomaan lehtitilauksistaan, ay-jäsenyyksistään ja somen käytöstään kaavakkeella. Ay-väen mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa rakentaa maan, jossa ei ole oppositiota.
Kouluttajien pidätys on muistutus siitä, että älypuhelimistamme ja läppäreistämme on tulossa ihmisoikeustaistelun uusia etulinjoja, kirjoittaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyn asiantuntija Tanya O'Carroll.
Turkin viranomaisten viime viikolla pidättämää Taner Kılıçiä vastaan on nostettu syyte terrorijärjestöön kuulumisesta. Pidätystä on kritisoitu laajasti.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan pidätettyjen toimittajien määrä on Turkissa nelinkertaistunut ja toimittajien pidättäminen on kasvussa myös muualla maailmassa.
