Uutiset Turkin ihmisoikeus- ja demokratiakehitys

Amnesty: Turkki pidättänyt satoja Syyria-hyökkäystä kommentoineita – Toimittajat ja oppositiopoliitikot suurennuslasin alla

Turkki syyttää siviiliuhreista uutisoineita toimittajia vihamielisyyteen yllyttämisestä. Myös some-tilejä on tutkittu ja oppositiopoliitikkoja on joutunut rikostutkinnan kohteeksi.
Turkin lippu, palmujen latvoja ja rakennuksen tornit
Amnesty kritisoi Turkkia Syyriaan kohdistuvan operaation kritisoinnin estämisestä. (Kuva: Miguel Discart / CC BY-SA 2.0)

Turkki on pidättänyt satoja ihmisiä, jotka ovat kommentoineet tai kritisoineet runsaat kolme viikkoa sitten alkanutta hyökkäystä Syyriaan, kertoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.

Turkki hyökkäsi 9.10. Syyriaan aikomuksenaan ajaa kurdit pois Koillis-Syyriasta. Amnestyn tänään julkaisemien tietojen mukaan hyökkäystä seurasi ”hyökkäystä kritisoineiden äänien täydellinen tukahduttaminen”.

Turkin mediaa säätelevä viranomainen RTÜK ilmoitti heti hyökkäystä seuraavana päivänä, että sillä on nollatoleranssi uutisointiin, joka voi vaikuttaa negatiivisesti sotilaiden moraaliin ja motivaatioon tai johtaa harhaan kansalaisia valheellisilla tai puutteellisilla tiedoilla.

Säännön seurauksena maassa on aloitettu lukuisia rikostutkintoja, kohteena muun muassa toimittajat ja oppositiopoliitikot.

Esimerkiksi toimittaja Hakan Demir joutui poliisikuulusteluun, koska hän julkaisi Twitterissä artikkelin, jossa viitattiin Turkin siviilialueilla tekemiin ilmaiskuihin. Demir julkaisi tviitin Birgün-lehden virallisella tilillä.

Diken-uutissivuston päätoimittaja Faith Gökhan Diler puolestaan pidätettiin, koska sivustolla uutisoitiin kahden siviilin kuolemasta. Tieto kuolemista perustui syyrialaislähteisiin, Amnesty kertoo.

Molempia toimittajia syytetään vihamielisyyteen yllyttämisestä. He eivät saa poistua maasta ennen rikostutkinnan valmistumista.

Ensimmäisen hyökkäysviikon aikana Turkin viranomaiset myös tutkivat 839 sosiaalisen median tiliä “rikollisten sisältöjen jakamisen” vuoksi. 186 ihmistä pidätettiin ja ainakin 24 ihmistä odottaa oikeudenkäyntiä telkien takana.

Amnestyn mukaan myös lukuisat oppositiopoliitikot ovat joutuneet rikostutkintaan esimerkiksi medialausuntojensa vuoksi.

“Turkkiin juurtunut sensuuri ja pelko on syventynyt entisestään hyökkäyksen aloittamisen jälkeen. Ne, jotka uskaltavat kritisoida Turkin hyökkäystä, Syyriaan hiljennetään pidätyksin ja tekaistuin syyttein”, Amnestyn Euroopan johtaja Marie Struthers toteaa tiedotteessa.

“Turkin viranomaisten täytyy lopettaa mielipiteiden tukahduttaminen. Kaikki syytteet niitä vastaan, jotka ovat rauhanomaisesti ilmaisseet vastustuksensa operaatiolle, täytyy hylätä.”

YK:n tietojen mukaan yli 180 000 ihmistä on joutunut pakenemaan Turkin hyökkäystä. Tämän viikon alussa yli 100 000 ei ollut vieläkään pystynyt palaamaan kotiinsa.

Syyrian konfliktiTurkin ihmisoikeus- ja demokratiakehitys ihmisoikeudetmediasananvapauspolitiikkakansalaisyhteiskunta SyyriaTurkki Amnesty International

Lue myös

Lokki lentää Turkin lipun vasemmalla puolella

Turkin median elintila kapenee – Eronnut päätoimittaja: 95 prosenttia mediasta hallituksen valvonnassa

Riippumattoman Cumhuriyet-päivälehden päätoimittaja Murat Sabuncu erosi syyskuussa, kun lehti ei enää saanut toteuttaa journalistista linjaansa. ”Asiallista uutisvälitystä on alettu pitää rikoksena”, Sabuncu sanoo.
Turkin ja EU:n lippuja narussa

Sananvapauden murha Turkissa

Euroopan ja Suomen viimeaikainen nuhteleva suhtautuminen Turkkiin on pahasti myöhässä, sillä Turkin hallituksen hyökkäykset ihmisoikeuksia ja sananvapautta vastaan ovat jo vanha ongelma, kirjoittaa Idil Tekin.
Ranskankielinen "Turkki pommittaa, maailma katselee" -kyltti

Kurdiliike ja terrorismin leima

Länsimaat ovat reagoineet vaitonaisesti Turkin hyökkäyksen Syyrian Afriniin kurdeja vastaan. Käytännössä Turkki onkin voinut sivuuttaa länsimaiden muodon vuoksi esitetyn kritiikin, kirjoittaa Reko Ravela.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.