Uutiset Mosambikin kehitys

Sykloni Eloise on vaikuttanut yli 260 000 ihmisen elämään Mosambikissa – Myrsky moukaroi alueita, jotka toipuivat vielä edellisestä katastrofista

Idai-myrsky runteli pahoin Mosambikin keskiosia vuonna 2019. Nyt samoilla alueilla kärsitään sykloni Eloisen tuhoista. Pelkona on nyt koronaviruksen leviäminen ahtaassa tilapäismajoituksessa.
Mosambikin puna-musta-valko-vihreä-keltainen lippu.
Mosambik on viime aikoina kärsinyt useista kriiseistä. (Kuva: Miran Hojnik / CC BY 2.0)

Sykloni Eloise on tappanut ainakin 15 ihmistä ja vaikuttanut ainakin 265 000 ihmisen elämään eteläisessä Afrikassa. Pahimmin on kärsinyt Mosambik, jossa myrskyn vaikutuksista kärsii yli 262 000 ihmistä, kertovat YK-järjestöt.

Sykloni rantautui Mosambikiin viime lauantaina ja eteni sieltä muualle eteläiseen Afrikkaan: Etelä-Afrikkaan, Botswanaan ja Zimbabween. Se aiheutti kovia tuulia, sateita ja tulvia.

Mosambikissa lähes 16 000 ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja lähes 20 000 taloa on tuhoutunut tai vahingoittunut. Myös sadat luokkahuoneet ja kymmenet terveyskeskukset kaipaavat nyt korjausta, kertoo YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimisto OCHA.

Mosambikin hallitus sekä kansainväliset avustusjärjestöt jakavat apua, mutta haasteena on, että Mosambik kärsi monenlaisista kriiseistä jo etukäteen. Vain kolme viikkoa aiemmin Mosambikissa kärsittiin trooppisesta myrskystä Chalanesta. Eloise puolestaan rantautui Beiraan, kaupunkiin, joka kärsi vuonna 2019 sykloni Idaista. Se vei hengen yli 600 ihmiseltä ja vaurioitti tai tuhosi satoja tuhansia taloja.

Osa ihmisistä asui Idain jäljiltä yhä tilapäismajoituksessa. Nyt myös tilapäissuojia on vahingoittunut. Valtion virastot, kirkot ja moskeijat majoittavat paenneita, joista monilla oli vain vaatteet päällään, järjestöt kertovat.

Mosambikin pohjoisosissa Cabo Delgadossa puolestaan on kärsitty ääriryhmien väkivallasta, jonka seurauksena puoli miljoonaa ihmistä on paennut. 

Sykloni osui nälkäkauteen, jolloin Mosambikissa vasta odotetaan seuraavaa, huhtikuussa saatavaa satoa. Lähes kolme miljoonaa kärsi jo ruokapulasta ennen syklonia. Myrskyn takia tulvi myös viljelymaata, viljelyvälineitä ja siemeniä tuhoutui, mikä tarkoittaa, että huhtikuun sato voi olla vaarassa.

”Reagoimme jo aiemmin Mosambikin moniin avuntarpeisiin, mukaan lukien Cabo Delgadon konfliktiin pohjoisessa sekä trooppiseen myrskyyn Chalaneen. Tarvitaan lisää resursseja, jotta voidaan reagoida myös Eloisen tuhoihin”, sanoi OCHA:n edustaja Jens Laerke tiistaina.

Avustusjärjestöt jakavat ruokaa, telttoja, juomavettä, hygieniapakkauksia, hyttysverkkoja, suojia ja koronasuojautumisvälineitä. Huolena on, että tartunnat leviävät ahtaissa teltoissa.

”IOM:n työntekijät jakavat saippuaa ja rajallisesti kangasmaskeja haavoittuvimmille. He antavat myös tietoa fyysisen etäisyyden pitämisen tarpeesta, mutta se on hyvin vaikeaa näissä olosuhteissa”, sanoi Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön edustaja Paul Dillon.

Eloise jatkoi matkaansa heikentyneenä Zimbabween, Botswanaan ja Etelä-Afrikkaan, joissa se on aiheuttanut muun muassa sateita ja tulvia.

Mosambikin kehitys avustustyökatastrofiapuympäristöilmastonmuutosluonnonkatastrofit Mosambik

Lue myös

Auringonnousu rakennuksen takana

Mosambikin luonnonrikkaudet uhkaavat valua ulkomaisille firmoille – Suomen tuella koulutetaan nyt kansanedustajia valvomaan niiden käyttöä

Hermenegildo Mulhovo johtaa mosambikilaista demokratiatukijärjestöä, joka kouluttaa Suomen tuella paikallisia kansanedustajia valvomaan maan runsaiden luonnonvarojen käyttöä. Parhaassa tapauksessa maailman köyhimpiin maihin kuuluva Mosambik voi rikastua, mutta siihen on vielä pitkä matka.
Mosambikin lippu

Uusi aseistettu ryhmä herättää pelkoa Mosambikissa – kymmeniä tapettu

Mosambikin pohjoisosissa toimiva aseistettu ryhmä on hyökkäillyt kyliin ja tappanut siviileitä. Sen poliittiset tavoitteet ovat epäselvät.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.
Kaksi pyykkipoikaa farkkujen yläosassa

Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita

Työoikeusjärjestö Worker Rights Consortium löysi 31 tehdasta, joiden 37 637 työntekijää on menettänyt maksamattomina palkkoina yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Todennäköisesti kyse on jäävuoren huipusta, se sanoo.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta

Yli 2 700 ihmistä on pidätetty vallankaappauksen jälkeen. Tunnistetuista pidätetyistä vain pienen osan sijainti on selvillä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch. Pelkona on, että pidätettyjä kidutetaan tai heidät on tapettu.

Tuoreimmat

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Outokumpu aikoo tehdä tarkastuksen saastuttamisesta syytetyn brasilialaisen alihankkijansa kaivoksella – Taustalla helmikuussa julkaistu järjestöraportti
Norjan jalkapallomaajoukkue otti kantaa Qatarin ihmisoikeustilanteeseen – Kritiikki yltyy MM-kisojen lähestyessä
YK:n ruokajärjestöt varoittavat: Nälänhätä uhkaa Jemeniä, Etelä-Sudania ja Nigerian pohjoisosia

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman