Uutiset Afganistanin konflikti

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.
Afganistanin ulkoministeri Haneed Atmar ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) YK:n tiloissa Genevessä. (Kuva: Jess Hoffman / UN Geneva / CC BY-NC-ND 2.0)

Avunantajamaat lupasivat eilen tiistaina päättyneessä Afganistan-avustuskonferenssissa maalle ensi vuodeksi kehitysapua yhteensä 3,3 miljardia dollaria eli noin 2,8 miljardia euroa. Myös seuraavien kolmen vuoden ajan summan odotetaan pysyvän suurin piirtein samalla tasolla.

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn konferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Kokous järjestettiin yhteistyössä Suomen ja Afganistanin hallituksen sekä YK:n kanssa.

Afganistanin avustuskonferenssi järjestetään neljän vuoden välein, ja avunantajamaiden siellä lupaama kehitysapu kattaa yli puolet maan budjetista. Vuonna 2016 maalle luvattiin neljäksi vuodeksi yhteensä 15,2 miljardia dollaria. Mikäli avunantajien tämänkertainen lupaus 3,3 miljardista pitää, seuraavien neljän vuoden aikana Afganistan saa noin 13,2 miljardia dollaria eli 13 prosenttia aiempaa vähemmän.

Avulle asetettiin myös tiukat ehdot, ja osa maista lupasi apua virallisesti vain ensi vuodeksi.

Avunantajien mukaan tulevaisuudessa Afganistanin etenemistä yhteisissä periaatteissa ja tavoitteissa arvioidaan ennen päätöstä jatkotuesta. Maan pitää suojella demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä sitoutua korruption vastaiseen toimintaan.

Esimerkiksi Yhdysvallat lupasi Afganistanille siviiliapua noin 600 miljoonaa dollaria (506 miljoonaa euroa) vuodessa aiemman noin 800 miljoonan dollarin sijasta. Se myös määritteli, että puolet summasta on ehdollista ja että se sidotaan rauhanneuvotteluiden edistymiseen. Iso-Britannia puolestaan lupasi apua vain vuodeksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

EU sitoutui pitämään apunsa aiemmalla tasolla noin 1,2 miljardissa eurossa. Ehdoissa painotetaan esimerkiksi demokraattista moniarvoisuutta, perustuslaillista järjestystä, instituutioiden läpinäkyvyyttä sekä ihmisoikeuksien kunniottamista.

Suomi puolestaan aikoo antaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa seuraavien neljän vuoden ajan, hieman enemmän kuin aiemmin.

Konferenssissa hyväksytyssä poliittisessa julistuksessa (pdf) vaaditaan myös välitöntä, pysyvää ja laajaa tulitaukoa sekä edustuksellista rauhanprosessia.

“Konferenssissa välittyi Afganistanin kansan vaatimus välittömästä tulitauosta ja kestävästä rauhasta. Näitä vaatimuksia ei saa jättää täyttämättä – Afganistanin kansa ansaitsee rauhaa”, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ulkoministeriön tiedotteessa.

Tänä vuonna konferenssi järjestettiin erityisen hankalassa tilanteessa, sillä Afganistanin tulevaisuus on epävarma parhaillaan käynnissä olevien rauhanneuvotteluiden takia. Talebanin ja Afganistanin hallituksen väliset, syyskuussa alkaneet neuvottelut ovat edenneet hitaasti. Lisäksi koronapandemia on kiristänyt avunantajien kukkaronnyörejä, ja maan korruptoituneisuuden vuoksi myös luottamus hallitukseen on heikko.

Väkivalta Afganistanissa on edelleen jatkunut. Tiistaina ainakin 14 ihmistä kuoli aiemmin turvallisena pidetyssä Bamiyanin kaupunkiin tehdyssä iskussa. Taleban ei ottanut vastuuta iskusta.

Afganistanin konflikti kehityskehitysyhteistyöpolitiikkakonfliktikonfliktinratkaisuYK AfganistanSuomi

Lue myös

Kaksi naista burkhat päällä, taustalla tekstiä kallioon maalattuna.

Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”

Afganistanin naistoimittajat eivät enää uskalla tehdä töitä. “Yksikään afgaaninainen ei usko, että heidän elinolosuhteensa ovat hyvät talibanien vallan alla. Vaientamalla naisjournalistit talibanit haluavat vaientaa kaikkien afgaaninaisten äänen”, sanoo ääriliikettä pakoileva toimittaja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus