Uutiset Afganistanin konflikti

Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn avustuskonferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Yli puolet Afganistanin budjetista kattavan kehitysavun ehtona on muun muassa demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption vastaiseen toimintaan sitoutuminen.
Kaksi miestä vierekkäin, taustalla Afghanistan 2020 -logo.
Afganistanin ulkoministeri Haneed Atmar ja Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) YK:n tiloissa Genevessä. (Kuva: Jess Hoffman / UN Geneva / CC BY-NC-ND 2.0)

Avunantajamaat lupasivat eilen tiistaina päättyneessä Afganistan-avustuskonferenssissa maalle ensi vuodeksi kehitysapua yhteensä 3,3 miljardia dollaria eli noin 2,8 miljardia euroa. Myös seuraavien kolmen vuoden ajan summan odotetaan pysyvän suurin piirtein samalla tasolla.

Genevessä virtuaalisesti järjestettyyn konferenssiin osallistui 66 maata ja yli 30 avustusjärjestöä. Kokous järjestettiin yhteistyössä Suomen ja Afganistanin hallituksen sekä YK:n kanssa.

Afganistanin avustuskonferenssi järjestetään neljän vuoden välein, ja avunantajamaiden siellä lupaama kehitysapu kattaa yli puolet maan budjetista. Vuonna 2016 maalle luvattiin neljäksi vuodeksi yhteensä 15,2 miljardia dollaria. Mikäli avunantajien tämänkertainen lupaus 3,3 miljardista pitää, seuraavien neljän vuoden aikana Afganistan saa noin 13,2 miljardia dollaria eli 13 prosenttia aiempaa vähemmän.

Avulle asetettiin myös tiukat ehdot, ja osa maista lupasi apua virallisesti vain ensi vuodeksi.

Avunantajien mukaan tulevaisuudessa Afganistanin etenemistä yhteisissä periaatteissa ja tavoitteissa arvioidaan ennen päätöstä jatkotuesta. Maan pitää suojella demokratiaa ja ihmisoikeuksia sekä sitoutua korruption vastaiseen toimintaan.

Esimerkiksi Yhdysvallat lupasi Afganistanille siviiliapua noin 600 miljoonaa dollaria (506 miljoonaa euroa) vuodessa aiemman noin 800 miljoonan dollarin sijasta. Se myös määritteli, että puolet summasta on ehdollista ja että se sidotaan rauhanneuvotteluiden edistymiseen. Iso-Britannia puolestaan lupasi apua vain vuodeksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

EU sitoutui pitämään apunsa aiemmalla tasolla noin 1,2 miljardissa eurossa. Ehdoissa painotetaan esimerkiksi demokraattista moniarvoisuutta, perustuslaillista järjestystä, instituutioiden läpinäkyvyyttä sekä ihmisoikeuksien kunniottamista.

Suomi puolestaan aikoo antaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa seuraavien neljän vuoden ajan, hieman enemmän kuin aiemmin.

Konferenssissa hyväksytyssä poliittisessa julistuksessa (pdf) vaaditaan myös välitöntä, pysyvää ja laajaa tulitaukoa sekä edustuksellista rauhanprosessia.

“Konferenssissa välittyi Afganistanin kansan vaatimus välittömästä tulitauosta ja kestävästä rauhasta. Näitä vaatimuksia ei saa jättää täyttämättä – Afganistanin kansa ansaitsee rauhaa”, sanoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ulkoministeriön tiedotteessa.

Tänä vuonna konferenssi järjestettiin erityisen hankalassa tilanteessa, sillä Afganistanin tulevaisuus on epävarma parhaillaan käynnissä olevien rauhanneuvotteluiden takia. Talebanin ja Afganistanin hallituksen väliset, syyskuussa alkaneet neuvottelut ovat edenneet hitaasti. Lisäksi koronapandemia on kiristänyt avunantajien kukkaronnyörejä, ja maan korruptoituneisuuden vuoksi myös luottamus hallitukseen on heikko.

Väkivalta Afganistanissa on edelleen jatkunut. Tiistaina ainakin 14 ihmistä kuoli aiemmin turvallisena pidetyssä Bamiyanin kaupunkiin tehdyssä iskussa. Taleban ei ottanut vastuuta iskusta.

Afganistanin konflikti kehityskehitysyhteistyöpolitiikkakonfliktikonfliktinratkaisuYK AfganistanSuomi

Lue myös

Tyttöjä valkoisissa huiveissa sinisen rakennuksen edustalla.

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”

Ensi viikolla järjestettävässä Afganistan-konferenssissa varmistetaan maan budjetti neljäksi vuodeksi. Tilanne on poikkeuksellisen herkkä, sillä rauhanneuvottelut ovat kesken. ”Avunantajat ovat valmiita tukemaan Afganistania, mutta tuomme selvästi esille ne asiat, joista emme jousta”, sanoo konferenssin erityisedustaja, suurlähettiläs Janne Taalas.
Afganistanin lippu

Kabulin sairaalahyökkäyksen tarkoitus oli tappaa mahdollisimman monta äitiä, sanoo Lääkärit ilman rajoja

Asemiehet tappoivat 24 ihmistä synnytyssairaalaan kohdistuneessa iskussa. ”Tämä maa on valitettavasti tottunut kauhistuttaviin tapahtumiin, mutta se, mitä tapahtui tiistaina, on sanoinkuvaamatonta”, kertoi MSF:n Afganistanin ohjelmajohtaja Frederic Bonnot.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä