Uutiset Jemenin konflikti

”Paikalliset yrittävät elää normaalia arkea” – Lääkäri Kariantti Kallio ja sairaanhoitaja Julia Perä kertovat, millaista on avustustyö maailman pahimman kriisin keskellä Jemenissä

Terveydenhuoltojärjestelmä on lähes romahtanut ja nälänhätä uhkaa Jemenissä, joka on kärsinyt konfliktista yli viisi vuotta. Silti maasta löytyy myös toivoa. Suomalaiset avustustyöntekijät ihailevat etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan sitoutuneisuutta.
Mies puolilähikuvassa laukku olalla.
Kariantti Kallio kehuu paikallisia kollegoitaan, jotka työskentelivät jaksamisen äärirajoilla. (Kuva: Lääkärit Ilman Rajoja)

Jemen on yksi Lähi-idän vanhimmista korkeakulttuurin keskuksista. Aikoinaan se tunnettiin etenkin vilkkaasta maustekaupastaan.

Nykyään se on alueen köyhin maa, ja YK:n mukaan siellä on käynnissä maailman pahin humanitaarinen kriisi.

”Jatkuva epävarmuus vaikuttaa ihmisiin. He ovat henkisesti ja fyysisesti stressaantuneita tilanteessa, jossa infrastruktuuri ei toimi ja kaikki on epävarmaa”, kuvailee anestesialääkäri Kariantti Kallio.

Hän työskenteli tänä syksynä neljä viikkoa Lääkärit ilman rajoja -järjestön traumasairaalassa Mochan kaupungissa Jemenin länsirannikolla maan eteläosassa.

Kaupunki tunnetaan suomeksi myös Mokkana. Satamakaupungin kautta kuljetettiin aikoinaan mokka-kahvipapuja, joiden nimi on periytynyt moniin nykypäivänkin tuotemerkkeihin.

Siviilit ristitulessa

Jemenin keväällä 2015 alkanut sisällissota epäsuorine vaikutuksineen on vienyt satojen tuhansien ihmisten hengen, ja väkivalta on jatkunut tänä vuonna edelleen. Maassa sotivat shiialaiset huthikapinalliset sekä sitä vastaan taisteleva, Saudi-Arabian johtama sotilasliittouma eivät ole säästäneet siviilejäkään.

Konflikti on käytännössä romahduttanut Jemenin talouden ja terveydenhuoltojärjestelmän. Tartuntataudit leviävät, infrastruktuuri on murskana ja 30 miljoonasta asukkaasta noin 80 prosenttia tarvitsee jonkinlaista humanitaarista apua.

Kallion työpaikka, Mochan traumasairaala, on perustettu kaksi vuotta sitten nimenomaan konfliktin aiheuttamien vammojen hoitamiseen.

Vain muutaman kymmenen kilometrin päässä rintamalinjoista sijaitsevassa 35-paikkaisessa sairaalassa työntekijät ovat pääosin paikallisia. Ulkomaista henkilökuntaa käy lyhyemmillä komennuksilla.

Lääkäreitä leikkaussalipotilaan ympärillä.
Mochan traumasairaalassa on tehty myös keisarileikkauksia. Monesti synnyttävien naisten lähtö sairaalaan viivästyy, ja seuraukset voivat olla kohtalokkaita. (Kuva: Lääkärit Ilman Rajoja)

Kallio kertoo, että sairaalan kapasiteetti natisi jatkuvasti liitoksissaan. Anestesialääkäri sai nukkua keskimäärin joka toisen yön – parhaassa tapauksessa.

Suurin osa hänen potilaistaan kärsi ampuma-aseiden, kranaattien, miinojen ja räjähdysten aiheuttamista vammoista sekä liikenneonnettomuuksissa aiheutuneista vammoista.

”Siellä joutui kohtaamaan sen, että keinot loppuivat tilanteessa, jossa ihminen olisi Suomen resursseilla ollut pelastettavissa. Kriisin ja epävarmuuden takia monet ihmiset myös pystyivät hakeutumaan hoitoon vasta, kun tilanne oli jo vakava. Esimerkiksi synnyttävät äidit eivät välttämättä uskaltaneet tulla ajoissa sairaalaan”, Kallio kertoo.

Korona pelottaa

Konfliktin aiheuttaman humanitaarisen kriisin lisäksi Jemen on kärsinyt myös koronaviruspandemiasta.

Maailman terveysjärjestöjen tilastojen mukaan maassa on todettu vasta 2 081 koronavirustartuntaa, mutta todellista tilannetta ei tiedä kukaan, sillä alussa taudin olemassaolo kiellettiin. Jotakin kertoo se, että rekisteröidyistä tartunnoista peräti 29 prosenttia on johtanut kuolemaan.

”Yksi syy on se, että ihmiset tulivat sairaalaan vasta siinä vaiheessa, kun mitään ei ollut enää tehtävissä ja tauti oli päässyt etenemän pahempaan vaiheeseen. Lisäksi ihmisillä on muitakin terveysongelmia ja vastustuskyky taudeille on heikko”, kertoo sairaanhoitaja Julia Perä.

Nainen puolilähikuvassa tietokoneen ääressä.
Julia Perä työskentelee Jemenissä kenttäsairaalassa. Tavallisesti kasvojen peittona on vielä maski. (Kuva: Punainen Risti)

Perä työskentelee neljän kuukauden komennuksella Jemenin eteläosan pääkaupungin Adenin 60-paikkaisessa koronahoitokeskuksessa. Sitä ylläpitävät kansainvälinen Punainen Risti, Suomen ja Norjan Punaiset Ristit sekä Jemenin Punainen Puolikuu.

Keskuksessa tehdään koronatesti kaikille tulijoille, joilla on vähintään kaksi koronaan viittaavaa oiretta. Siellä pystytään hoitamaan lieviä ja keskivaikeita tapauksia; vakavimmat siirretään läheisen yhteistyösairaalan teho-osastolle.

Vielä koronan toinen aalto ei näytä lähteneen liikkeelle. Tilaa sairaalassa on edelleen hyvin, ja testatuista vasta vajaalla kymmenellä prosentilla on ollut koronavirustartunta.

Mahdollista on, että kaikki sairastuneet eivät ole uskaltaneet tulla testiin. Ensimmäisen aallon seurauksena moni uskoo, että koronahoitokeskukseen tullaan vain kuolemaan.

Siksi Punainen Risti on viime aikoina panostanut etenkin paikallisen terveydenhuoltohenkilökunnan koulutukseen sekä tiedottamiseen esimerkiksi imaamien ja kansalaisyhteiskunnan avulla.

”Eräs potilas juoksi karkuun nähtyään testipuikon mutta tuli onneksi takaisin. Osa myös kieltäytyy tulemasta tutkittavaksi ja kääntyy pois nähtyään suojavarusteemme ja telttasairaalaan. Vapaaehtoiset tiedottavat kuitenkin ahkerasti hoitokeskuksen ulkopuolella toiminnastamme”, Perä kertoo.

Koronahoitokeskuksen käytännön potilastyön hoitaa paikallinen terveydenhuoltohenkilökunta. Perän ja muiden ulkomaalaisten delegaattien tehtävänä on toiminnan koordinointi ja koulutus.

”Tiimi on aivan uskomattoman hyvä, samoin hoitotyön taso. He ovat hypänneet heti hommiin”, Perä kehuu.

Työ on fyysisesti raskasta.

”Etenkin syyskuussa, kun oli kuuma, suojavarusteasussa pystyi olemaan korkeintaan tunnin kerrallaan. En ole eläessäni hikoillut niin paljon”, Perä kertoo.

Tavallista elämää

YK on varoitellut pitkin syksyä, että Jemen on lähellä nälänhätää. Osissa maan eteläosia jopa neljäsosa alle 5-vuotiasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja tarvitsee välittömästi hoitoa. Perän mukaan aliravitsemusta on ollut havaittavissa myös Adenin koronasairaalan potilaissa.

Kriisin pahenemisesta huolimatta tänä vuonna avunantajamaat ovat kuitenkin lahjoittaneet Jemenin humanitaariseen työhön aiempaa vähemmän rahaa, minkä seurauksena esimerkiksi YK on joutunut leikkaamaan avustusohjelmiaan.

”Toivon, ettei Jemeniä unohdeta. Avun tarve on pitkäaikaista, ja jos täältä lähdetään pois, luottamus katoaa nopeasti”, Perä muistuttaa.

Vaikeasta kriisistä huolimatta maassa on myös toivoa.

”Paikalliset yrittävät elää normaalia elämää aivan kuin mekin elämme uutta normaalia koronan keskellä. Pommitettuja paikkoja siivotaan, ja lapset saattavat rakentaa sinne vaikkapa pienen futiskentän. Antaa toivoa, että ihmiset pyrkivät kaikesta huolimatta elämään niin normaalisti kuin pystyvät.”

Jemenin konflikti avustustyökatastrofiapusota ja rauhakonflikti Jemen Punainen RistiLääkärit Ilman Rajoja

Lue myös

Mies puolilähikuvassa korvanapin kera.

Nälkäisiä lapsia on Jemenissä eniten sitten sodan alkamisen – YK-järjestöt pyytävät lisärahaa ”massiivisesti alirahoitettuun” avustusoperaatioon

Lähes 600 000 lasta Jemenin eteläosissa kärsii akuutista aliravitsemuksesta ja heistä lähes 100 000 voi kuolla ilman hoitoa. Viime vuosina suoranainen nälänhätä on onnistuttu estämään humanitaarisen avun ansiosta, mutta nyt rahat ovat loppumassa.
Mies seisoo rakennuksen raunioilla.

Punainen Risti avasi koronahoitokeskuksen Jemeniin – Alle puolet maan terveyspalveluista on toiminnassa

Peräti 29 prosenttia todetuista koronavirustartunnoista on johtanut kuolemaan Jemenissä. SPR on mukana uudessa hoitokeskuksessa, jolla varaudutaan epidemian toiseen aaltoon.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Tuoreimmat

120 000 ihmistä on paennut vaaliväkivaltaa Keski-Afrikan tasavallassa – ”Ihmiset pakenevat kodeistaan vain vaatteet päällään”
Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman
Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin

Luetuimmat

PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä