Uutiset Ympäristö

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.
Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.
YK:n kehitysohjelman mukaan kehitys pitää nähdä jatkossa enemmän koko planeetan, ei vain ihmisen, näkökulmasta. (Kuva: Beatnik Photos / CC BY 2.0)

Mitä vauraampi, koulutetumpi ja terveempi maa, sitä enemmän sen kehitys on maksanut ympäristölle, selviää YK:n kehitysohjelman UNDP:n tänään julkaisemasta inhimillisen kehityksen indeksistä.

Indeksi on aiemmin mitannut ihmisten hyvinvointia, mutta tänä vuonna mukaan on otettu myös planetaariset paineet eli hiilidioksidipäästöt ja luonnonvarojen kulutus.

Uusi tarkastelutapa kääntää käsityksen inhimillisestä kehityksestä ja hyvinvoinnista melkein päälaelleen. Noin 60 maasta, jotka ennen voitiin määritellä ”erittäin korkean inhimillisen kehityksen maiksi”, vain kymmenen voidaan enää määritellä samaan kategoriaan. Monet alemman kehitystason maat taas nousevat indeksissä ylöspäin.

”Mikään maa ei ole saavuttanut korkeaa kehitystasoa vahingoittamatta planeettaa – vielä. Samaan aikaan epätasa-arvo asettaa planeetan ja ihmiset törmäyskurssille. Ne, jotka ovat haavoittuvimpia, kärsivät eniten”, summasi raportin pääkirjoittaja Pedro Conceição lehdistötilaisuudessa.

Kehitys on saavutettu fossiilisilla polttoaineilla

Ensimmäisen kerran vuonna 1990 julkaistussa inhimillisen kehityksen indeksissä pärjäävät perinteisesti maat, joilla on korkea bruttokansantulo, elinajanodote ja koulutustaso. Pisteiden perusteella maat jaetaan erittäin korkean, korkean, keskitason ja matalan tason kehityskategorioihin.

Tänä vuonna UNDP kuitenkin kehitti ”planetaariset paineet” huomioivan indeksin, sillä vanha indeksi ei huomioi ilmastonmuutoksen kiihtymistä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista, jotka ovat yhä polttavampi ongelma.

Myös Conceição yllättyi raporttia tehdessään.

”Kukaan ei halua elää ympäristöongelmien keskellä, ja kaikki tietävät, että vahingoitamme ympäristöä. Mutta en tiennyt ennen tutkimuskirjallisuuteen tutustumista planeetalle asettamiemme paineiden skaalasta ja vaikutuksista”, hän sanoi.

Ilman ympäristöpaineiden huomioimista indeksin järjestys on suunnilleen sama kuin ennenkin: kehittyneimpiä maita ovat Norja, Irlanti, Sveitsi, Hong Kong ja Islanti. Kymmenen parhaan joukossa ovat myös Ruotsi ja Tanska; Suomi on Singaporen kanssa jaetulla 11. sijalla.

Kun mukaan lasketaan päästöt ja luonnonvarojen kulutus, järjestys muuttuu. Esimerkiksi Pohjoismaista Norja putoaa 15 sijaa, Islanti 26 ja Suomi 19 sijaa.

Mikäli tarkastellaan absoluuttista pistemäärää, Suomen kehitystaso putoaa suunnilleen Kolumbian ja Pohjois-Makedonian välimaastoon.

Vauraammilla mailla menee vielä huonommin. Australia laskee 72 sijaa, Kanada 40, Yhdysvallat 45 ja Luxemburg peräti 131 sijaa. Myös monet Lähi-idän öljymaat putoavat kymmeniä sijoja. Vähintään 30 sijaa taas nousevat Costa Rica, Moldova, Valko-Venäjä, Armenia, Panama ja Georgia.

Käytännössä siis ne maat, joiden inhimillinen kehitys on keskitasoa tai matalaa tasoa, eivät kuormita kovin paljon planeettaa. Sen sijaan erittäin korkean ja korkean inhimillisen kehityksen maiden kehitys on saavutettu ympäristön kustannuksella, raportissa todetaan.

Syynä on etenkin se, että kehittyneiden maiden kehitys perustuu pitkälti fossiilisten polttoaineiden käyttöön, Conceição sanoi.

Normit muuttuvat

Kehitystä voi kyllä edistää ilman, että planeetta kärsii suhteettoman paljon. Siitä ovat Conceiçãon mukaan esimerkkeinä Ruotsi ja Tanska, joista kumpikaan ei ole täydellinen mutta joista kumpikin nousee indeksillä hieman, vaikka planetaariset paineet otetaankin huomioon.

Silti mikään maa ei ole täydellinen. Siksi raportissa vaaditaan inhimillisen kehityksen edistämistä jatkossa niin, että ihminen nähdään osana luontoa ja ihminen todella muuttaa käyttäytymistään.

Se voi tapahtua esimerkiksi kannusteisiin puuttumalla. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden saamien epäsuorien ja suorien tukien poistaminen vuonna 2015 olisi vähentänyt hiilidioksidipäästöjä 28 prosenttia. Metsitys ja metsien parempi hoito voisivat saada aikaan noin neljänneksen ennen vuotta 2030 tarvittavista toimista, joiden avulla ilmaston lämpeneminen voidaan pitää alle kahdessa asteessa, raportissa todetaan.

Conceição lataa toivonsa tietoon siitä, että ihminen pystyy tarvittaessa muuttamaan käytöstään, valintojaan ja sosiaalisia normejaan – sen osoittaa vaikkapa kasvosuojainten yleistyminen koronapandemian aikana.

Toivoa luo myös se, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on nähty merkkejä siitä, että inhimillisen kehityksen edistys on onnistuttu osittain irrottamaan planetaaristen paineiden kasvattamisesta. Edistys on kuitenkin ollut liian hidasta ja vaatimatonta, raportissa todetaan.

Kestävän kehityksen tavoitteetYmpäristö kehityskestävän kehityksen tavoitteetkoulutusköyhyysYKterveysympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Kaksi naista pitelee välissään pahvilaatikkoa.

Puunpoltosta nestekaasuun siirtyminen pelastaa tiikereitä, norsuja ja puhveleita Intiassa

Karnatakan osavaltiossa tuhannet perheet ovat ryhtyneet käyttämään energianlähteenään nestekaasua polttopuun sijasta. Seurauksena metsät kukoistavat, villieläimet ovat palanneet ja ihmisten terveys paranee.
Kasvien lehtiä.

Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija

Talouden supistumisesta huolimatta koskematonta trooppista metsää menetettiin viime vuonna edellisvuotta enemmän. ”Mitä pidempään odotamme metsäkadon lopettamista ja siirtymistä nollapäästöihin muilla sektoreilla, sitä todennäköisempää on, että luonnolliset hiilinielumme katoavat savuna ilmaan”, sanoo tutkija Frances Seymour.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Seinämaalaus, jossa poika kovaääninen kädessä.

YK:n asiantuntijaryhmä tyrmää Ison-Britannian hallituksen teettämän raportin rasismista – ”Yritys normalisoida valkoista ylivaltaa”

Brittiläisraportin mukaan maa voisi toimia rasismin vastaisuudessa malliesimerkkinä muille valkoisen enemmistön maille. Raportti on herättänyt kuitenkin laajaa kritiikkiä ja sen on tulkittu jopa vähättelevän orjakauppaa.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä