Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Maailman kehittyneimpien maiden lista meni uusiksi – Tuore indeksi mittaa ihmisen hyvinvoinnin lisäksi myös ympäristöpaineita, eikä tulos mairittele teollisuusmaita

YK:n kehitysohjelman perinteinen inhimillisen kehityksen indeksi tarkastelee tänä vuonna kehitystä myös hiilidioksidipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta. Siksi Suomi putoaa indeksillä 19 sijaa ja Costa Rica nousee 37 sijaa.

Vesikuplia sisältävä kirkas pallo kädessä.

YK:n kehitysohjelman mukaan kehitys pitää nähdä jatkossa enemmän koko planeetan, ei vain ihmisen, näkökulmasta. Kuva: Beatnik Photos / CC BY 2.0.

Mitä vauraampi, koulutetumpi ja terveempi maa, sitä enemmän sen kehitys on maksanut ympäristölle, selviää YK:n kehitysohjelman UNDP:n tänään julkaisemasta inhimillisen kehityksen indeksistä.

Indeksi on aiemmin mitannut ihmisten hyvinvointia, mutta tänä vuonna mukaan on otettu myös planetaariset paineet eli hiilidioksidipäästöt ja luonnonvarojen kulutus.

Uusi tarkastelutapa kääntää käsityksen inhimillisestä kehityksestä ja hyvinvoinnista melkein päälaelleen. Noin 60 maasta, jotka ennen voitiin määritellä ”erittäin korkean inhimillisen kehityksen maiksi”, vain kymmenen voidaan enää määritellä samaan kategoriaan. Monet alemman kehitystason maat taas nousevat indeksissä ylöspäin.

”Mikään maa ei ole saavuttanut korkeaa kehitystasoa vahingoittamatta planeettaa – vielä. Samaan aikaan epätasa-arvo asettaa planeetan ja ihmiset törmäyskurssille. Ne, jotka ovat haavoittuvimpia, kärsivät eniten”, summasi raportin pääkirjoittaja Pedro Conceição lehdistötilaisuudessa.

Kehitys on saavutettu fossiilisilla polttoaineilla

Ensimmäisen kerran vuonna 1990 julkaistussa inhimillisen kehityksen indeksissä pärjäävät perinteisesti maat, joilla on korkea bruttokansantulo, elinajanodote ja koulutustaso. Pisteiden perusteella maat jaetaan erittäin korkean, korkean, keskitason ja matalan tason kehityskategorioihin.

Tänä vuonna UNDP kuitenkin kehitti ”planetaariset paineet” huomioivan indeksin, sillä vanha indeksi ei huomioi ilmastonmuutoksen kiihtymistä ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista, jotka ovat yhä polttavampi ongelma.

Myös Conceição yllättyi raporttia tehdessään.

”Kukaan ei halua elää ympäristöongelmien keskellä, ja kaikki tietävät, että vahingoitamme ympäristöä. Mutta en tiennyt ennen tutkimuskirjallisuuteen tutustumista planeetalle asettamiemme paineiden skaalasta ja vaikutuksista”, hän sanoi.

Ilman ympäristöpaineiden huomioimista indeksin järjestys on suunnilleen sama kuin ennenkin: kehittyneimpiä maita ovat Norja, Irlanti, Sveitsi, Hong Kong ja Islanti. Kymmenen parhaan joukossa ovat myös Ruotsi ja Tanska; Suomi on Singaporen kanssa jaetulla 11. sijalla.

Kun mukaan lasketaan päästöt ja luonnonvarojen kulutus, järjestys muuttuu. Esimerkiksi Pohjoismaista Norja putoaa 15 sijaa, Islanti 26 ja Suomi 19 sijaa.

Mikäli tarkastellaan absoluuttista pistemäärää, Suomen kehitystaso putoaa suunnilleen Kolumbian ja Pohjois-Makedonian välimaastoon.

Vauraammilla mailla menee vielä huonommin. Australia laskee 72 sijaa, Kanada 40, Yhdysvallat 45 ja Luxemburg peräti 131 sijaa. Myös monet Lähi-idän öljymaat putoavat kymmeniä sijoja. Vähintään 30 sijaa taas nousevat Costa Rica, Moldova, Valko-Venäjä, Armenia, Panama ja Georgia.

Käytännössä siis ne maat, joiden inhimillinen kehitys on keskitasoa tai matalaa tasoa, eivät kuormita kovin paljon planeettaa. Sen sijaan erittäin korkean ja korkean inhimillisen kehityksen maiden kehitys on saavutettu ympäristön kustannuksella, raportissa todetaan.

Syynä on etenkin se, että kehittyneiden maiden kehitys perustuu pitkälti fossiilisten polttoaineiden käyttöön, Conceição sanoi.

Normit muuttuvat

Kehitystä voi kyllä edistää ilman, että planeetta kärsii suhteettoman paljon. Siitä ovat Conceiçãon mukaan esimerkkeinä Ruotsi ja Tanska, joista kumpikaan ei ole täydellinen mutta joista kumpikin nousee indeksillä hieman, vaikka planetaariset paineet otetaankin huomioon.

Silti mikään maa ei ole täydellinen. Siksi raportissa vaaditaan inhimillisen kehityksen edistämistä jatkossa niin, että ihminen nähdään osana luontoa ja ihminen todella muuttaa käyttäytymistään.

Se voi tapahtua esimerkiksi kannusteisiin puuttumalla. Esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden saamien epäsuorien ja suorien tukien poistaminen vuonna 2015 olisi vähentänyt hiilidioksidipäästöjä 28 prosenttia. Metsitys ja metsien parempi hoito voisivat saada aikaan noin neljänneksen ennen vuotta 2030 tarvittavista toimista, joiden avulla ilmaston lämpeneminen voidaan pitää alle kahdessa asteessa, raportissa todetaan.

Conceição lataa toivonsa tietoon siitä, että ihminen pystyy tarvittaessa muuttamaan käytöstään, valintojaan ja sosiaalisia normejaan – sen osoittaa vaikkapa kasvosuojainten yleistyminen koronapandemian aikana.

Toivoa luo myös se, että vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on nähty merkkejä siitä, että inhimillisen kehityksen edistys on onnistuttu osittain irrottamaan planetaaristen paineiden kasvattamisesta. Edistys on kuitenkin ollut liian hidasta ja vaatimatonta, raportissa todetaan.

Lisää uusi kommentti