Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Hallitus ei esitä pakolaiskiintiön nostoa

Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa vähentynyt, mutta pakolaiskiintiö aiotaan siitä huolimatta pitää ennallaan ensi vuonna. ”Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä, niin milloin”, ihmettelee Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumann.
Siirtolaisten telttoja Kreikassa vuonna 2016.
Siirtolaisten telttoja Kreikassa vuonna 2016. (Kuva: © European Union 2016 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiö ei todennäköisesti nouse ensi vuonna. Hallitus esittää, että kiintiö säilyy nykyisessä 750 pakolaisessa. Asiasta kerrottiin tänään hallituksen keskusteltua budjettiesityksestään.

Viime vuonna osa ministereistä ajoi kiintiön korotusta,mutta sitä ei nostettu. Myös järjestöt ovat vedonneet useampaan otteeseen, että kiintiötä nostettaisiin.

Suurin osa maailman pakolaisista elää kehitysmaissa, ja esimerkiksi Suomea pienemmässä Ugandassa on paljon enemmän pakolaisia, muistuttaa Suomen Pakolaisapu.

”Vauraalla Suomella olisi varaa tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi ja nostaa pakolaiskiintiötään”, kritisoi järjestön toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tiedotteessa.

Hallituksen tiedotteen mukaan Suomi varautuu tarkastelemaan kiintiön kokoa uudelleen, mikäli EU toteuttaa ratkaisuja, joissa turvapaikkaa haetaan EU:n yhteisissä keskuksissa rajan yli tapahtuvan hakeutumisen sijasta. EU sopi keskuksista kesällä.

Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumann kummeksuu perustelua. Hän muistuttaa, että Suomeen suuntautuvien turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt.

”Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan ja Suomeen tulee ennätyksellisen vähän turvapaikanhakijoita. Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä niin milloin?”

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta vuosina 2016–2018 se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Monella muulla vauraalla maalla kiintiö on moninkertainen.

Hallituksen talousarvio esitellään valtioneuvoston yleisistunnossa 17.9.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tutkija Anna Härri

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija

Kongon kobolttivyöhykkeellä työskentelee lapsia ja aikuisia surkeissa oloissa. Suuryritykset vakuuttavat hankkivansa raaka-aineensa vastuullisista lähteistä, mutta käytännössä koboltin tuotantoketjua on hyvin vaikea jäljittää, sanoo tutkija Anna Härri. Hän selvittää parhaillaan, olisiko mahdollista rakentaa täysin eettinen kannettava tietokone.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Terveystyöntekijä antaa lapselle rokotteen

Ebolaorpojen määrä kaksinkertaistunut Kongossa, yli 500 lasta myös kuollut tautiin

Yli vuoden kestänyt ebolaepidemia on vaikuttanut erityisesti lapsiin. Tautiin kuolleiden lasten määrä on kasvanut ja yhä useampi on myös menettänyt vanhempansa, kertovat avustusjärjestöt.
Merta, lunta ja vuoria Huippuvuorilla

Tutkimus: Mikromuovi saastuttaa myös ilmaa – Jopa Huippuvuorten luminäytteistä löytyi muovia

Tuoreen tutkimuksen mukaan mikromuovi kulkeutuu ilmateitse lumeen. Se herättää kysymyksen siitä, paljonko ihmiset hengittävät sitä, tutkijat varoittavat.

Luetuimmat

Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset
YK pyytää lisäapua Zimbabween – Meneillään on pahin nälkäkriisi koskaan