Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

Hallitus ei esitä pakolaiskiintiön nostoa

Turvapaikanhakijoiden määrä on Suomessa vähentynyt, mutta pakolaiskiintiö aiotaan siitä huolimatta pitää ennallaan ensi vuonna. ”Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä, niin milloin”, ihmettelee Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumann.
Siirtolaisten telttoja Kreikassa vuonna 2016.
Siirtolaisten telttoja Kreikassa vuonna 2016. (Kuva: © European Union 2016 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiö ei todennäköisesti nouse ensi vuonna. Hallitus esittää, että kiintiö säilyy nykyisessä 750 pakolaisessa. Asiasta kerrottiin tänään hallituksen keskusteltua budjettiesityksestään.

Viime vuonna osa ministereistä ajoi kiintiön korotusta,mutta sitä ei nostettu. Myös järjestöt ovat vedonneet useampaan otteeseen, että kiintiötä nostettaisiin.

Suurin osa maailman pakolaisista elää kehitysmaissa, ja esimerkiksi Suomea pienemmässä Ugandassa on paljon enemmän pakolaisia, muistuttaa Suomen Pakolaisapu.

”Vauraalla Suomella olisi varaa tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi ja nostaa pakolaiskiintiötään”, kritisoi järjestön toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tiedotteessa.

Hallituksen tiedotteen mukaan Suomi varautuu tarkastelemaan kiintiön kokoa uudelleen, mikäli EU toteuttaa ratkaisuja, joissa turvapaikkaa haetaan EU:n yhteisissä keskuksissa rajan yli tapahtuvan hakeutumisen sijasta. EU sopi keskuksista kesällä.

Pakolaisavun asiantuntija Ida Schaumann kummeksuu perustelua. Hän muistuttaa, että Suomeen suuntautuvien turvapaikanhakijoiden määrä on viime vuosina vähentynyt.

”Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan ja Suomeen tulee ennätyksellisen vähän turvapaikanhakijoita. Jos nyt ei ole hyvä aika nostaa pakolaiskiintiötä niin milloin?”

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta vuosina 2016–2018 se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Monella muulla vauraalla maalla kiintiö on moninkertainen.

Hallituksen talousarvio esitellään valtioneuvoston yleisistunnossa 17.9.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuus Suomi Suomen Pakolaisapu

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kaksi hymyilevää miestä vierekkäin

Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa

”Puskutraktoriksi” kutsuttu Tansanian presidentti sulkee medioita, irtisanoo julkisesti virkamiehiä ja ahdistelee kriitikoitaan. Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, mutta maan sisältä kuuluu toisenlaisiakin ääniä. Toimittaja Gasirigwa Mwitan mielestä Tansaniaa ei pitäisi arvostella samalla mittapuulla kuin länsimaita.
Maissipelto

Zimbabwen ruokakriisi pahin vuosikymmeneen – Puolet väestöstä vaarassa

Talousongelmat ja sään ääri-ilmiöt ovat ajaneet Zimbabwen vakavaan ruokapulaan. ”Suurin osa tapaamistani lapsista oli pienikasvuisia ja alipainoisia”, kertoi YK:n erityisraportoija Hilal Elver vierailunsa jälkeen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Neonvärinen jalkapallo nurmikolla, taustalla jalat

Harrastuspiireissä kitketään rasismia ja syrjintää – ”Nuorten ja lasten Suomi on paljon aiempaa monikulttuurisempi”

Punainen kortti rasismille -kampanja on käynyt rasismin kimppuun urheilun avulla jo yli 15 vuoden ajan. Projektipäällikkö Ilari Äijälän mukaan urheilu on hyvä tapa ottaa rasismi puheeksi ja nykyinen nuori sukupolvi kasvaa aiempaa avoimemmassa Suomessa.
Nainen kivikkoisella rinteellä

Argentiinan ylängöllä saadaan vettä kalliosta – Alkuperäiskansa on huomannut ilmastonmuutoksen vaikutukset

Punan ylängön paikallisyhteisöt rakensivat vuorenrinteitä 33 kilometriä laskeutuvan maanalaisten putkien järjestelmän, joka painovoiman avulla pumppaa jäätikön vettä kyliin. Ilmastonmuutos on pahentanut alueen vesipulaa.