Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta. (Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

40 suomalaisjärjestöä vaatii, että Suomi nostaisi ensi vuonna vastaan otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Asiasta päätetään elokuun budjettiriihessä. Toiveet kiintiön nostosta ovat kasvaneet perussuomalaisten erottua hallituksesta ja turvapaikanhakijoiden määrän laskettua.

Aihe herätti keskustelua eilen maailman pakolaispäivänä järjestetyssä järjestöjen ja kansanedustajien paneelissa.

”Nyt kun arvot ovat muuttuneet, pääministerin pitäisi ottaa arvojohtajan paikka. Kesän jälkeen on mahdollisuus tehdä selkeät päätökset siitä, että kiintiötä nostetaan vähintään 300:lla ja tehdä suunnitelma siitä, että sitä nostetaan vielä enemmän”, sanoi kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) eduskunnan ihmisoikeusverkoston ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä tilaisuudessa.

Hallitus on aiemmin sanonut, että kiintiötä voidaan nostaa, kunhan turvapaikanhakijoiden määrä saadaan hallintaan. Vuoden 2015 jälkeen määrä on laskenut, ja viime keväänä sisäministeri Paula Risikko (kok) ehdottikin kiintiön nostamista. Se ei johtanut muutokseen, mutta eilen vaateeseen yhtyi myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Pakolaispäivän paneeliin osallistunut kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että kiintiö nousisi.

”Arvokeskustelu on noussut poliittisen keskustelun keskiöön pitkästä aikaa. Tämä olisi hyvin konkreettinen esimerkki osoittaa, mikä poliittisessa linjassa muuttuu.”

Perussuomalaisten linjalle kritiikkiä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi viime viikolla, että yksi syy siihen, miksi Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei enää ole hallituksessa, olivat maahanmuuttoon liittyvät arvoristiriidat.

Eiliseen paneeliin osallistuneen perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion mukaan kiintiöpakolaisiin käytetyt rahat pitäisi hyödyntää ohjaamalla rahat mieluummin kehitysyhteistyöhön ja auttamalla ihmisiä kriisialueiden lähellä.

Kommentti herätti vastalauseita panelisteissa. Arhinmäki muistutti, että perussuomalaiset on yhtä aikaa vastustanut kehitysapua, pakolaiskiintiöitä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

”Silloin ei voi samaan aikaan sanoa, että ihmisiä pitäisi auttaa paikan päällä.”

Murto-osa pakolaisista uudelleensijoitettu

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta tänä ja viime vuonna se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka on luvannut ottaa ensi vuonna 5 000 pakolaista.

Järjestöt ovat kampanjassaan muistuttaneet, että kiintiöjärjestelmän kautta Suomeen pääsevät kaikkein haavoittuvaisemmat ihmiset, jotka eivät pysty lähtemään matkaan omin päin esimerkiksi salakuljettajien avulla. Kiintiöpaikoille on myös huutava tarve: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että maailman 65,6 miljoonasta paenneesta ihmisestä noin 1,2 miljoonaa tarvitsisi uudelleensijoituspaikan. Silti viime vuonna vain runsaat 125 000 sai sellaisen, heistä vajaat 14 000 Euroopasta.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar vetosikin paneelissa sen puolesta, että päätökset kiintiöstä tehtäisiin nopeasti maailman akuutin tilanteen takia.

”On pakko sanoa, että samaan aikaan, kun hallitus pohtii, onko korotus 200, 300 vai 400, on lapsia, jotka jäävät joka päivä vaille koulua, ihmisiä jotka jäävät ilman ravintoa ja hoitoa. Kyse on ihmishengistä.”

Järjestöt keräävät kiintiön nostamiseksi parhaillaan vetoomusta, jonka on allekirjoittanut yli 10 000 suomalaista. Vetoomus luovutetaan sisäministeri Risikolle elokuussa ennen budjettiriihen alkua.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty International

Lue myös

Siirtolaisten telttoja Kreikassa

”EU valitsi pelon myötätunnon sijasta” – järjestöt pettyneitä siirtolaisuuskokouksen antiin

EU:n aikomukset perustaa siirtolaisille maihinnousukeskuksia eivät saa järjestöjen kiitoksia. Niiden mukaan unioni on keskittynyt vain omien etujensa ajamiseen.
Mielenosoittajia, Io tifo Aquarius -kyltti

Euroopassa tarvitaan yhteisvastuuta turvaa etsivistä ihmisistä

Keskustelu siirtolaisista on jälleen kärjistynyt EU:ssa, vaikka tulijoita on vain murto-osa muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Epämääräiset ehdotukset koontileireistä EU:n ulkopuolella eivät riitä, vaan jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuunsa Euroopasta turvaa hakevista ihmisistä – etenkin lapsista, vaatii Pelastakaa Lapset ry:n vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin avustustyöntekijä pukee ebolasuojavarusteita toiselle henkilölle Kongon demokraattisessa tasavallassa

Kuumeen mittausta ja käsienpesua – Kongossa torjuttiin ebolakatastrofi yksinkertaisin keinoin

Kongossa pelättiin alkukesästä yhtä tuhoisaa ebolaepidemiaa kuin Länsi-Afrikassa muutama vuosi sitten, mutta se onnistuttiin torjumaan. Avustustyöntekijä Leena Railimo-Saareksen mukaan yksi syy on se, että aiemmista epidemioista on otettu oppia. Silti ebola pysyy luonnossa aina, ja paras tapa torjua sitä on vahva terveysjärjestelmä.
Lapsen suuhun laitetaan poliorokotetta Etelä-Sudanissa

Ennätysmäärä lapsia rokotettiin vuonna 2017

Rokotteen saavien lasten määrä on kasvanut miljoonilla 2010-luvulla, mutta nykyistä parempi rokotekattavuus voisi yhä pelastaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmishenkeä.
Pakolaisleirin asumuksia Kabulin ulkopuolella Afganistanissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä ennätyskorkealla – Amnesty: Palautukset pitää keskeyttää

Kymmeniä tuhansia ihmisiä on viime vuosina palautettu Afganistaniin maan heikkenevästä turvallisuustilanteesta huolimatta. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty nostaa esiin muun muassa Saksasta palautetun, itsemurhaan päätyneen afganistanilaisen tapauksen.
YK:n siirtolaisuussopimuksen neuvottelijoita kädet ylhäällä

Ensimmäinen globaali siirtolaisuussopimus hyväksyttiin ilman Yhdysvaltoja

YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet ensimmäistä kertaa siirtolaisuuden hallintaan pyrkivän sopimuksen. Sopimus on kuitenkin ei-sitova, Yhdysvallat jättäytyi pois prosessista jo aiemmin ja nyt Unkari harkitsee, ettei se hyväksykään sopimusta.