Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta. (Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

40 suomalaisjärjestöä vaatii, että Suomi nostaisi ensi vuonna vastaan otettavien kiintiöpakolaisten määrää. Asiasta päätetään elokuun budjettiriihessä. Toiveet kiintiön nostosta ovat kasvaneet perussuomalaisten erottua hallituksesta ja turvapaikanhakijoiden määrän laskettua.

Aihe herätti keskustelua eilen maailman pakolaispäivänä järjestetyssä järjestöjen ja kansanedustajien paneelissa.

”Nyt kun arvot ovat muuttuneet, pääministerin pitäisi ottaa arvojohtajan paikka. Kesän jälkeen on mahdollisuus tehdä selkeät päätökset siitä, että kiintiötä nostetaan vähintään 300:lla ja tehdä suunnitelma siitä, että sitä nostetaan vielä enemmän”, sanoi kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas) eduskunnan ihmisoikeusverkoston ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä tilaisuudessa.

Hallitus on aiemmin sanonut, että kiintiötä voidaan nostaa, kunhan turvapaikanhakijoiden määrä saadaan hallintaan. Vuoden 2015 jälkeen määrä on laskenut, ja viime keväänä sisäministeri Paula Risikko (kok) ehdottikin kiintiön nostamista. Se ei johtanut muutokseen, mutta eilen vaateeseen yhtyi myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).

Pakolaispäivän paneeliin osallistunut kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) sanoi olevansa toiveikas sen suhteen, että kiintiö nousisi.

”Arvokeskustelu on noussut poliittisen keskustelun keskiöön pitkästä aikaa. Tämä olisi hyvin konkreettinen esimerkki osoittaa, mikä poliittisessa linjassa muuttuu.”

Perussuomalaisten linjalle kritiikkiä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi viime viikolla, että yksi syy siihen, miksi Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei enää ole hallituksessa, olivat maahanmuuttoon liittyvät arvoristiriidat.

Eiliseen paneeliin osallistuneen perussuomalaisten kansanedustajan Ville Tavion mukaan kiintiöpakolaisiin käytetyt rahat pitäisi hyödyntää ohjaamalla rahat mieluummin kehitysyhteistyöhön ja auttamalla ihmisiä kriisialueiden lähellä.

Kommentti herätti vastalauseita panelisteissa. Arhinmäki muistutti, että perussuomalaiset on yhtä aikaa vastustanut kehitysapua, pakolaiskiintiöitä ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista.

”Silloin ei voi samaan aikaan sanoa, että ihmisiä pitäisi auttaa paikan päällä.”

Murto-osa pakolaisista uudelleensijoitettu

Suomen 750 pakolaisen kiintiö nostettiin tilapäisesti 1 050:aan vuosina 2014–2015 Syyrian konfliktin vuoksi, mutta tänä ja viime vuonna se on pysynyt samana kuin lähes koko 2000-luvun. Määrä on pieni verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka on luvannut ottaa ensi vuonna 5 000 pakolaista.

Järjestöt ovat kampanjassaan muistuttaneet, että kiintiöjärjestelmän kautta Suomeen pääsevät kaikkein haavoittuvaisemmat ihmiset, jotka eivät pysty lähtemään matkaan omin päin esimerkiksi salakuljettajien avulla. Kiintiöpaikoille on myös huutava tarve: YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että maailman 65,6 miljoonasta paenneesta ihmisestä noin 1,2 miljoonaa tarvitsisi uudelleensijoituspaikan. Silti viime vuonna vain runsaat 125 000 sai sellaisen, heistä vajaat 14 000 Euroopasta.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar vetosikin paneelissa sen puolesta, että päätökset kiintiöstä tehtäisiin nopeasti maailman akuutin tilanteen takia.

”On pakko sanoa, että samaan aikaan, kun hallitus pohtii, onko korotus 200, 300 vai 400, on lapsia, jotka jäävät joka päivä vaille koulua, ihmisiä jotka jäävät ilman ravintoa ja hoitoa. Kyse on ihmishengistä.”

Järjestöt keräävät kiintiön nostamiseksi parhaillaan vetoomusta, jonka on allekirjoittanut yli 10 000 suomalaista. Vetoomus luovutetaan sisäministeri Risikolle elokuussa ennen budjettiriihen alkua.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa pakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Suomi Amnesty International

Lue myös

Punavalkoinen laiva satamassa.

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.