Uutiset Ympäristö

Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”

Ekokylissä uskotaan, että omavaraisempi ja yhteisöllisempi elämä tarjoaa vastauksia myös globaaliin ilmasto- ja ympäristökriisiin. ”Toivoisin että kaikki ekokylät eivät olisi pöpelikössä. Tarvitaan urbaaneja ekokyliä, kokonaisia kestävyyteen pyrkiviä kerrostalokortteleita”, sanoo Keuruun ekokylässä asuva Tom Pesch.
Kaksi punaista vanhanaikaista taloa syksyisessä maisemassa.
Keuruun ekokylässä järjestetään paljon myös yhteisöllistä toimintaa. Vasemmalla oleva rakennus on asuinkäytössä. (Kuva: Heidi Nummi)

Mitä tulee mieleen sanasta ekokylä? Ehkä hippejä telmimässä luonnossa, ehkä joukko uppiniskaisia maailmasta kieltäytyjiä.

“Mediassa maalataan aina kuvaa kajahtaneista tyypeistä uimassa vastavirtaan”, harmittelee Keuruun ekokylässä asuva Tom Pesch, 40.

Mielikuva on pitkälti myytti, sillä ekokylissä asuu kaikenlaisia ihmisiä. Sen huomaa heti, kun saapuu Keuruun tiluksille. Trampoliinilla hyppii lapsia, joku työntää kottikärryjä ja toinen liikkuu jo rollaattorin kanssa. Kasvimaat alkavat heti asuinrakennusten takaa, ja peltoja on kaikkialla ympärillä.

Kylässä asuu noin kolmekymmentä ihmistä. Yksi heistä on pitkän linjan ekokyläaktivisti Siru Kuusela, 52. Kuusela näkee, että ekokylät tarjoavat vastauksia moniin nykymaailman ongelmiin, sellaisiin kuin yksinäisyys, merkityksettömyyden tunne ja osallisuuden puute.

”Ennen oli pieniä kyliä, joissa tehtiin talkoita yhdessä. Nyt yhteiskunnassa on valtava puute luontevasta yhdessäolosta.”

Pesch epäilee, että juuri aikamme yksilökeskeinen henki aiheuttaa merkittävää pahoinvointia. Kulutuskeskeinen elämä, uraputki ja kiire eivät tee ihmisestä onnellista.

Kuten kyläyhteisöissä ennen, täällä elämänkaaren eri vaiheet ovat näkyvästi esillä. Fanny Torro, 31, miettii, haluaako jonakin päivänä kasvattaa lapsensa ekokylässä. Tiina Kuisma, 62, taas on tullut viettämään kylään vanhuudenpäiviään.

”Ikäihmisenä tämä on avannut valtavan näköalan nuorten elämään. On ihanaa nähdä toisen sukupolven ekokyläläisiä”, Kuisma sanoo.

Keuruulla neljä vuotta asunut Torro riemuitsee omavaraisuudesta. Suuri osa kylän juureksista, yrteistä ja viljasta kasvatetaan ekokylän mailla luomuviljelyn menetelmin. Myös vuohia on.

”Meillä on tässä 50 hehtaaria maata, josta me saamme itse päättää. Varsinkin tällaisena epävarmuuden ja rajoitusten aikana tämä on ollut vapauden saareke. Kaupungissa ihminen on sidottu niin moniin ulkoisiin tekijöihin”, Torro sanoo.

Kaksi naista istuu pöydän ääressä.
Tiina Kuisma (vas.) on tullut viettämään Keuruun ekokylään vanhuudenpäiviään. Jenni Rantanen nauttii ekokylässä vuodenkierron syklien seuraamisesta. (Kuva: Tom Pesch)

Maailmalla on tuhansia ekokyliä

Suomen kestävien elämäntapojen yhteisön SKEY:n määritelmä ekokylälle on seuraava: se on kestävään elämään tähtäävä asumisyhteisö, jota sen asukkaat tietoisesti rakentavat ja ylläpitävät. Vielä laajempi termi on ekoyhteisö. Tällöin mukaan mahtuu erilaisia asumis- ja elämismuotoja, kuten esimerkiksi kaupunkiyhteisöjä.

”Kestävyys täytyy ymmärtää laajassa mielessä. On sosiaalista, kulttuurista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Aito kestävyys ei vaaranna muiden lajien elinolosuhteita”, sanoo SKEY:n puheenjohtaja Karoliina Manninen.

Toimintansa vakiinnuttaneita ekokyliä on Suomessa noin 15. Jos kuitenkin lasketaan kaikki yhteisöt, jotka painottavat kestävyyttä arjessaan, saattaa luku nousta pariinkin sataan. GEN eli globaali ekokylien verkosto arvioi vuoden 2019 raportissaan, että koko maailmassa ekokyliä olisi noin 6 000.

”Ekoyhteisöihin hakeutuu ihmisiä, jotka ajattelevat, että länsimainen sivilisaatio on ajautunut tuhoisalle tielle. He haluavat elää yksinkertaisemmin ja vaikuttaa ympäristöönsä positiivisesti”, Manninen sanoo.

Keuruulla ekologisuus näkyy monin tavoin. Jätevedet puhdistaa kylän oma maasuodattamo, ja kylässä käytetään pitkälti kuivakäymälöitä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on saada kylän energiantuotanto täysin omavaraiseksi. Tällä hetkellä uusiutuvaa energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla, puuhakkeella ja pelleteillä.

Paikalla on jo yli 20-vuotinen historia, ja nykyään se on täysin velaton kiinteistö, jossa kyläläiset asuvat vuokralla. Asumuksia on neljässä rakennuksessa. Osalla on oma huone, toisilla kokonainen huoneisto. Tilaa uusillekin asukkaille olisi.

Toimeentulostaan vastaa jokainen itse. Jotkut asukkaista käyvät töissä yhteisön ulkopuolella, joillain taas on oma yritys. Keuruun osuuskunta mahdollistaa sekin monenlaista toimintaa.

Kylän säännöt ovat ytimekkäät: ei kännäämistä, kähinöintiä, käännyttämistä eikä kähmimistä.

Yhteinen aamupala ja lounas katetaan Keuruulla päivittäin. Jonkun vastuulla on hoitaa lapsia, toisen puutarhaa. Ekokylässä on periaate, että jokainen antaa päivästään useamman tunnin yhteisölle. On yhteisiä saunailtoja, taidetalo, kirpputori ja kimppakyytejä.

Kaikki tämä mahdollistaa yhteisöllisemmän ja omavaraisemman elämän. Peschin mukaan ne kulkevat väistämättä käsi kädessä. Globaaleista materiaalivirroista täytyy päästä irti, mutta samalla myytti yksin kalastavasta Pentti Linkolasta on vahingollinen, Pesch sanoo.

”Toivoisin että kaikki ekokylät eivät olisi pöpelikössä. Ei periferiassa asumisessa itsessään ole mitään ekologista. Tarvitaan urbaaneja ekokyliä, kokonaisia kestävyyteen pyrkiviä kerrostalokortteleita.”

Nainen kyykyssä pellolla kädessään porkkanoita.
Ekokylässä kasvatetaan ruokaa luomuviljelyn menetelmin. Kuvassa ekokylässä asuva Siru Kuusela. (Kuva: Tom Pesch)

Yhdessäolo on myös haaste

Keuruu on matalan kynnyksen paikka ottaa askelia kohti yhteisöelämää. Yhteisössä voi asua kuka tahansa, joka on valmis sitoutumaan sen arvoihin.

”Ekokylät ovat eläneet ekologista elämää käytäntöön jo vuosikymmeniä. Ne ovat osoittaneet, ettei elämä välttämättä ole laadullisesti huonompaa, vaikka kuluttamisen ja kasvun käyrää pienennettäisiin”, Kuisma sanoo.

Päin vastoin: voi olla, että kiireen hidastuessa yltäkylläisyyden tunne kasvaa. Jenni Rantasen, 38, tekevät onnelliseksi yksinkertaiset asiat.

”On arjen luksusta, että saa rauhassa seurata luontaista vaihtelua ja vuodenkierron syklejä”, Rantanen sanoo.

Mikä ekokyläelämässä on parasta, entä haastavinta? Tästä haastateltavat ovat kaikki yhtä mieltä: kanssaihmiset.

”Täällä toisilleen tuntemattomat ihmiset haluavat tehdä elämän perusasioita yhdessä. Se on täysi vastakohta sille atomisaatiolle, jota nyky-yhteiskunta edustaa”, Pesch sanoo.

Yhdessäolo on luonnollista, kun tapaamisia ei tarvitse aikatauluttaa kalenteriin. Manninen epäilee, että ekokylien viehätys piilee juuri tässä: elämän eri osa-alueet perheestä aktivismiin nivoutuvat mielekkääksi kokonaisuudeksi.

Samalla yhdessäolosta nousevat myös suurimmat haasteet. Ekokylissä yhteensä 17 vuotta elänyt Kuusela tietää sen hyvin. Hän myöntää, että välillä on ollut sellaisiakin aikoja, kun kylästä on täytynyt päästä pois. Silti Kuusela on aina lopulta tullut takaisin.

”Täällä jokaisen täytyy opetella sanomaan myös ei ja kestämään sosiaalista painetta. On löydettävä tasapaino yhteisön työmäärän ja oman jaksamisen välillä.”

Ei vain utopiaa

Keskustelu ja yleinen tietoisuus ilmasto- ja ympäristökriisistä on kasvanut viime vuosina. Ei liene sattumaa, että samalla myös ekokylien suosio ja tunnettuus on kasvanut. SKEY:n toiminnasta ollaan yhä kiinnostuneempia, ja koronan vaikutuskin on näkynyt.

”Yhä useammat ihmiset ajattelevat, että ekokylät voisivat olla yksi mahdollinen lähestymistapana yhteiskunnan monimutkaisiin ongelmiin”, Manninen sanoo.

Manninen uskoo, että ekokylillä on paljon annettavaa myös valtavirtayhteiskunnalle. Ne levittävät inspiroivia esimerkkejä muun muassa hiiltä sitovista ekoteknologioista, sosiaalisista työkaluista ja paikallistalouden malleista.

Monet asiat, joita ekokylissä on tehty jo pitkään, on todettu laajemminkin hyödyllisiksi. Yksi esimerkki on kiertotalous, joka puhuttaa nyt valtamediassa ja isoissakin yrityksissä.

Yksi asia on varma: yhä epävarmemmaksi käyvässä maailmassa entistä useammat ihmiset alkavat miettiä, voisiko elämää elää toisinkin. Ekokylät tarjoavat vaihtoehtoja, astinlautoja.

”Ekoyhteisöt eivät ole vain kaukaista utopiaa, vaan ne luovat uusia maailmoja täällä ja nyt. Jokainen meistä voi olla osa muutosta”, Manninen summaa.

Ihmisiä ruokapöydän ääressä.
Myös ekokylässä vietetään lasten syntymäpäiviä. (Kuva: Tom Pesch)

Ympäristö kehitysasuminenkestävän kehityksen tavoitteetympäristö Suomi

Lue myös

Puita vuoren edustalla.

Öljy-yhtiöt Afrikan luonnonpuistojen kimpussa

Koska öljy-yhtiöiden on pakko turvautua yhä kalliimpiin etsintöihin erittäin syvällä meren pohjassa, ne hyökkäävät viimeiselle vedenpinnan yläpuolelle jäävälle rintamalle, missä kulut ovat viellä alhaisemmat: Afrikan luonnonpuistoihin ja makean veden varantoihin, kirjoittaa François Misser.
Poroja sulaneen lumen keskellä.

Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuore raportti tarkastelee muun muassa inarinsaamelaisia, jotka tuottavat itse noin 70 prosenttia ruuastaan. Alkuperäiskansojen ruokajärjestelmät saattavat kuitenkin kadota lähivuosina, raportti ennustaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Juho Kahranaho seisoo palestiinalaisen rakennuksen edessä ja katsoo kameraan.

Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla

Juho Kahranahon oli tarkoitus lähteä hoitamaan koronapotilaita kenttäsairaalaan Palestiinan Länsirannalle, mutta päätyikin pelastamaan suuhun ammutun miehen hengen ja kouluttamaan paikallisia traumatyössä.
Etiopialainen koululainen piirtää härkää kouluvihkoonsa.

Unicef: Koulusulut ovat lisänneet teiniraskauksia ja lapsiavioliittoja kehitysmaissa

Kouluja on ollut suljettuina pitkiä aikoja kehitysmaissa koronapandemian vuoksi. Tämä on lisännyt muun muassa teiniraskauksien, lapsiavioliittojen ja lapsiin kohdistuvan väkivallan määrää.
Intialaisia naisia kadulla selin kameraan. Naisilla on värikkäät huivit päässä.

Äärihindut häiriköivät Intian musliminaisia naishuutokaupoilla sosiaalisessa mediassa

Sosiaaliseen mediaan on perustettu muun muassa tilejä, joilla jaetaan netistä haettuja musliminaisten kuvia ja huutokaupataan heitä luvatta. Tarkoituksena on vaientaa musliminaiset, jotka eivät alistu äärihindujen ylivaltaan.
Vihanneksia ruokakaupan hyllyllä.

Kiertomaatalous on tehokasta ja kestävää - "Viljelyn ja karjankasvattamisen yhdistäminen on esimerkki kestävästä ruuantuotannosta"

Karjan lanta kasvattaa satoa ja kasvien jäämät ruokkivat eläimiä sekä parantavat niiden tuotantoa. Aidosti kierrättävänä karjankasvatuksen ja viljelyn yhdistäminen lisäävät myös maatalouden tehokkuutta.
Nainen nojaa otsan käteensä ja istuu penkillä odottamassa terveyskeskuksen oven suulla.

Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä

Marraskuussa alkanut konflikti on aiheuttanut valtavasti kärsimystä siviileille. YK on vedonnut konfliktin osapuoliin, että siviilit ja pakolaiset jätettäisiin rauhaan.

Luetuimmat

Maatalousalan työvoimapula uhkaa Afrikkaa – Pienviljelijän keski-ikä on 60 vuotta
Kamerunin kieliryhmien välinen konflikti on mutkikas vyyhti kolonialismin perintöä ja eriarvoisuutta
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
Rikkaat maat haalivat leijonanosan koronarokotteista ja suojelevat samalla lääkeyhtiöidensä voittoja – Siinä ei ole mitään järkeä, sanoo taloustieteen professori Jayati Ghosh
Ensiapua ja traumatyön ohjausta – Juho Kahranaho kertoo, millaista SPR:n avustuslääkärin työ on Länsirannalla
Pariisin huippukokouksessa luvattiin tasa-arvotyöhön 40 miljardin dollarin rahoituspotti
Nälkä kasvanut dramaattisesti koronapandemian vuoksi – YK:n tavoite poistaa nälänhätä 2030 mennessä uhkaa vesittyä
Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Konflikti jälleen kiihtynyt Etiopian Tigrayssa – Taisteluita pakolaisleireillä ja aktivistien pidätyksiä
Tutkimus: Alkuperäiskansat tuottavat ruokaa kestävimmin, mutta ilmastonmuutos uhkaa viedä ikivanhat ruuantuotantojärjestelmät mennessään