Näkökulmat

Bisnes ja maailmanparannus käsi kädessä – kuka voittaa?

Suomen World Visionissa uskotaan, että yhteistyö yritysten kanssa voi pelastaa maailmaa. Tutkimusten mukaan liiketoiminnan ja köyhyyden vähentämisen yhdistämisellä on kuitenkin ristiriitaisia tuloksia. 
Monet osallistavan liiketoiminnan ideoista liittyvät mobiiliteknologiaan. Kuva on Haitista. (Kuva: Gates Foundation / cc 2.0)

"Mietipä, jos saamme yritysjohtajia asumaan kahdeksaksi viikoksi johonkin köyhään yhteisöön ja miettimään tulevaisuutta yhteisön kanssa. Eiväthän he voi tulla takaisin saman maailmankuvan kanssa kuin ovat sinne menneet", sanoo Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukko.

Saukko on innoissaan World Visionin, Finpron ja Aalto-yliopiston uudesta Weconomy Start -ohjelmasta. Sen tavoite kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Tarkoituksena on löytää suomalaisia yrityksiä, saada ne ratkomaan kehitysmaiden ongelmia yhdessä köyhien yhteisöjen kanssa – ja tehdä samalla kannattavaa liiketoimintaa.

Uusia ideoita on tarkoitus testata ensi vuonna Intiassa ja Sri Lankassa.

"Parhaimmillaan voidaan löytää liiketalousmalli, joka säästää planeettaa, parantaa kestävyystasoa, poistaa köyhyyttä ja asettaa samalla liiketoimintaan pelisääntöjä", Saukko toteaa.

Uusi yhteiskuntavastuu

Suomen World Visionin yritysyhteistyö on vain yksi esimerkki yritysten ja järjestöjen viime aikoina lisääntyneestä yhteistyöstä. Sen vahvistaa myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöjärjestön Kepan kampanja- ja viestintäjohtaja Mika Railo, jonka mukaan järjestöt etsivät nyt laajempaa rahoituspohjaa. Sen lisäksi yritysten rooli köyhyyden poistamisessa nähdään entistä tärkeämpänä.

Ilmiö on kansainvälinen – yksityisen sektorin roolin tärkeydestä puhuu myös esimerkiksi YK.

Yritykset ovat toki jo pitkään lahjoittaneet rahaa järjestöille ja saaneet siitä vastineeksi näkyvyyttä. Yhteistyö on kuitenkin muuttumassa, sanoo Suomen UNICEFin yritysyhteistyön johtaja Tom Selänniemi.

"Perinteinen filantrooppinen antaminen on saamassa rinnalleen syvällisemmän yhteistyön järjestöjen kanssa. Yritykset hakevat tällä hetkellä keinoja toteuttaa yhteiskuntavastuuta uusilla tavoilla", hän sanoo.

Esimerkiksi UNICEF ja Nokia ovat aloittaneet yhteistyön, jossa hyödynnetään Nokian teknologiaosaamista ja parannetaan sen avulla afrikkalaisnuorten digitaalista lukutaitoa.

Ihonvalkaisuainetta köyhille

Modernein esimerkki yritysten ja järjestöjen yhteistyöstä on World Visioninkin ajama osallistava liiketoiminta tai Base of the Pyramid -liiketoiminta, joista on puhuttu maailmalla 2000-luvun alkupuolelta alkaen.

Ihannetilanteessa kyseessä on maailman köyhimpien, "pyramidin pohjan", markkinoille suuntautuva liiketoiminta, jossa yritys tekee voittoa, mutta myös köyhät hyötyvät heille räätälöidyistä tuotteista ja palveluista. Köyhiä ei nähdä pelkkinä kuluttajina, vaan he voivat myös olla innovaattoreita ja yrittäjiä.

Osa yrityksistä lähtee markkinoille yksin, osalla on kumppaninaan kehitysyhteistyöjärjestö. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on tanskalais-sveitsiläisen Vestergaard-Frandsenin LifeStraw-pilli, jota jaetaan kehitysyhteistyöjärjestöjen avulla. Pillillä voi puhdistaa 700 litraa vettä, se maksaa vain kaksi euroa ja sitä voi käyttää noin vuoden. Näin ehkäistään likaisesta vedestä aiheutuvia tauteja.

Ajatus siitä, miten sekä yritykset että köyhät voivat voittaa, kuulostaa hyvältä, mutta Aalto-yliopistossa väitöskirjaa aiheesta tekevän Tytti Nahin mukaan näyttöjä osallistavan liiketoiminnan hyödyistä on olemassa kuitenkin edelleen vähän.

Yksi onnistuneista esimerkeistä on hänen mukaansa Bangladeshissa toimiva Grameen Bank, jolla on muun muassa mikrolainoihin, puhelinyhteyksiin ja terveellisiin maitotuotteisiin liittyvää toimintaa.

"Voiton tekeminen ei vaikeissakaan olosuhteissa aina vie pohjaa yhteiskunnallisilta tavoitteilta. Kovin yleisiä nämä myönteiset esimerkit eivät kuitenkaan vielä ole", Nahi toteaa.

Huonoja esimerkkejä kylläkin riittää. Kritiikkiä on saanut esimerkiksi suuryritys Unilever, joka on toiminut pitkään Intiassa. Se on myynyt köyhille halpaa saippuaa pienissä annospakkauksissa, mutta vallannut samalla alaa paikalliselta yritystoiminnalta.

"Voi myös kysyä, kenen köyhyyttä halvemmat ihonvalkaisuvoiteet vähentävät", Nahi toteaa.

Nahin mukaan osallistava liiketoiminta ei ole lähtökohtaisesti epäonnistunut ajatus – ainakin sen perusoivallus on oikea. Käytännössä köyhyyden poistamista ja liikevoittojen tavoittelua on kuitenkin vaikea yhdistää, eikä toiminta lopulta välttämättä poikkeakaan kovin paljon tavallisesta liiketoiminnasta.

Yritysten haasteena taas on, ettei voittoja usein synny kovin nopeasti – toisin kuin kvartaalitaloudessa odotetaan.

Fazer mokasi

Kriittisenä itseään pitävälle kuluttajalle yritysten maailmanpelastushankkeet ja flirttailu järjestöjen kanssa näyttäytyy hämmentävänä. Järjestöillä on periaatteita, joiden mukaan esimerkiksi asekauppiaiden kanssa ei tehdä yhteistyötä, mutta silti yhteistyö konfliktimineraaleista syytetyn Nokian tai aikoinaan lapsityövoimasta parjatun H&M:n kanssa kelpaa. Minkä takia?

"On last season -ajattelua, että yritykset vain ovat epäjohdonmukaisia, käyttävät toisaalla lapsityötä ja toisaalla toimivat hyvin. Väittäisin, että perusyritys pyrkii siihen, että se ei käytä lapsityövoimaa ja pyrkii toimimaan eettisesti joka alueella", World Visionin Tiina Saukko sanoo.

Hän muistuttaa, että yritykset menevät köyhien markkinoille joka tapauksessa – jos se tehdään yhdessä, voidaan välttyä monilta virheiltä. Jos epäeettistä toimintaa esiintyy, järjestö panee välit yritysten kanssa poikki.

UNICEFin Tom Selänniemen mukaan yritysyhteistyö on myös tapa vaikuttaa yritysten omiin tuotantoketjuihin. Esimerkiksi UNICEF on aloittamassa toimintatapaa, jossa jokaisen ison lahjoittajan kanssa keskustellaan siitä, miten se voi parantaa omaa tuotantoketjuaan. Suomalaisyrityksille on juuri julkaistu myös ohjeet lapsen oikeuksien huomioinnista.

Selänniemi muistuttaa, että jos asioita ei hoideta hyvin, kyseessä on riski myös yrityksen brändille. Taannoin Fazer epäonnistui kampanjassaan, kun se ilmoitti näkyvästi rakentavansa koulun Norsunluurannikon lapsille. Kuluttajista ajatus oli tekopyhä, kun yhtiön kaakaot todennäköisesti samaan aikaan tuotetaan lapsityövoimalla.

"Ihmettelen, miten sellainen iso brändi kuin Fazer meni tekemään vanhanaikaiset. Ensimmäiseksi olisi pitänyt käydä läpi oma tuotantoketju, tuoda esiin se, että on ongelmia ja lisätä hanke osaksi tavoitetta parantaa tilannetta. Nyt se kääntyi itseään vastaan", Selänniemi toteaa.

NäkökulmaJärjestöjen toimintaTyö kehitysmaissaValokeilassa yritykset etelässä kehitysyhteistyöyhtiöt Suomi KepaSuomen UNICEFSuomen World Vision

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.