Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Mellakoita ja murhia Katmandun kaduilla

Nepalin vallankumouksen jälkeinen demokraattinen euforia päättyi varhain tänä aamuna kun asukkaiden muodostamat kodinturvajoukot hakkasivat kuoliaaksi viimeisten tietojen mukaan seitsemän poliisin univormuun pukeutunutta ja poliisiautoilla liikkunutta rauhanhäiritsijää.

Nepal: Kuningaskunta kriisissä

Liike demokratian puolesta uhkaa Birendran valtaa Nepalissa, oppositio pyytää kehitysyhteistyön keskeyttämistä

STRESSI KIUSAA KOULULAISIA INTIASSA

"Atish sai koulussa vedestä maksatulehduksen", kertoi ystäväni Savia, kahden kouluikäisen lapsen äiti ja ammatiltaan opettaja. "Eikö riitä, että koulussa on ihan tarpeeksi rankkaa muutenkin, pitääkö sieltä vielä saada tauteja" sadattelee Savia.

PELÄTTY LEPRA VOIDAAN VOITTAA

Lepratautinen sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle. Tauti on kuitenkin voitettavissa, vaikka sitä kohtaan tunnettu pelko ja ennakkoluulot elävät sitkeinä.

AHMEDABADIN PAPERINKERÄÄJÄT KULKEVAT PÄÄ PYSTYSSÄ

"Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, kuin ryhtyä keräämään kaduilta paperia, muuten perhe ei olisi selvinnyt. Häpesin aluksi niin, että peitin kasvoni huivilla."

KAUKOMATKAN EI TARVITSE OLLA TERVEYSRISKI

Matkailu auttaa ymmärtämään vieraita kulttuureita ja jyrkästi ristiriitaista maailmaa sitä paremmin, mitä lähempää toisenlaiseen arkielämään pääsee tutustumaan. Lähelle kannattaa pyrkiä, kuitenkin varoen - jo kulttuuri- ja terveydellisistä syistä.

Tapporaha hoitajista ja lääkäreistä

Huhtikuun 25. päivän aamuna kuulin Katmandussa, Nepalin pääkaupungissa, että sairaahoitajien ja lääkäreiden hengestä luvataan tapporaha.

Naisten syrjintä on myös terveysriski

Tyttölapsen vuosi pyrkii parantamaan eteläaasialaisen naisen sorrettua asemaa

Kun perinteet murtuvat ja kaupallisuus lisääntyy:<br>VANHUS JÄÄ YKSIN JO INTIASSAKIN

Länsimainen ajattelu ei auta kehitysmaan ongelmien ratkaisemisessa. Intiassa kaivataan takaisin aitoon itämaiseen yhteisöllisyyteen.

”En voi unohtaa olevani elossa”

Kansanmurhan haamut kummittelevat belgialaisen Groupov-ryhmän Rwanda 94 -esityksessä.

Liberian nälkä: Ei vain ruokaa vaan myös rauhaa

Liberia ei syyttä suotta ole päätynyt yhdeksi maailman kurjimmista paariavaltioista. Vuonna 1996 hetkeksi keskeytynyt verinen valtakamppailu jatkuu ja ajaa satoja tuhansia siviilejä pakolaisuuteen, samanaikaisesta paluumuutosta huolimatta.

Liberiassa evakot ja paluumuuttajat kotoutuvat uuteen elämäänsä

Nancy Saypaylayn pitkä evakkomatka on päättynyt onnellisesti: hän viljelee riisiä ja tulee toimeen omillaan Mambahnin alueella, Liberian pääkaupungin Monrovian läheisyydessä.

Suomalainen somali vaalityössä Somalimaassa

Suomalainen somali, Abdirahman Abdillahi, on koko syksyn tehnyt vaalityötä Somalimaassa. Hän on Oikeudenmukaisuus ja Hyvinvointi -puolueen, UCID:n ulkoasiainsihteeri. Toiveet ovat korkealla, kun somalimaalaiset ensimmäistä kertaa käyvät monipuoluevaaleihin, joulukuun 15.päivänä.

What is Digital Divide?

The debate on the Digital Divide and how to bridge it took the centre stage in several global forums around the millenium year 2000.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
Mies pyöräilee kasvomaski kasvoillaan autotiellä.

Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä

Suomalaisten lahjoittajien tuella annetaan saippuaa, ruoka-apua ja hygieniatietoa kehitysmaissa. Työ voi kuitenkin vaikeutua, sillä suomalaiset ovat vähentäneet lahjoittamistaan koronaviruskriisin aikana ja järjestöjen tulot uhkaavat vähentyä.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee I don't want to die for fashion.

Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke

Suomen Akatemian rahoittama kuusivuotinen Finix-tutkimushanke yrittää kehittää vaatetuotantoa, joka perustuisi täysin kiertotalouteen. Tutkija Anna Härri selvittää, miten muutos vaikuttaisi kehitysmaihin. Esimerkiksi ympäristöystävälliset kuidut eivät vielä takaa, että työntekijöitä ei hyväksikäytetä, hän muistuttaa.
Valkoisiin suojavaatteisiin ja maskeihin pukeutuneita ihmisiä.

”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo

Etenkin epävirallisen sektorin työntekijät ovat tyhjän päällä koronaviruksen aiheuttamien rajoitusten vuoksi ja miljoonat voivat syöksyä köyhyyteen, varoittavat YK:n kehitysohjelman UNDP:n asiantuntijat. Toisaalta kriisi voi olla myös mahdollisuus vahvistaa maanosan selviytymiskykyä.
Aavikkokulkusirkkoja kiinni puun rungossa. Taustalla ihmisiä tarkastelemassa puuta.

Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta

Koronavirus uhkaa lisätä nälkäisten määrää maailmassa, mutta etenkin Itä-Afrikan maissa pelätään nyt toista vitsausta: aavikkokulkusirkkoja, jotka ovat kurittaneet aluetta vuodenvaihteesta lähtien. Jos ne pääsevät kasvavan viljan kimppuun nyt, nälkäisten määrä voi kasvaa miljoonilla.
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.
Vanhanaikainen tykki merenrannassa.

Ruotsalaisten ja suomalaisten osuus orjakaupan historiassa on lakaistu maton alle – ”Emme ehkä olleet suurimpia syyllisiä, mutta emme myöskään sivullisia”, sanovat suomalaistutkijat

Tutkija-dokumentaristi Jouko Aaltosen ja dosentti Seppo Sivosen kirja kertoo muun muassa Ruotsin omistamasta karibialaisesta Saint-Barthélemyn saaresta, josta tuli orjakaupan keskus. Vielä nykyäänkin asian vähättely on Ruotsissa yleistä, ja saareen suhtaudutaan jopa nostalgisesti, sanoo Aaltonen.