Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Mies puolilähikuvassa kerrostalon edessä.

Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita

Australian vangeista peräti 28 prosenttia on alkuperäiskansojen jäseniä, vaikka koko väestöstä heitä on vain 3,3 prosenttia. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat. Keenan Mundine erotettiin sisaruksistaan ja sijoitettiin sukulaisperheeseen seitsemänvuotiaana.
Juhlivia ihmisiä liput käsissä.

Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija

Vuonna 2011 itsenäistynyt Etelä-Sudan on ottanut mallia muista enemmistödemokratian maista, joissa vaalivoittaja sanelee säännöt. Monietnisessä maassa se ei toimi, ja seurauksena on jatkuva valtataistelu. International Crisis Groupin raportti suosittelee laveaa vallanjakoa.
Paula-Pennanen-Rebeiro-Hargrave lähikuvassa, taustalla ikkunasta näkyviä pilvenpiirtäjiä.

Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen

Maailma.netin Suomalaisia maailmalla -sarjan kolmas osa esittelee Kiuruvedeltä Keniaan päätyneen Paula Pennasen, joka työskentelee YK:n asuinyhdyskuntaohjelmassa. Hänen mielestään moni maailman ongelma olisi ratkaistavissa hyvällä kaupunkisuunnittelulla.
Intian lippu, taustalla puita.

Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Naisten sukuelinten silpomista harjoitetaan etenkin Lähi-idän ja Afrikan maissa, mutta myös Intian dawoodi bohra -yhteisössä käytäntö on yleinen. Asiasta on alettu pikkuhiljaa keskustella avoimemmin.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Suomalaistutkijat vaativat vahvempaa tukea Myanmarin kansalaisyhteiskunnalle ”eurosentrisen järkeilyn” sijasta

Suomalaistutkijoiden mukaan EU:n pitää tuomita Myanmarin vallankaappaus selkeämmin ja asettaa maalle pakotteita, ei ryhtyä dialogiin vallan kaapanneen sotilasjuntan kanssa.
Lähikuva palasta suklaata sormien välissä.

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen

Kahdeksan malilaista syyttää kansainvälisiä suklaajättejä lapsityövoimasta hyötymisestä. Yhdysvalloissa jätetyn kanteen taustalla on ihmiskaupan uhreja suojeleva laki.
Huiviin verhoutunut nainen pesee käsiään.

Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”

Jemenin nälkäisten määrä on jälleen nousemassa huolestuttaviin lukemiin. Konfliktin loppuminen todennäköisesti ratkaisisi nälkäongelman, mutta sitä ei ole näköpiirissä.
Sairaanhoitaja ottaa koronanäytettä teltassa.

Afrikan toinen koronavirusaalto on ensimmäistä pahempi – Kuolleisuus on kasvanut 40 prosenttia kuukaudessa

Afrikka on selvinnyt koronaviruspandemiasta tähän asti luultua paremmin, mutta nyt monet maat raportoivat tehohoidon puutteista ja henkilökunnan loppuunpalamisesta koronaviruksen toisen aallon keskellä.
Temppelin raunioituneita pylväitä

Oikeusministeriö palkitsi tyttö-, ympäristö- ja vammaisjärjestöt demokratian edistämisestä

”Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa”, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Oikeusministeriö jakoi tällä viikolla kuudetta kertaa kansalaisyhteiskunnan demokratiapalkinnon.
Kullanvärinen temppeli.

Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?

Myanmarin demokratiakehitys herätti 2010-luvulla suuria toiveita ja maasta tuli muun muassa Suomen kehitysavun suurimpia vastaanottajamaita. Armeija ei kuitenkaan koskaan aikonutkaan tehdä Myanmarista samanlaista demokratiaa kuin länsimaat, muistuttaa tutkija Bart Gaens.
Kaksi maskein suojautunutta naista antaa pussia kolmannelle.

Pandemian alkuaika pudotti rajusti elintasoa kehittyvissä maissa, paljastaa 30 000 ihmiselle tehty puhelinkysely

Vastaajat kertoivat yhdeksän maan kyselytutkimuksessa työllisyyden, tulojen ja ruokaturvan kutistumisesta koronapandemian seurauksena. Tutkijat ehdottavat ratkaisuksi käteisapua.
Ihmisiä venyttelemässä maskit kasvoilla aidan takana.

Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa

Terveysjärjestöjen hallinnoima Covax-mekanismi valmistautuu aloittamaan ensimmäisten koronavirusrokotteiden jaon 18 kehitysmaassa samaan aikaan, kun rikkaissa maissa odotetaan jo ei-riskiryhmien rokotuksia. Unicefin ja Lääkärit ilman rajoja -järjestöjen Suomen edustajat peräävät rikkailta mailta nyt solidaarisuutta.
Kaksi norsua veden äärellä.

Namibia myy norsujaan huutokaupalla – Kriitikoiden mukaan norsutilastoja liioitellaan

Namibia on myymässä 170 norsua huutokaupalla. Hankkeen vastustajat epäilevät, että norsulaumojen pakkosiirroilla tehdään tilaa öljynporaukselle Okavangojoella.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta

Kysely: Asenteet tyttöjen sukuelinten silpomista kohtaan ovat muuttuneet nopeasti Somalimaassa – Anonyymi tutkimussovellus helpottaa tiedon keräämistä tabuna pidetystä aiheesta

Solidaarisuus-järjestön selvityksessä silpomisen haitat ymmärtävien vanhempien osuus nousi lyhyessä ajassa noin 80 prosenttiin. Muutos voi kertoa kehitysyhteistyön tehosta mutta ei välttämättä vielä johda konkreettiseen käyttäytymisen muutokseen, sanoo järjestön asiantuntija Maria Väkiparta.
MIelenosoittajia jonossa ihmiskauppaa vastustavien kylttien kera.

YK:n ihmiskaupparaportti: Lasten osuus uhreista kolminkertaistunut 15 vuodessa – Koronapandemian pelätään lisäävän ihmiskauppaa

Aikuisten naisten osuus ihmiskaupan uhreista on vähentynyt, lasten ja miesten osuus taas kasvanut. Ihmiskauppiaat käyttävät hyväkseen esimerkiksi ongelmia lasten perhesuhteissa uhreja löytääkseen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Ajankohtaista

Hävittäjä, taskulaskin ja dollarin seteleitä.

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna koronapandemiasta huolimatta – Ensi vuoden tilastoissa suurin nousija voi olla Suomi

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna 2,6 prosenttia koronapandemian aiheuttamista talousvaikeuksista huolimatta. Se heijastaa maailman kiristyvää ja kriisiytyvää turvallisuustilannetta, sanovat tutkijat. Ensi vuoden tilastoissa saattavat näkyä myös Suomen hävittäjäkaupat.
Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Betonirakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

Palestiinalaispakolaisten leireillä kärsitään ahtaudesta ja haaveillaan paremmasta – ”Ihmisistä tuntuu, ettei elämä ole omassa hallinnassa”, sanoo leirien arkea tutkinut Tiina Järvi

Palestiinalaispakolaisten leirit Lähi-idässä ovat yli 70 vuoden aikana muuttuneet lähiöiksi, joissa hermoja kiristää niin huono infrastruktuuri kuin työttömyyskin. Tiina Järven väitöstutkimuksessa selvisi, että leirit ylläpitävät palestiinalaisten toiveita palata takaisin synnyinseuduilleen mutta monelle myös riittäisi ihmisoikeuksien toteutuminen.
Kirjoituskone, jonka paperissa teksti Black Lives Matter.

Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.
Mielenosoittajia lippujen kanssa.

”Aiemmin en ollut kiinnostunut politiikasta, mutta nyt haluan taistella omalla tavallani” – Vallankaappaus synnytti Myanmariin protestiliikkeen, joka uhmaa diktatuuria luovin keinoin

Myanmarilaiset taistelevat sotilasvallankaappausta vastaan paukuttamalla kattiloita, tekemällä taidetta, lakkoilemalla – ja ripustamalla hameita narulle taikauskoisten sotilaiden kiusaksi. Tärkeintä on, että tekee edes jotain, sanoo Maailma.netin haastattelema elokuvaohjaaja Moe. Mielenosoittajat toivovat myös maailman huomaavan Myanmarin hädän.
Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.