Uutiset

Latinalaisessa Amerikassa kritisoidaan korruptiota, mutta silti lähes kolmannes joutuu maksamaan lahjuksia

Lähes kaksi kolmasosaa ihmisistä 20 Latinalaisen Amerikan ja Karibian maassa on sitä mieltä, että korruptio on viimeisen vuoden aikana kasvanut. Moni joutuu edelleen lahjomaan viranomaisia saadakseen julkisia palveluita.
Rahaa kirjekuoressa
(Kuva: niXerKG / Flickr.com / cc 2.0) (Kuva: niXerKG / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Noin 29 prosenttia Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen asukkaista on maksanut viimeisen vuoden aikana lahjuksen jostakin julkisesta palvelusta, käy ilmi korruption vastaisen Transparency International -järjestön (TI) selvityksestä (pdf).

Monissa Latinalaisen Amerikan maissa on viime vuosina osoitettu mieltä korruptioskandaaleja vastaan. Esimerkiksi Brasiliassa öljy-yhtiö Petrobrasin skandaali on saanut kansalaiset viime vuosina kaduille. Se ei ole kuitenkaan vieä vaikuttanut käytännön tasolla.

TI haastatteli yli 22 000:ta ihmistä 20 maassa. Heistä 62 prosenttia oli sitä mieltä, että korruptio on lisääntynyt. Brasiliassa osuus on 78. Vaikka ihmiset yleisesti ottaen uskovat, että he voivat vaikuttaa korruptioon, silti vain yhdeksän prosenttia on raportoi lahjuksesta eteenpäin, tutkimuksessa kerrotaan.

Korruptoitunein maa on Meksiko, jossa 51 prosenttia maksanut viimeisen vuoden aikana lahjuksen julkisesta palvelusta, kuten poliisin, sairaalan, koulun tai oikeuslaitoksen palvelusta. Pienin osuus on Brasiliassa, jossa 11 prosenttia on maksanut julkisesta palvelusta lahjuksen.

Korruptoituneimpina ihmiset pitävät poliitikkojen ohella poliisia.

”Viimeisen vuoden aikana hallituksia ovat ravisuttaneet korruptioskandaalit. Venezuela laskeutuu yhä syvemmälle kriisiin. Tämä raportti kuitenkin osoittaa, että johtajat eivät vastaa kansalaisten vaatimuksiin vastuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Hallitusten on tehtävä enemmän korruption juurimiseksi kaikilla tasoilla, etenkin lakien toimeenpanotasolla, jonka pitäisi olla avainroolissa rankaisemattomuuden vähentämisessä”, sanoo järjestön puheenjohtaja José Ugaz tiedotteessa.

Hänen mukaansa tutkinnan ja syyttämisen lisäksi on lisättävä myös korruptiota paljastavien suojelua.

korruptio & läpinäkyvyys Latinalainen Amerikka ja Karibia

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nuori mies istuu sohvalla, taustalla punainen seinä

Yksin tulleiden alaikäisten perheenyhdistämisestä on tehty Suomessa poikkeuksellisen vaikeaa – ”Kotoutuisin sata kertaa paremmin, jos he olisivat täällä”

Perheenyhdistäminen on Suomessa esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan verrattuna niin vaikeaa, ettei moni edes yritä. Esimerkiksi afganistanilaisia hakijoita rajoittaa sääntö, jonka mukaan heidän pitää jättää hakemuksensa Intiassa. Opiskelijat Shayegh Adeli ja Ali Nazari uskovat, että he menestyisivät paremmin, jos perhe olisi tukemassa.
Myanmarin rohingya-naisia Cox's Bazarin pakolaisleirillä

Myös kansainvälinen rikostuomioistuin ryhtyy tutkimaan Myanmarin rohingyoihin kohdistuneita julmuuksia

Myanmar ei ole kansainvälisen rikostuomioistuimen jäsen, mutta tuomioistuin päätti tutkia niitä rikoksia, jotka ovat tapahtuneet Myanmarin ja Bangladeshin rajalla. Aiemmin tällä viikolla Gambia vei Myanmarin YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen eteen kansanmurhan vastaisen sopimuksen rikkomisesta.
Nainen lattialla käsin kudotun maton päällä

Satavuotias Afganistan on maailman vaarallisin maa – Dokumenttiteatteriesitys jäljittää pakolaisuuden syitä

Afganistan 100 – the years of interdependence -dokumenttiteatteriesitys kuvaa väkevästi Afganistanin nykyhetkeä ja historiaa. Suomessa vierailleen Kabulin yliopiston dekaanin Jawida Ahmadin mukaan afganistanilaiset haluavat rauhaa enemmän kuin mitään muuta.
Valkoisiin haalareihin pukeutuneita ihmisiä pilvenpiirtäjän edessä

Raportti: Asefirmat kehittävät jo tappajarobotteja – ”Autonomiset aseet ovat siirtymässä sci-fistä todellisuuteen”

Autonomisten aseiden uhka kasvaa, sillä yhä useammat valtiot ovat lisänneet niiden kehittelyä viime vuosina, selviää PAX-rauhanjärjestön tutkimuksesta. Kyselytutkimuksen mukaan muun muassa suomalaisista suurin osa kannattaa niiden kieltämistä.