Uutiset Suomen asekaupat

Valtioneuvostolta jälleen asevientilupa Arabiemiirikuntiin

Suomi ilmoitti marraskuussa 2018, ettei se myönnä enää uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan ja Arabiemiirikuntiin. Uusi lupa sallii kuitenkin varaosien sekä vaihde- ja akselistosettien viennin. Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä.
Suomen lippu ja puun lehtiä
Suomi jatkaa varaosien vientiä Arabiemiirikuntiin. (Kuva: Fredrik Rubensson / CC BY-SA 2.0)

Valtioneuvosto on jälleen myöntänyt suomalaisille yrityksille asevientilupia Arabiemiirikuntiin. Päätös tehtiin eilen valtioneuvoston yleisistunnossa.

Kyseessä eivät ole varsinaiset aseet vaan varaosat, vaihde- ja akselistosetit sekä huolto. Luvat myönnettiin hämeenlinnalaiselle Sisu Akselit Oy:lle, joka valmistaa osia moottoriajoneuvoihin, sekä tamperelaiselle, muun muassa vaihteistoja valmistavalle Katsa Oy:lle.

Tuotteiden vastaanottaja on Abu Dhabissa toimiva, muun muassa panssaroituja ajoneuvoja valmistava LLC Calidus. Lupa on voimassa vuoden 2039 loppuun asti.

Suomi on tehnyt aiemminkin asekauppaa Arabiemiirikuntien kanssa, mutta se lupasi marraskuussa 2018, ettei Arabiemiirikuntiin tai Saudi-Arabiaan myönnetä enää uusia asevientilupia, sillä kumpikin maa on mukana Jemeniä pommittavassa liittoumassa. Jemen on ajautunut konfliktin seurauksena vaikeaan humanitaariseen kriisiin. Suomen Arabiemiirikunnille myymiä panssariajoneuvoja on myös nähty Jemenin sodassa. Vanhoja lupia ei kuitenkaan peruttu, ja niiden turvin voi edelleen viedä varaosia.

Perjantaina myönnetyssä luvassa on kyse joko kokonaan uudesta luvasta tai jatkoluvan hakemisesta sellaisille tuotteille, joiden vientilupa on umpeutunut. Vientilupaa koskeva muistio on salainen.

Suomen asekauppaa seuraavat Suomen Rauhanliitto, Sadankomitea ja Rauhanpuolustajat kritisoivat vientiluvan myöntämistä. Ne muistuttavat, että hallitusohjelmassa linjataan, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin.

“Lähi-itään, ja varsinkaan Jemenissä sotivan liittouman osapuolille, ei pitäisi myöntää mitään vientilupia. Tilanne Jemenissä on katastrofaalinen. Vientilupapäätös on sekä käytännössä että poliittisena signaalina täysin vastuuton”, toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius tiedotteessa.

Myös Suomen asekauppaa seuraavan SaferGlobe Finlandin toiminnanjohtajan sijainen Kari Paasonen pitää vientilupaa yllättävänä. Lupa on voimassa vuoden 2039 loppuun asti, mikä on poikkeuksellista, sillä tavallisesti suurin osa myönnetyistä luvista on voimassa muutaman vuoden tai sitä vähemmän.

“En muista aiemmin nähneeni näin pitkälle ajalle myönnettyä lupaa“, hän kertoo.

Lisätty 17.3.2020 Kari Paasosen kommentit sekä lisätty kappale, joka käsittelee vientiluvan laatua.

Suomen asekaupat politiikkaaseet & armeijakonfliktitalouskauppa ArabiemiirikunnatSuomi SadankomiteaSuomen RauhanliittoSuomen Rauhanpuolustajat

Lue myös

Suomen lippu merellä, taustalla suurkirkko.

Tarkkuuskivääreitä Uzbekistaniin, varaosia Arabiemiirikuntiin – Suomi myöntää yhä asevientilupia ihmisoikeuksia polkeviin maihin

Kansainvälisten sääntöjen mukaan sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin ei periaatteessa saa viedä aseita, mutta käytännössä löyhät tulkinnat ja mutkikas vientilupajärjestelmä mahdollistavat asekaupan. Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä lupien myöntäminen pitäisi siirtää puolustusministeriöltä puolueettomalle taholle.
Suomen lippu ja puita

Uudet asekauppatilastot: Lähi-itä edelleen Suomen tärkeimpiä aseviennin kohdealueita, pienaseiden myynti kyseenalaisille maille huolettaa rauhanjärjestöjä

Viime aikojen vientilupien jäädytykset Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin eivät vielä näy tilastoissa. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että Suomi vie edelleen aseita autoritaarisille maille – muun muassa pienaseita Uzbekistaniin.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Myyntikoju ja ihmisiä kadun varrella.

Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa

Kroonisesta ruokapulasta kärsivään Haitiin on vaikea löytää avustusrahaa, sillä köyhyys ei ole mitään uutta tai dramaattista. ”Pelkkä epäonnistuneena oleminen ei ylitä uutiskynnystä”, toteaa Latinalaisen Amerikan historian ja tutkimuksen dosentti Pekka Valtonen.
Rivi pientaloja, joiden katolla on aurinkopaneelit

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta

Aurinkoenergian käyttö sähkövoiman lähteenä kasvaa Brasiliassa kovaa vauhtia. Samaan aikaan kun korona on lisännyt työttömyyttä muilla aloilla, aurinkoenergiahankkeet ovat synnyttäneet maahan tänä vuonna lähes 40 000 uutta työpaikkaa. Kasvun taustalla ovat pääosin yksityiset kuluttajat ja yritykset, sillä aurinkoenergia tulee monia muita energiamuotoja halvemmaksi.
Aasi ja kaksi lasta keräämässä vettä keltaisiin kanistereihin

Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute

Yli puolet senegalilaisista koulutytöistä jää joskus pois koulusta kuukautisten vuoksi ja moni joutuu lopettamaan kokonaan. Senegalin kouluista vain yhdellä prosentilla on erilliset tyttöjen käymälät. Kuukautishygienian ylläpitoa hankaloittaa myös paheneva vesipula.
Mies halaa vanhassa metsässä valtavaa puuta

”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa

Kenialaisia ogiekeja on yritetty useasti häätää asuinalueiltaan. Uuden, alkuperäiskansojen perimätietoa ja historiaa hyödyntävän 3D-mallinnustekniikan avulla ogiekit ja muut alkuperäiskansat voivat puolustaa maitaan ja suojella luontoa.

Tuoreimmat

Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Brasiliassa – Kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja koronasta huolimatta
Moni senegalilaistyttö lopettaa koulunkäynnin kuukautisten vuoksi – Ongelmina käymälätilojen ja veden puute
”Suhtaudumme puihin ja luontoon samoin kuin ihmisiin” – Uusi teknologia auttaa kenialaista alkuperäiskansaa maaoikeuksiensa puolustamisessa
Avustusjärjestöt: Jemen ”hirvittävän katastrofin” partaalla – Uhkana kolera, korona, nälkä ja tulvat
Senegalissa on vain muutama naispuolinen startup-yrittäjä ja Siny Samba, 28, on yksi heistä
YK:n kestävän kehityksen raportti: Afrikan maat saavuttaneet ilmastotavoitteet parhaiten, Suomi ja muut länsimaat listan häntäpäässä
Lähes kolmannes haitilaisista kärsii nälästä – Köyhyyden siemenet kylvettiin jo siirtomaa-aikoina, ja siksi maan kriisi on helppo unohtaa
Puhetta ymmärtävä chatbotti yhdistää intialaiset pienviljelijät ja kuluttajat – Digitaalinen markkinapaikka korjaa pandemian aiheuttamia häiriöitä
Egypti ja Etiopia vesisodan kynnyksellä – Egyptiläiset pelkäävät, että Etiopian jättipato vie Niilin vedet
Tuore raportti: Työntekijöiden heikolla ravitsemuksella kova hinta bisnekselle – Yritykset menettävät vuosittain jopa 850 miljardia dollaria