Uutiset Sananvapaus ja media

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.
Palkittu Kadonneiden laiva ilmestyi syyskuussa 2019 Image-lehdessä. (Kuva: Maria Santto)

Ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto on myönnetty tänään toimittaja Taina Tervoselle.

Kadonneiden laiva -artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran syyskuussa 2019 Image-lehdessä, ja se käsittelee Välimeren yli saapuvia siirtolaisia. Artikkeli kertoo tarinan Venetsian biennaalissa esillä olleesta haaksirikkoutuneesta laivasta ja sen matkustajista.

Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän. Hän on luonut tarinallisesti eheän, monitasoisen ja ajatuksia herättävän kokonaisuuden ja päässyt Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuusteeman ytimeen matkustettuaan Senegaliin, asiantuntijaraadin perusteluissa todetaan.

”Kadonneiden laiva on perusteellinen, monella tasolla liikkuva juttu. Ollaan maailmalla, otetaan selvää, etsitään ihmiset, istutaan juttelemaan, kuunnellaan – tämä on ymmärrystä lisäävää journalismia”, sanoo palkinnon myöntäneen asiantuntijaraadin jäsen, journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty tiedotteessa.

Nainen puolilähikuvassa.
Taina Tervonen aikoo seuraavassa juttuprojektissaan käsitellä siirtomaa-ajan väkivallan yhteyksiä Black Lives Matter -liikkeeseen. (Kuva: Vincent Capman)

Kadonneiden laiva on Tervosen mukaan osa lähes neljä vuotta kestänyttä projektia, joka kertoo Välimeren kadonneista. Siihen kuuluu myös valokuvaaja Anna Aution kanssa tehty kirja Hukkuneet sekä ranskalaisen Les Jours -median julkaisema 20-osainen juttusarja Les Disparus.

Vapaana toimittajana työskentelevä Tervonen kertoo kirjoittaneensa siirtolaisuusaiheesta koko uransa ajan, 20 vuotta.

”Tuossa ajassa Euroopan rajat ovat sulkeutuneet aina vain tiukemmin ulkopuolelta tulevilta, mutta eurooppalaisten liikkuminen maailmalla on kasvanut. -- Ihmiset ovat liikkuvaa sorttia. Miksi minulla on oikeus ylittää rajat laillisesti ja turvallisesti, mutta jutun senegalilaiselle Mamadou Seydoulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin laittaa henkensä pantiksi? Ehkä tämä on se kysymys, joka saa minut palaamaan näihin aiheisiin kerta toisensa jälkeen”, Tervonen pohtii.

Kunniamaininnan kilpailussa sai Ylen Ulkolinja -työryhmä mobiililaitteille tarkoitetusta erikoisartikkelistaan, joka käsitteli Latinalaisen Amerikan siirtolaisuutta.

Kehitysjournalismin palkinnon ovat perustaneet Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes), Punainen Risti, Journalistiliitto ja Helsingin Sanomain säätiö. Sen tarkoituksena on palkita laadukasta kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia sekä parantaa kehitysjournalismin näkyvyyttä ja arvostusta.

Voittajan valitsi riippumaton asiantuntijaraati, johon kuuluivat Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty, vapaa toimittaja Outi Salovaara, dokumentaristi Hannamari Shakya, SPR:n kansainvälisten ohjelmien päällikkö Maria Suoheimo ja ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen.

Kehitysjournalismiksi raati määritteli sisällöt, jotka käsittelevät globaalin kestävän kehityksen teemoja, tuovat uutta ajateltavaa ja tarjoavat uudenlaisia näkökulmia kehittyvien maiden todellisuuteen.

Palkinnon arvo on 3 000 euroa.

Sananvapaus ja mediaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa siirtolaisuusmediatiedotusvälineetviestintä Suomi Punainen Risti

Lue myös

Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Sanomalehtiä pinossa

Ennätysmäärä toimittajia on vangittu tänä vuonna – ”Presidentti Trumpin perintö”, sanoo lehdistönvapausjärjestö

Trumpin kova retoriikka lehdistöä kohtaan on antanut myös muiden maiden autoritaarisille johtajille mahdollisuuden käydä toimittajiensa kimppuun, sanoo lehdistönvapausjärjestö CPJ. Tänä vuonna esimerkiksi mielenosoituksista uutisoiminen on ollut toimittajille erityisen vaarallista.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Sananvapauskeskustelun pitäisi perustua tietoon ”mitä saa ja mitä ei saa sanoa” -väittelyn sijasta

Hiljattain julkaistun gallupin mukaan puolet suomalaisista kannattaa sananvapauden rajoittamista, puolet ei. Tosiasiassa sananvapautta on rajattu avoimesti laeilla jo pitkään. Keskustelua sananvapaudesta pitäisikin käydä rakentavammin, kirjoittavat Manu Jalonen ja Simo Arhippainen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Naiset kuokkivat maata maissipellolla.

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla

Suomen Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa uudessa tutkimushankkeessa etsitään ratkaisuja ruokajärjestelmien ongelmiin kuudessa Afrikan maassa. Esimerkiksi Ugandassa muodostetaan viljelijöiden tuottajayhdistyksiä ja perustetaan maissin prosessointilaitos. Tutkijat uskovat, että ratkaisuja voidaan soveltaa laajemminkin.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö

Viranomaiset katkaisivat nettiyhteydet tai häiritsivät muuten internetin toimintaa viime vuonna lähes kaikilla mantereilla, käy ilmi Access Now -järjestön raportista. ”Internetin sulkeminen globaalin terveyskriisin aikana on uskomattoman vaarallista”, kritisoi järjestön edustaja Felicia Anthonio.
Virtaava joki.

Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan

Maanvyöry laukaisi Intian Uttarakhandissa noin 14 neliökilometriä laajan lumivyöryn, joka aiheutti alempana tuhotulvan. ”Tässä yhdistyy kolme yhteensattumaa: on ollut erittäin lämmin vuosi, epätavallisen runsasta lumen sulamista ja maanvyöry. Miksi juuri nyt? Vastaus piilee ilmastonmuutoksessa”, sanoo ympäristötieteen professori Mauri Pelto.
Naisia rivissä, joista yhdellä kädet avoinna.

7 + 1 syytä, miksi vietämme naistenpäivää

Naistenpäivänä ei ole tarkoitus juhlia vain oman elämän naisia, vaan se nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvon myös kansainvälisenä ilmiönä. Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Noora Pohjanheimo kertoo, miksi naistenpäivää on syytä juhlia.
Maskilla suojautunut nainen puolilähikuvassa, etualalla mikrofoneja.

”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja puhui tiistaina Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa. Hän toivoo EU:lta ja Suomelta lisää painostusta presidentti Aljaksandr Lukašenkaa kohtaan.

Tuoreimmat

Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Amnesty: Eritrean joukot teloittivat satoja siviilejä Etiopian Tigrayn alueella marraskuussa – Kyse voi olla rikoksista ihmisyyttä vastaan
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Luetuimmat

Ikuisuusongelma: miten saada kaikille riittävästi ruokaa? Uusi afrikkalais-eurooppalainen tutkimushanke etsii ratkaisua kaupunkien ”ruokalaboratorioiden” avulla
YK: Hallitukset eivät ole lähelläkään tarvittavia päästövähennyssitoumuksia – Vasta kaksi suurimmista saastuttajista on vahvistanut sitoumuksiaan
Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
”Kaikkia ei voi panna vankilaan” – Suomessa vieraileva Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uskoo yhä demokratialiikkeeseen
Ensimmäiset Covax-mekanismin koronarokotteet annettiin Ghanassa ja Norsunluurannikolla – ”Historian suurin, nopein ja monimutkaisin rokoteoperaatio”
Zimbabwen mangonviljelijät taistelevat hedelmäkärpäsvitsausta vastaan ”biologisin” asein – Loinen tuhoaa kärpäsen ja pelastaa sadon
Maailmassa oli viime vuonna ainakin 155 tahallista nettikatkoa, ja se voi olla hengenvaarallista, varoittaa järjestö
Ilmastonmuutos selittää Intian helmikuista tuhotulvaa – Yli sata ihmistä kuoli, kun sulavan jäätikön aiheuttama tulva vei mennessään voimalatyömaan
Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Nepalissa puhutaan 129:tä kieltä, mutta vähemmistökieliä uhkaa häviäminen