Uutiset Sananvapaus ja media

Uusi kehitysjournalismin palkinto toimittaja Taina Tervoselle – Artikkeli Kadonneiden laiva käsittelee Välimeren siirtolaisuutta ja Euroopan sulkeutuvia rajoja

Taina Tervoselle on myönnetty ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto. Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän, totesi asiantuntijaraati perusteluissaan.
Aikakauslehden aukeama, jossa teksti Kadonneiden laiva.
Palkittu Kadonneiden laiva ilmestyi syyskuussa 2019 Image-lehdessä. (Kuva: Maria Santto)

Ensimmäinen kehitysjournalismin palkinto on myönnetty tänään toimittaja Taina Tervoselle.

Kadonneiden laiva -artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran syyskuussa 2019 Image-lehdessä, ja se käsittelee Välimeren yli saapuvia siirtolaisia. Artikkeli kertoo tarinan Venetsian biennaalissa esillä olleesta haaksirikkoutuneesta laivasta ja sen matkustajista.

Tervonen on tarttunut tärkeään aiheeseen, josta uutisoidaan aivan liian vähän. Hän on luonut tarinallisesti eheän, monitasoisen ja ajatuksia herättävän kokonaisuuden ja päässyt Eurooppaan suuntautuvan siirtolaisuusteeman ytimeen matkustettuaan Senegaliin, asiantuntijaraadin perusteluissa todetaan.

”Kadonneiden laiva on perusteellinen, monella tasolla liikkuva juttu. Ollaan maailmalla, otetaan selvää, etsitään ihmiset, istutaan juttelemaan, kuunnellaan – tämä on ymmärrystä lisäävää journalismia”, sanoo palkinnon myöntäneen asiantuntijaraadin jäsen, journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty tiedotteessa.

Nainen puolilähikuvassa.
Taina Tervonen aikoo seuraavassa juttuprojektissaan käsitellä siirtomaa-ajan väkivallan yhteyksiä Black Lives Matter -liikkeeseen. (Kuva: Vincent Capman)

Kadonneiden laiva on Tervosen mukaan osa lähes neljä vuotta kestänyttä projektia, joka kertoo Välimeren kadonneista. Siihen kuuluu myös valokuvaaja Anna Aution kanssa tehty kirja Hukkuneet sekä ranskalaisen Les Jours -median julkaisema 20-osainen juttusarja Les Disparus.

Vapaana toimittajana työskentelevä Tervonen kertoo kirjoittaneensa siirtolaisuusaiheesta koko uransa ajan, 20 vuotta.

”Tuossa ajassa Euroopan rajat ovat sulkeutuneet aina vain tiukemmin ulkopuolelta tulevilta, mutta eurooppalaisten liikkuminen maailmalla on kasvanut. -- Ihmiset ovat liikkuvaa sorttia. Miksi minulla on oikeus ylittää rajat laillisesti ja turvallisesti, mutta jutun senegalilaiselle Mamadou Seydoulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin laittaa henkensä pantiksi? Ehkä tämä on se kysymys, joka saa minut palaamaan näihin aiheisiin kerta toisensa jälkeen”, Tervonen pohtii.

Kunniamaininnan kilpailussa sai Ylen Ulkolinja -työryhmä mobiililaitteille tarkoitetusta erikoisartikkelistaan, joka käsitteli Latinalaisen Amerikan siirtolaisuutta.

Kehitysjournalismin palkinnon ovat perustaneet Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes), Punainen Risti, Journalistiliitto ja Helsingin Sanomain säätiö. Sen tarkoituksena on palkita laadukasta kehityskysymyksiä käsittelevää journalismia sekä parantaa kehitysjournalismin näkyvyyttä ja arvostusta.

Voittajan valitsi riippumaton asiantuntijaraati, johon kuuluivat Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessori Reetta Räty, vapaa toimittaja Outi Salovaara, dokumentaristi Hannamari Shakya, SPR:n kansainvälisten ohjelmien päällikkö Maria Suoheimo ja ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen.

Kehitysjournalismiksi raati määritteli sisällöt, jotka käsittelevät globaalin kestävän kehityksen teemoja, tuovat uutta ajateltavaa ja tarjoavat uudenlaisia näkökulmia kehittyvien maiden todellisuuteen.

Palkinnon arvo on 3 000 euroa.

Sananvapaus ja mediaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa siirtolaisuusmediatiedotusvälineetviestintä Suomi Punainen Risti

Lue myös

Mies radiostudiossa selkä päin kameraa.

Lehdistönvapaustilanne heikkenee Zimbabwessa – Tutkivan toimittajan ammatista on tullut vaarallinen, sillä tviitti voi viedä telkien taa

Lehdistönvapauden, ilmaisunvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat pahentuneet Zimbabwessa vuodenvaihteen jälkeen. ”Näet, että toimittajaa viedään jalkaraudoissa oikeuteen tviittaamisen takia. Luonnollisesti alat miettiä, onko seuraava juttusi henkesi arvoinen”, toteaa tutkiva journalisti Tawanda Majoni.
Sanomalehtiä pinossa

Ennätysmäärä toimittajia on vangittu tänä vuonna – ”Presidentti Trumpin perintö”, sanoo lehdistönvapausjärjestö

Trumpin kova retoriikka lehdistöä kohtaan on antanut myös muiden maiden autoritaarisille johtajille mahdollisuuden käydä toimittajiensa kimppuun, sanoo lehdistönvapausjärjestö CPJ. Tänä vuonna esimerkiksi mielenosoituksista uutisoiminen on ollut toimittajille erityisen vaarallista.
Tietokoneen näppäimistö ja näyttö

Sananvapauskeskustelun pitäisi perustua tietoon ”mitä saa ja mitä ei saa sanoa” -väittelyn sijasta

Hiljattain julkaistun gallupin mukaan puolet suomalaisista kannattaa sananvapauden rajoittamista, puolet ei. Tosiasiassa sananvapautta on rajattu avoimesti laeilla jo pitkään. Keskustelua sananvapaudesta pitäisikin käydä rakentavammin, kirjoittavat Manu Jalonen ja Simo Arhippainen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.
Nainen työpöydän ääressä kirjoittamassa.

Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee

Naisvaltainen ala ja naispotilaiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Se on yksi syy siihen, että maailmassa on liian vähän kätilöitä, selviää Unfpan raportista.

Tuoreimmat

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”