Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Temppelin raunioituneita pylväitä
Demokratia ei ole Euroopassa ollut aiemmin uhattuna, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. (Kuva: Lucas Macromini / CC BY-NC 2.0)

Demokratia ja demokratiakasvatus saavat vain vähän tilaa eurooppalaisessa opettajakoulutuksessa. Tämä selvisi kahdeksan eurooppalaisen maan demokratiakasvatusta selvittäneessä tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin viime vuoden lopulla kirjana.

Kirjassa käsitellään sitä, miten opettajien koulutusjärjestelmät Euroopassa tarkastelevat demokratiaa ja demokraattista kansalaisuutta. Suomen lisäksi mukana olevia maita ovat esimerkiksi Englanti, Irlanti, Viro ja Ruotsi.

Kirjan tekoon osallistuneen Jyväskylän yliopiston lehtorin Matti Rautiaisen mukaan yksi selittävä tekijä demokratiakasvatuksen vähäisyydessä on, että demokratia ei viime vuosikymmenten suhteellisen vakaan kehityksen aikana ole ollut uhattuna.

”Tilanne on nyt vähän erilainen. Demokraattisiin instituutioihin kohdistuu jatkuvasti erilaisia hyökkäyksiä esimerkiksi vihapuheen ja valeuutisten muodossa. Eri ryhmien ja yksilöiden välinen keskustelu käy välillä julmaksi ja heijastuu koko yhteiskuntaan, minkä ei pitäisi olla normaalia demokratiassa”, hän toteaa.

Demokratiaa pitäisi opettaa elämäntapana

Eri maiden historia ja kulttuuriset käytännöt vaikuttavat siihen, millainen yleinen mielipide demokratiasta muodostuu. Tämä muovaa myös demokratiaan liittyvää keskustelua ja opetusta opettajakoulutuksessa ja kouluissa, kirjasta selviää.

”Vaikka demokratia perustuu samoihin arvoihin ja ideaan, se näyttäytyy hyvin erilaisilla tavoilla eri maissa”, Rautiainen selittää.

Suomi on esimerkki edustuksellisen demokratian maasta, ja tämä näkyy myös kouluissa esimerkiksi oppilaskuntatoiminnassa.

Vaikka demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, aihe näkyy kuitenkin edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa.

”Suomessa joukko, joka pyrkii tutkimaan ja kehittämään tätä aihetta aktiivisesti, on edelleen pieni mutta kasvamassa”, Rautiainen kertoo.

Hänen mukaansa suomalaiset koulut tähtäävät opetussuunnitelman mallin mukaisesti yksilöiden oppimiseen sekä eri oppiaineiden kehittämiseen, minkä vuoksi yksittäiset aiheet jäävät varjoon.

”Meillä on kulttuurinen perimä, jossa demokratia ei ole opetuksen keskiössä. Yhteiskunta on kuitenkin demokratisoitunut, ja se näkyy myös kouluissa esimerkiksi siinä, että kaikille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen riippumatta esimerkiksi varallisuudesta”, hän huomauttaa.

Kirjan mukaan esimerkiksi Englannissa demokratia näkyy opettajakoulutuksessa argumentoivan keskustelun painottamisena.

Ruotsi taas on esimerkki valtiosta, joka on edelläkävijä elämäntapa-ajattelussa.

”Opettajakoulutuksen pitäisi olla paikka, jossa pyritään elämään ja kehittämään demokratiaa, jota sitten myös koulussa toteutetaan. Demokratia on elämäntapaa, jota oppii vain harjoittelemalla”, Rautiainen sanoo.

Kestävä elämäntapa kiinnostaa opettajaksi opiskelevia

Puutteista huolimatta Rautiainen suhtautuu demokratiakasvatuksen tulevaisuuteen positiivisesti. Tärkeä lähtökohta on, että kehityksen eteen tehdään töitä.

”Esimerkiksi kestävä elämäntapa on aihe, jonka suhteen meille Jyväskylän yliopistoon tulevat opiskelijat ovat hyvin huolestuneita ja valmiita olemaan yhteiskunnallisesti aktiivisia ja valveutuneempia kuin pitkään aikaan opiskelijapolvet ovat täällä olleet. Kannattaa satsata toivoon ja jatkaa työn tekemistä.”

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

DemokratiaTulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetkoulutuspolitiikkademokratia EurooppaSuomi

Lue myös

Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.