Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Temppelin raunioituneita pylväitä
Demokratia ei ole Euroopassa ollut aiemmin uhattuna, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. (Kuva: Lucas Macromini / CC BY-NC 2.0)

Demokratia ja demokratiakasvatus saavat vain vähän tilaa eurooppalaisessa opettajakoulutuksessa. Tämä selvisi kahdeksan eurooppalaisen maan demokratiakasvatusta selvittäneessä tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin viime vuoden lopulla kirjana.

Kirjassa käsitellään sitä, miten opettajien koulutusjärjestelmät Euroopassa tarkastelevat demokratiaa ja demokraattista kansalaisuutta. Suomen lisäksi mukana olevia maita ovat esimerkiksi Englanti, Irlanti, Viro ja Ruotsi.

Kirjan tekoon osallistuneen Jyväskylän yliopiston lehtorin Matti Rautiaisen mukaan yksi selittävä tekijä demokratiakasvatuksen vähäisyydessä on, että demokratia ei viime vuosikymmenten suhteellisen vakaan kehityksen aikana ole ollut uhattuna.

”Tilanne on nyt vähän erilainen. Demokraattisiin instituutioihin kohdistuu jatkuvasti erilaisia hyökkäyksiä esimerkiksi vihapuheen ja valeuutisten muodossa. Eri ryhmien ja yksilöiden välinen keskustelu käy välillä julmaksi ja heijastuu koko yhteiskuntaan, minkä ei pitäisi olla normaalia demokratiassa”, hän toteaa.

Demokratiaa pitäisi opettaa elämäntapana

Eri maiden historia ja kulttuuriset käytännöt vaikuttavat siihen, millainen yleinen mielipide demokratiasta muodostuu. Tämä muovaa myös demokratiaan liittyvää keskustelua ja opetusta opettajakoulutuksessa ja kouluissa, kirjasta selviää.

”Vaikka demokratia perustuu samoihin arvoihin ja ideaan, se näyttäytyy hyvin erilaisilla tavoilla eri maissa”, Rautiainen selittää.

Suomi on esimerkki edustuksellisen demokratian maasta, ja tämä näkyy myös kouluissa esimerkiksi oppilaskuntatoiminnassa.

Vaikka demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, aihe näkyy kuitenkin edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa.

”Suomessa joukko, joka pyrkii tutkimaan ja kehittämään tätä aihetta aktiivisesti, on edelleen pieni mutta kasvamassa”, Rautiainen kertoo.

Hänen mukaansa suomalaiset koulut tähtäävät opetussuunnitelman mallin mukaisesti yksilöiden oppimiseen sekä eri oppiaineiden kehittämiseen, minkä vuoksi yksittäiset aiheet jäävät varjoon.

”Meillä on kulttuurinen perimä, jossa demokratia ei ole opetuksen keskiössä. Yhteiskunta on kuitenkin demokratisoitunut, ja se näkyy myös kouluissa esimerkiksi siinä, että kaikille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen riippumatta esimerkiksi varallisuudesta”, hän huomauttaa.

Kirjan mukaan esimerkiksi Englannissa demokratia näkyy opettajakoulutuksessa argumentoivan keskustelun painottamisena.

Ruotsi taas on esimerkki valtiosta, joka on edelläkävijä elämäntapa-ajattelussa.

”Opettajakoulutuksen pitäisi olla paikka, jossa pyritään elämään ja kehittämään demokratiaa, jota sitten myös koulussa toteutetaan. Demokratia on elämäntapaa, jota oppii vain harjoittelemalla”, Rautiainen sanoo.

Kestävä elämäntapa kiinnostaa opettajaksi opiskelevia

Puutteista huolimatta Rautiainen suhtautuu demokratiakasvatuksen tulevaisuuteen positiivisesti. Tärkeä lähtökohta on, että kehityksen eteen tehdään töitä.

”Esimerkiksi kestävä elämäntapa on aihe, jonka suhteen meille Jyväskylän yliopistoon tulevat opiskelijat ovat hyvin huolestuneita ja valmiita olemaan yhteiskunnallisesti aktiivisia ja valveutuneempia kuin pitkään aikaan opiskelijapolvet ovat täällä olleet. Kannattaa satsata toivoon ja jatkaa työn tekemistä.”

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

DemokratiaTulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetkoulutuspolitiikkademokratia EurooppaSuomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Nainen ja mies sillan kaiteen vieressä

Paperittomille terveyspalveluita tarjoavan Global Clinicin vapaaehtoiset toivovat, ettei klinikkaa enää tarvittaisi

Suomessa ilman virallista oleskelulupaa olevat saavat terveyspalveluita vapaaehtoisten pyörittämiltä Global Cliniceiltä. Tampereen klinikalla työskentelevät lääkäri Matthias ja sairaanhoitaja Annukka sanovat, ettei paperittomien hoitaminen julkisin varoin olisi suuri kuluerä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Nainen sivukuvassa käsi ojossa, taustalla muita naisia

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä

YK:n väestörahaston tutkimuksen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä rajoitetaan etenkin Afrikan maissa. Ongelmana on myös tilastotietojen puute.
Somalian ja EU:n liput

Demokraattinen Afrikka on EU:lle luontevin kumppani

EU:n Afrikka-strategia julkaistiin maaliskuun alussa, ja Suomi työstää parhaillaan omaansa. Suomen tulee profiloitua Afrikassa vahvana demokratiatukitoimijana ja toimia EU:n uskottavana demokratian äänitorvena, kirjoittaa demokratiajärjestö Demon asiantuntija Jussi Kanner.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.

Tuoreimmat

Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat