Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen

Demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, mutta aihe näkyy edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa. Sama tilanne on monissa muissa maissa.
Temppelin raunioituneita pylväitä
Demokratia ei ole Euroopassa ollut aiemmin uhattuna, mutta viime vuosina tilanne on muuttunut. (Kuva: Lucas Macromini / CC BY-NC 2.0)

Demokratia ja demokratiakasvatus saavat vain vähän tilaa eurooppalaisessa opettajakoulutuksessa. Tämä selvisi kahdeksan eurooppalaisen maan demokratiakasvatusta selvittäneessä tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin viime vuoden lopulla kirjana.

Kirjassa käsitellään sitä, miten opettajien koulutusjärjestelmät Euroopassa tarkastelevat demokratiaa ja demokraattista kansalaisuutta. Suomen lisäksi mukana olevia maita ovat esimerkiksi Englanti, Irlanti, Viro ja Ruotsi.

Kirjan tekoon osallistuneen Jyväskylän yliopiston lehtorin Matti Rautiaisen mukaan yksi selittävä tekijä demokratiakasvatuksen vähäisyydessä on, että demokratia ei viime vuosikymmenten suhteellisen vakaan kehityksen aikana ole ollut uhattuna.

”Tilanne on nyt vähän erilainen. Demokraattisiin instituutioihin kohdistuu jatkuvasti erilaisia hyökkäyksiä esimerkiksi vihapuheen ja valeuutisten muodossa. Eri ryhmien ja yksilöiden välinen keskustelu käy välillä julmaksi ja heijastuu koko yhteiskuntaan, minkä ei pitäisi olla normaalia demokratiassa”, hän toteaa.

Demokratiaa pitäisi opettaa elämäntapana

Eri maiden historia ja kulttuuriset käytännöt vaikuttavat siihen, millainen yleinen mielipide demokratiasta muodostuu. Tämä muovaa myös demokratiaan liittyvää keskustelua ja opetusta opettajakoulutuksessa ja kouluissa, kirjasta selviää.

”Vaikka demokratia perustuu samoihin arvoihin ja ideaan, se näyttäytyy hyvin erilaisilla tavoilla eri maissa”, Rautiainen selittää.

Suomi on esimerkki edustuksellisen demokratian maasta, ja tämä näkyy myös kouluissa esimerkiksi oppilaskuntatoiminnassa.

Vaikka demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, aihe näkyy kuitenkin edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa.

”Suomessa joukko, joka pyrkii tutkimaan ja kehittämään tätä aihetta aktiivisesti, on edelleen pieni mutta kasvamassa”, Rautiainen kertoo.

Hänen mukaansa suomalaiset koulut tähtäävät opetussuunnitelman mallin mukaisesti yksilöiden oppimiseen sekä eri oppiaineiden kehittämiseen, minkä vuoksi yksittäiset aiheet jäävät varjoon.

”Meillä on kulttuurinen perimä, jossa demokratia ei ole opetuksen keskiössä. Yhteiskunta on kuitenkin demokratisoitunut, ja se näkyy myös kouluissa esimerkiksi siinä, että kaikille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen riippumatta esimerkiksi varallisuudesta”, hän huomauttaa.

Kirjan mukaan esimerkiksi Englannissa demokratia näkyy opettajakoulutuksessa argumentoivan keskustelun painottamisena.

Ruotsi taas on esimerkki valtiosta, joka on edelläkävijä elämäntapa-ajattelussa.

”Opettajakoulutuksen pitäisi olla paikka, jossa pyritään elämään ja kehittämään demokratiaa, jota sitten myös koulussa toteutetaan. Demokratia on elämäntapaa, jota oppii vain harjoittelemalla”, Rautiainen sanoo.

Kestävä elämäntapa kiinnostaa opettajaksi opiskelevia

Puutteista huolimatta Rautiainen suhtautuu demokratiakasvatuksen tulevaisuuteen positiivisesti. Tärkeä lähtökohta on, että kehityksen eteen tehdään töitä.

”Esimerkiksi kestävä elämäntapa on aihe, jonka suhteen meille Jyväskylän yliopistoon tulevat opiskelijat ovat hyvin huolestuneita ja valmiita olemaan yhteiskunnallisesti aktiivisia ja valveutuneempia kuin pitkään aikaan opiskelijapolvet ovat täällä olleet. Kannattaa satsata toivoon ja jatkaa työn tekemistä.”

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

DemokratiaTulevaisuuden toimittajat -juttusarja kestävän kehityksen tavoitteetkoulutuspolitiikkademokratia EurooppaSuomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen kyykyssä kirjoittamassa lehtiöön.

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa

Koronapandemia on kurittanut Nepalissa etenkin entisiä maaorjia, joista monet ovat myös alakastisia. Moni menetti työnsä ja kärsii nälästä. Karanteeniolosuhteissakin heidät on eristetty muusta väestöstä, kertoo järjestötyöntekijä Hari Singh Bohora.
Sairaanhoitaja ja potilas kirjoituspöydän ääressä.

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä

57 maata kattavan tutkimuksen mukaan yli puolella naisista ei ole täyttä kehollista itsemääräämisoikeutta. Sen pitäisi järkyttää meitä kaikkia, sanoo YK:n väestörahasto Unfpan pääjohtaja Natalia Kanem.
Käsienpesua kanisterista tulevan veden avulla.

Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin

OECD:n tilastojen mukaan rikkaat maat kasvattivat viime vuonna kehitysapuaan muun muassa koronapandemian takia. Toisaalta summa vastaa vain prosenttia siitä, mitä ne ovat ohjanneet oman taloutensa elvyttämiseen.
Vuohia kumartuneina juomaan kaukalosta.

Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan

Somaliassa on jälleen saatu keskimääräistä vähemmän sadetta. Veden hinta on noussut nopeasti ja karja joutuu etsimään laidunmaata yhä kauempaa. Pelkona on täysi katastrofi, sillä aiempien vuosien kuivuus- ja tulvakaudet, koronakriisi ja satoa tuhoavien aavikkokulkusirkkojen epidemia on vienyt monet jo valmiiksi äärirajoille.
Musta hijab-huivi mallinuken päässä.

Ranskan uusi huivikielto uhkaa uskonnonvapautta globaalisti

Ranskan senaatin edustajat ovat äänestäneet uuden, muslimien pukeutumista rajoittavan lain puolesta. Taustalla on ajatus siitä, että naiset saisivat pukeutua miten haluavat ilman miesten pakottamista. Tämä periaate kuitenkin olettaa jo itsessään naisten ja tyttöjen olevan voimattomia miestensä edessä, mikä puolestaan taistelee tasa-arvoa vastaan, kirjoittavat Salaado ja Faisa Qasim.

Tuoreimmat

YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä
Koronapandemia avasi avunantajien kukkaronnyörit – Kehitysapu nousi viime vuonna ennätyslukemiin
Somaliaa uhkaa uusi katastrofi – Suurin osa maasta kärsii kuivuudesta, joka on ajanut lyhyessä ajassa 116 000 ihmistä kodeistaan
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Koronavuosi hidasti monia kielteisiä ilmiöitä, mutta trooppista metsää menetettiin aiempaa enemmän – Elvytystoimet voivat aiheuttaa paineita hävittää metsää lisää, varoittaa tutkija
Talvesta on tulossa kova syyrialaispakolaisille – Tulvat, sateet ja jääkylmä sää kurittavat huterissa suojissa eläviä