Demokratia ja demokratiakasvatus saavat vain vähän tilaa eurooppalaisessa opettajakoulutuksessa. Tämä selvisi kahdeksan eurooppalaisen maan demokratiakasvatusta selvittäneessä tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin viime vuoden lopulla kirjana.

Kirjassa käsitellään sitä, miten opettajien koulutusjärjestelmät Euroopassa tarkastelevat demokratiaa ja demokraattista kansalaisuutta. Suomen lisäksi mukana olevia maita ovat esimerkiksi Englanti, Irlanti, Viro ja Ruotsi.

Kirjan tekoon osallistuneen Jyväskylän yliopiston lehtorin Matti Rautiaisen mukaan yksi selittävä tekijä demokratiakasvatuksen vähäisyydessä on, että demokratia ei viime vuosikymmenten suhteellisen vakaan kehityksen aikana ole ollut uhattuna.

”Tilanne on nyt vähän erilainen. Demokraattisiin instituutioihin kohdistuu jatkuvasti erilaisia hyökkäyksiä esimerkiksi vihapuheen ja valeuutisten muodossa. Eri ryhmien ja yksilöiden välinen keskustelu käy välillä julmaksi ja heijastuu koko yhteiskuntaan, minkä ei pitäisi olla normaalia demokratiassa”, hän toteaa.

Demokratiaa pitäisi opettaa elämäntapana

Eri maiden historia ja kulttuuriset käytännöt vaikuttavat siihen, millainen yleinen mielipide demokratiasta muodostuu. Tämä muovaa myös demokratiaan liittyvää keskustelua ja opetusta opettajakoulutuksessa ja kouluissa, kirjasta selviää.

”Vaikka demokratia perustuu samoihin arvoihin ja ideaan, se näyttäytyy hyvin erilaisilla tavoilla eri maissa”, Rautiainen selittää.

Suomi on esimerkki edustuksellisen demokratian maasta, ja tämä näkyy myös kouluissa esimerkiksi oppilaskuntatoiminnassa.

Vaikka demokratiakasvatusta on kehitetty Suomessa jonkin verran 2010-luvulla, aihe näkyy kuitenkin edelleen melko vähän opettajakoulutuksen sisällössä ja opetussuunnitelmassa.

”Suomessa joukko, joka pyrkii tutkimaan ja kehittämään tätä aihetta aktiivisesti, on edelleen pieni mutta kasvamassa”, Rautiainen kertoo.

Hänen mukaansa suomalaiset koulut tähtäävät opetussuunnitelman mallin mukaisesti yksilöiden oppimiseen sekä eri oppiaineiden kehittämiseen, minkä vuoksi yksittäiset aiheet jäävät varjoon.

”Meillä on kulttuurinen perimä, jossa demokratia ei ole opetuksen keskiössä. Yhteiskunta on kuitenkin demokratisoitunut, ja se näkyy myös kouluissa esimerkiksi siinä, että kaikille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen riippumatta esimerkiksi varallisuudesta”, hän huomauttaa.

Kirjan mukaan esimerkiksi Englannissa demokratia näkyy opettajakoulutuksessa argumentoivan keskustelun painottamisena.

Ruotsi taas on esimerkki valtiosta, joka on edelläkävijä elämäntapa-ajattelussa.

”Opettajakoulutuksen pitäisi olla paikka, jossa pyritään elämään ja kehittämään demokratiaa, jota sitten myös koulussa toteutetaan. Demokratia on elämäntapaa, jota oppii vain harjoittelemalla”, Rautiainen sanoo.

Kestävä elämäntapa kiinnostaa opettajaksi opiskelevia

Puutteista huolimatta Rautiainen suhtautuu demokratiakasvatuksen tulevaisuuteen positiivisesti. Tärkeä lähtökohta on, että kehityksen eteen tehdään töitä.

”Esimerkiksi kestävä elämäntapa on aihe, jonka suhteen meille Jyväskylän yliopistoon tulevat opiskelijat ovat hyvin huolestuneita ja valmiita olemaan yhteiskunnallisesti aktiivisia ja valveutuneempia kuin pitkään aikaan opiskelijapolvet ovat täällä olleet. Kannattaa satsata toivoon ja jatkaa työn tekemistä.”

Kirjoittaja on Voionmaan koulutuskeskuksen journalistiopiskelija.