Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Mies junan penkissä lähikuvassa
Bao Nguyenin mukaan suomalaisessa ammattikorkeakoulussa suomen kielen kurssit sisälsivät hädin tuskin kielen alkeet eivätkä valmistaneet työelämän tarpeisiin. Hän on onnistunut työllistymään, toisin kuin monet muut. (Kuva: Bao Nguyen)

Vietnamilainen Bao Nguyen saapui Suomeen seitsemän vuotta sitten tutkinto-opiskelijaksi ja suoritti täällä tradenomin tutkinnon.

”Olen hyvästellyt lentokentällä lukuisat ystäväni, jotka eivät ole löytäneet vakituista työpaikkaa Suomesta”, Bao huokaisee.

Bao on valmistuttuaan työskennellyt ruokalähettinä, ravintolassa ja lehdenjakajana. Hänen 30 luokkatoveristaan yli puolet on palannut kotimaahansa. Vain yksi on löytänyt koulutustaan vastaavan työn.

Bao kertoo, että suomen kielen oppiminen tuotti monelle ulkomaalaiselle opiskelutoverille tuskaa. Oppilaitoksessa neljän vuoden aikana tarjotut kaksi suomen kielen kurssia sisälsivät hädin tuskin kielen alkeet eivätkä valmistaneet työelämän tarpeisiin.

”Valmistumiseni jälkeen olen lähettänyt varmasti satoja työhakemuksia. Tavallinen vastaus on, että valitettavasti emme voi palkata hakijaa, joka ei puhu sujuvasti suomen kieltä. En ymmärrä, miksi esimerkiksi maalarin tai taksikuskin pitäisi puhua suomea kuten suomalaiset”, Bao ihmettelee.

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia

Vuoden 2017 tilastojen mukaan ulkomaisista yliopisto-opiskelijoista 39,4 prosenttia oli työllisiä Suomessa kolme vuotta valmistumisensa jälkeen. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla vastaava prosentti oli 44,9. Ei kuitenkaan ole tiedossa, kuinka suuri osa tekee koulutustaan vastaavaa työtä.

Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että Suomi tarvitsee ulkomaisia työntekijöitä, sillä väestö kasvaa nyt vain maahanmuuton avulla. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on erittäin merkittävä tekijä työllistymistä ajatellen.

”Suomen hallitusohjelmaan sisältyy Talent Boost -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saada Suomeen lisää kansainvälisiä osaajia. Sen yhtenä tavoitteena on maahanmuuttajien intergroitumisen tukeminen Suomeen muun muassa suomen ja ruotsin osaamista kehittämällä. Oppilaitokset voivat esimerkiksi tarjota stipendejä kotimaisen kielen oppimisesta”, Mäkeläinen kertoo.

Mäkeläinen pitää myös opiskelujen aikaisia harjoittelupaikkoja, kesätyöpaikkoja ja muita verkostoja tärkeinä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä. Kauppakamarit järjestävät kesätyökampanjoita, ja Business Finlandin tarjoaman Talent explorer -kansainvälistymisohjelman avulla yritykset voivat saada rahoitusta esimerkiksi yrityksen kansainvälistymistä tukevan ulkomaisen lopputyöntekijän palkkaamiseen.

Ilmainen ja laadukas opiskelu houkutti Suomeen

Bao kuuli Suomesta ensi kerran kaveriltaan, joka kertoi Suomeen etsittävän ulkomaisia opiskelijoita. Koulutus kuului siellä olevan vieläpä ilmaista. Bao alkoi selvittää, missä Suomi sijaitsee ja minkälainen maa se on.

”Halusin tulla tänne opiskelemaan, koska kotimaani on köyhä ja koulutuksen taso siellä on huono. Valmistauduin pääsykokeisiin vuoden ajan ja olin 30 parhaan hakijan joukossa”, Bao kertoo.

Baon mukaan opiskeluihin sisältynyt työelämään valmistava kurssi oli varsin teoreettinen ja kannusti opiskelijoita erityisesti yrittäjyyteen. Hän olisi kaivannut lisää tietoa esimerkiksi siitä, miten suomalaiset tekevät töitä ja miten pomolle tai työkavereille jutellaan.

Ulla Mäkeläisen mukaan ainakin osa oppilaitoksista valmentaa ulkomaisia opiskelijoita työelämään. Kehitettävää silti varmasti on.

Valmistuneiden oleskelulupiin luvassa helpotuksia  

Bao arvostaa Suomessa erityisesti ihmisten kohteliaisuutta ja toisten kunnioittamista, sosiaaliturvaa, liikenteen turvallisuutta ja lasten koulutusta. Hän on löytänyt Suomesta useita ystäviä sekä vietnamilaisen tyttöystävän. Pariskunta haluaa jäädä Suomeen pysyvästi.

Oleskeluluvan saaminen valmistumisen jälkeen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Suomessa tutkinnon suorittanut voi saada oleskeluluvan, mikäli hänellä on allekirjoitettu työsopimus tai sitova työtarjous, mutta lupaa voi joutua odottamaan pitkään.

”Minulla oli vakituinen työpaikka, mutta jouduin silti odottamaan oleskelulupaa vuoden ja seitsemän kuukautta”, Bao kertoo.

Käsittelyaikana ei voinut poistua maasta, sillä takeita takaisin pääsystä ei olisi ollut. Bao on surullinen siitä, ettei voinut tuona aikana matkustaa kotimaahansa tapaamaan sairasta isoäitiään.

Mäkeläinen on tietoinen oleskelulupaprosessin viivästyksistä.

”Jatkossa oleskelulupa-asiat eivät saa olla esteenä opiskelijan Suomeen saapumiselle tai tänne työhön jäämiselle”, hän toteaa.

”Hallitusohjelmassa kaavaillaan, että oppilaitoksista valmistuvat saisivat jatkossa automaattisesti kahden vuoden oleskeluluvan, jonka aikana he voisivat etsiä töitä. Lainsäädännön muuttaminen toki vie oman aikansa.”

Vähentääkö opintojen maksullisuus Suomen vetovoimaa?

Pari vuotta sitten Suomessa otettiin käyttöön opintomaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Korkeakoulusta riippuen maksut ovat useita tuhansia euroja vuodessa. Bao Nguyenin mielestä tämä on huono asia: ulkomaiset opiskelijat joutuvat muutenkin kamppailemaan toimeentulonsa kanssa, sillä he eivät saa opinto- tai asumistukea.

Baon mielestä opintojen maksullisuus vähentää Suomen vetovoimaa. Nyt opiskelijat suuntaavat mieluummin englanninkielisiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin.

Mäkeläisen mukaan opiskelijamäärät laskivat aluksi, kun maksut otettiin käyttöön. Nyt tulijoiden määrä on kuitenkin palannut entiselleen. Vuosittain noin 4 600 ulkomaista opiskelijaa aloittaa opintonsa Suomessa. Usein opiskelijan perhe tekee ratkaisun opiskelusta ulkomailla, ja opintoihin liittyy kuluja joka tapauksessa.

”Etenkin jatkossa, kun suunnitellut uudistukset on viety läpi, kannattaa Suomeen tulla opiskelemaan ja töihin. Työikäisten määrä vähenee, ja työvoimaa tullaan tarvitsemaan Suomessa runsaasti”, Mäkeläinen ennustaa.

Baolla menee nyt mukavasti. Hän on saanut mielenkiintoisen työn maahanmuuttajille yhteyksiä start up -maailmaan luovan The Shortcutin kautta.

Bao aikoo myös pian hakea Suomen kansalaisuutta. Hän on tullut jäädäkseen ja toivoo myös pikkusiskonsa tulevan tänne myöhemmin perässä.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriö Tuettu kehitysyhteistyövaroin -logo

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja koulutussiirtolaisuustyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Vihreitä ja punaisia paprikoita

Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen

Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Lapsi seisoo rakennuksen raunioilla, taustalla palmuja ja muita ihmisiä

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

Kova työtahti, traagiset ihmiskohtalot ja vaaratilanteet kuormittavat monia konflikti- ja kriisialueilla työskenteleviä. Kliseinen kuva sankarillisesti taistelevasta maailmanpelastajasta on alkanut kuitenkin muuttua, sanovat avustustyöntekijät ja asiantuntijat.
Mielenosoituskylttejä kasassa

”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman

Yli puolet maailman väestöstä on eristyksissä, mikä luo ”täydelliset olosuhteet” kontrolloivalle ja väkivaltaiselle käytökselle, varoittaa YK:n tasa-arvojärjestö. Se vaatii perheväkivaltaa ehkäisevien palveluiden parantamista, kun valtiot suunnittelevat elvytyspaketteja.
Ruskeita kaakaopapuja lavalla

Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä

Reilu kauppa ry:n kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista jättäisi suklaan ostamatta, jos tietäisi, että sen tuotannossa on käytetty lapsityövoimaa. Yli kolmannes kuitenkin uskoo, että kaikki suklaa on tuotettu vastuullisesti.
Joukko ihmisiä ylhäältäpäin kuvattuna

Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta

Kuubassa on Latinalaisen Amerikan toiseksi ikääntynein väestö. Maan viranomaiset ovat määränneet 6 000 sosiaalityöntekijää auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia.
Älypuhelin pöydän kulmalla

”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää

Koronavirusepidemia ei tarkoita, että ihmisoikeusperiaatteet voidaan jättää huomiota, varoittaa yli 100 ihmisoikeusjärjestöä. Amnestyn mukaan esimerkiksi puhelinten paikkatietoja sekä kasvojentunnistusta on jo käytetty kyseenalaisilla tavoilla pandemian ehkäisemiseksi.

Tuoreimmat

Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
”Varjopandemia” – Ihmisten eristäytyminen koronaviruksen takia on lisännyt perheväkivaltaa ympäri maailman
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa
Tutkimus: Moni nainen ei voi tehdä itse päätöstä terveyspalveluiden käytöstään – tai edes kieltäytyä seksistä
”Terveyskriisistä ei saa tulla globaalia ihmisoikeuskriisiä” – Koronaviruspandemia lisää kansalaisten tarkkailua, ja järjestöt pelkäävät, että siitä tulee pysyvää
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Tutkimus vahvistaa: Tutkijat samanmielisiä ihmisen osuudesta ilmaston lämpenemiseen
Suklaan taustalla on usein lapsityövoimaa, mutta kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen ei tiedä sitä
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Kuubassa yritetään suojella ikääntyneitä koronavirukselta – Moni seniori altistuu virukselle jonottaessaan ruokaa kaupasta