Uutiset Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Mies junan penkissä lähikuvassa
Bao Nguyenin mukaan suomalaisessa ammattikorkeakoulussa suomen kielen kurssit sisälsivät hädin tuskin kielen alkeet eivätkä valmistaneet työelämän tarpeisiin. Hän on onnistunut työllistymään, toisin kuin monet muut. (Kuva: Bao Nguyen)

Vietnamilainen Bao Nguyen saapui Suomeen seitsemän vuotta sitten tutkinto-opiskelijaksi ja suoritti täällä tradenomin tutkinnon.

”Olen hyvästellyt lentokentällä lukuisat ystäväni, jotka eivät ole löytäneet vakituista työpaikkaa Suomesta”, Bao huokaisee.

Bao on valmistuttuaan työskennellyt ruokalähettinä, ravintolassa ja lehdenjakajana. Hänen 30 luokkatoveristaan yli puolet on palannut kotimaahansa. Vain yksi on löytänyt koulutustaan vastaavan työn.

Bao kertoo, että suomen kielen oppiminen tuotti monelle ulkomaalaiselle opiskelutoverille tuskaa. Oppilaitoksessa neljän vuoden aikana tarjotut kaksi suomen kielen kurssia sisälsivät hädin tuskin kielen alkeet eivätkä valmistaneet työelämän tarpeisiin.

”Valmistumiseni jälkeen olen lähettänyt varmasti satoja työhakemuksia. Tavallinen vastaus on, että valitettavasti emme voi palkata hakijaa, joka ei puhu sujuvasti suomen kieltä. En ymmärrä, miksi esimerkiksi maalarin tai taksikuskin pitäisi puhua suomea kuten suomalaiset”, Bao ihmettelee.

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia

Vuoden 2017 tilastojen mukaan ulkomaisista yliopisto-opiskelijoista 39,4 prosenttia oli työllisiä Suomessa kolme vuotta valmistumisensa jälkeen. Ammattikorkeakoulusta valmistuneilla vastaava prosentti oli 44,9. Ei kuitenkaan ole tiedossa, kuinka suuri osa tekee koulutustaan vastaavaa työtä.

Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toteaa, että Suomi tarvitsee ulkomaisia työntekijöitä, sillä väestö kasvaa nyt vain maahanmuuton avulla. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on erittäin merkittävä tekijä työllistymistä ajatellen.

”Suomen hallitusohjelmaan sisältyy Talent Boost -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saada Suomeen lisää kansainvälisiä osaajia. Sen yhtenä tavoitteena on maahanmuuttajien intergroitumisen tukeminen Suomeen muun muassa suomen ja ruotsin osaamista kehittämällä. Oppilaitokset voivat esimerkiksi tarjota stipendejä kotimaisen kielen oppimisesta”, Mäkeläinen kertoo.

Mäkeläinen pitää myös opiskelujen aikaisia harjoittelupaikkoja, kesätyöpaikkoja ja muita verkostoja tärkeinä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisessä. Kauppakamarit järjestävät kesätyökampanjoita, ja Business Finlandin tarjoaman Talent explorer -kansainvälistymisohjelman avulla yritykset voivat saada rahoitusta esimerkiksi yrityksen kansainvälistymistä tukevan ulkomaisen lopputyöntekijän palkkaamiseen.

Ilmainen ja laadukas opiskelu houkutti Suomeen

Bao kuuli Suomesta ensi kerran kaveriltaan, joka kertoi Suomeen etsittävän ulkomaisia opiskelijoita. Koulutus kuului siellä olevan vieläpä ilmaista. Bao alkoi selvittää, missä Suomi sijaitsee ja minkälainen maa se on.

”Halusin tulla tänne opiskelemaan, koska kotimaani on köyhä ja koulutuksen taso siellä on huono. Valmistauduin pääsykokeisiin vuoden ajan ja olin 30 parhaan hakijan joukossa”, Bao kertoo.

Baon mukaan opiskeluihin sisältynyt työelämään valmistava kurssi oli varsin teoreettinen ja kannusti opiskelijoita erityisesti yrittäjyyteen. Hän olisi kaivannut lisää tietoa esimerkiksi siitä, miten suomalaiset tekevät töitä ja miten pomolle tai työkavereille jutellaan.

Ulla Mäkeläisen mukaan ainakin osa oppilaitoksista valmentaa ulkomaisia opiskelijoita työelämään. Kehitettävää silti varmasti on.

Valmistuneiden oleskelulupiin luvassa helpotuksia  

Bao arvostaa Suomessa erityisesti ihmisten kohteliaisuutta ja toisten kunnioittamista, sosiaaliturvaa, liikenteen turvallisuutta ja lasten koulutusta. Hän on löytänyt Suomesta useita ystäviä sekä vietnamilaisen tyttöystävän. Pariskunta haluaa jäädä Suomeen pysyvästi.

Oleskeluluvan saaminen valmistumisen jälkeen ei kuitenkaan ole ollut helppoa. Suomessa tutkinnon suorittanut voi saada oleskeluluvan, mikäli hänellä on allekirjoitettu työsopimus tai sitova työtarjous, mutta lupaa voi joutua odottamaan pitkään.

”Minulla oli vakituinen työpaikka, mutta jouduin silti odottamaan oleskelulupaa vuoden ja seitsemän kuukautta”, Bao kertoo.

Käsittelyaikana ei voinut poistua maasta, sillä takeita takaisin pääsystä ei olisi ollut. Bao on surullinen siitä, ettei voinut tuona aikana matkustaa kotimaahansa tapaamaan sairasta isoäitiään.

Mäkeläinen on tietoinen oleskelulupaprosessin viivästyksistä.

”Jatkossa oleskelulupa-asiat eivät saa olla esteenä opiskelijan Suomeen saapumiselle tai tänne työhön jäämiselle”, hän toteaa.

”Hallitusohjelmassa kaavaillaan, että oppilaitoksista valmistuvat saisivat jatkossa automaattisesti kahden vuoden oleskeluluvan, jonka aikana he voisivat etsiä töitä. Lainsäädännön muuttaminen toki vie oman aikansa.”

Vähentääkö opintojen maksullisuus Suomen vetovoimaa?

Pari vuotta sitten Suomessa otettiin käyttöön opintomaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Korkeakoulusta riippuen maksut ovat useita tuhansia euroja vuodessa. Bao Nguyenin mielestä tämä on huono asia: ulkomaiset opiskelijat joutuvat muutenkin kamppailemaan toimeentulonsa kanssa, sillä he eivät saa opinto- tai asumistukea.

Baon mielestä opintojen maksullisuus vähentää Suomen vetovoimaa. Nyt opiskelijat suuntaavat mieluummin englanninkielisiin maihin, kuten Yhdysvaltoihin.

Mäkeläisen mukaan opiskelijamäärät laskivat aluksi, kun maksut otettiin käyttöön. Nyt tulijoiden määrä on kuitenkin palannut entiselleen. Vuosittain noin 4 600 ulkomaista opiskelijaa aloittaa opintonsa Suomessa. Usein opiskelijan perhe tekee ratkaisun opiskelusta ulkomailla, ja opintoihin liittyy kuluja joka tapauksessa.

”Etenkin jatkossa, kun suunnitellut uudistukset on viety läpi, kannattaa Suomeen tulla opiskelemaan ja töihin. Työikäisten määrä vähenee, ja työvoimaa tullaan tarvitsemaan Suomessa runsaasti”, Mäkeläinen ennustaa.

Baolla menee nyt mukavasti. Hän on saanut mielenkiintoisen työn maahanmuuttajille yhteyksiä start up -maailmaan luovan The Shortcutin kautta.

Bao aikoo myös pian hakea Suomen kansalaisuutta. Hän on tullut jäädäkseen ja toivoo myös pikkusiskonsa tulevan tänne myöhemmin perässä.

Kirjoittaja on Laajasalon opiston medialinjan opiskelija.

Mitä mieltä jutusta?

Lisäsikö tämä juttu tietoasi kestävästä kehityksestä tai siihen liittyvistä kysymyksistä?

Artikkeli on julkaistu osana ulkoministeriön rahoittamaa Viestintä ja kehitys -säätiön sekä Maailma.netin Tulevaisuuden toimittajat -hanketta.

Ulkoministeriön tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin -logo.

Tulevaisuuden toimittajat -juttusarja koulutussiirtolaisuustyöpolitiikka Suomi

Lue myös

Neljä ihmistä istuu tuoleilla seminaarissa.

Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää

Vikesin ja Maailma.netin seminaarissa pohdittiin, millaisia taitoja tulevaisuuden toimittajat tarvitsevat kestävän kehityksen kysymyksiä käsitellessään. ”On tärkeää pystyä tekemään ero todellisten ja näennäisten ratkaisujen välillä ja muistaa, että tavoite ei ole sama kuin ratkaisu”, totesi Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.
Kokoussali ja mies puhumassa kahdella näytöllä.

Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP

Avunantajat keräsivät 1,4 miljardin euron avustuspotin Keski-Sahelin maihin. Pakolaisten määrä on yli 20-kertaistunut alueella vain muutamassa vuodessa.
Vuoria meren takana.

Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä

Korona on aiheuttanut taloustaantuman, josta selviytyäkseen osa Tyynenmeren saarten kaupunkilaisista on ryhtynyt kalastamaan. Konflikteilta ei ole vältytty, kun osa kalastaa suojeltuja lajeja tai menee väärille apajille.
Keramiikkapisaroita riippuu puista.

Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”

Töölönlahden ympäristössä on näytteillä kestävän kehityksen tavoitteita käsitteleviä teoksia aina biotaiteesta performansseihin ja osallistavaan taiteeseen. Kantavana teemana on ihmisen vastuun ymmärtäminen, kertoo näyttelyn kuratoinut taiteilija Marika Tomu Kaipainen.

Tuoreimmat

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta
Koronavirus lisännyt rajusti lasten humanitaarisen avun tarvetta Länsi-Afrikassa – Mauritaniassa ruoka-avun tarve on nelinkertaistunut
Intian vertaisvalistajat auttavat pakkotyön uhreja, jotka voivat olla jopa sukupolvien mittaisessa velkavankeudessa
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”