Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomen sijoitus laski neljä sijaa ilmastotoimia mittaavassa indeksissä – Kärjessä ei ole yhtään maata, sillä mikään ei vielä tee tarpeeksi

Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään monet G20-maat eivät tee riittävästi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Suomi saa kiitosta uusiutuvasta energiasta mutta ei energiankulutuksesta.
Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa
Tuoreen ilmastoindeksin mukaan etenkään G20-maat eivät tee tarpeeksi päästöjen vähentämiseksi. Melbournessa marssittiin ilmaston puolesta viime viikonloppuna. Australian on tuoreen ilmastoindeksin häntäpäässä. (Kuva: Takver / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Ruotsi ja Marokko toimivat tällä hetkellä parhaiten ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mutta niidenkään toimet eivät riitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämiseksi, käy ilmi tänään julkaistusta uudesta ilmastoindeksistä.

Vuosittain julkaistavan indeksin taustalla ovat kansalaisjärjestöt Germanwatch ja Climate Action Network sekä saksalainen tutkimusinstituutti NewClimate Institute. Ne arvioivat 56 valtion sekä EU:n ilmastotoimia ja -politiikkaa. Maat tuottavat 90 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Indeksissä tarkastellaan maiden kasvihuonekaasupäästöjä, uusiutuvaa energiaa, energiankäyttöä sekä ilmastopolitiikkaa. Sen mukaan yksikään maa ei toteuta selvästi sellaista politiikkaa, jonka tuloksena olisi alle kahden asteen lämpeneminen. Siksi raportissa ei listata lainkaan kolmea parasta maata.

Parhaiten pärjäävät neljännellä sijalla olevat Ruotsi sekä Marokko, joka on kunnostautunut etenkin uusiutuvan energian käytössä. Sen sijaan monet vauraista G20-maista on luokiteltu kategoriaan ”erittäin alhainen”. Näitä maita ovat esimerkiksi Japani, Turkki, Venäjä ja Australia. Indeksin viimeisillä sijoilla ovat Yhdysvallat ja Saudi-Arabia.

Raportin mukaan vaikka uusiutuva energia kasvaa, useimmat maat eivät luovu riittävän nopeasti fossiilisista polttoaineista poliittisen tahdon puutteen vuoksi.

”Kun otetaan huomioon viime vuosien taloudellis-tekninen kehitys, tuskin voidaan oikeuttaa matalahiilisten ratkaisujen käyttöönoton viivästymistä”, sanoo raportin teossa mukana ollut Germanwatchin asiantuntija Jan Burck tiedotteessa.

Suomi on toiseksi parhaiden maiden kategoriassa sijalla 13. Sen sijoitus on kuitenkin laskenut viime vuodesta neljä sijaa. Suomi pärjää suhteellisen hyvin päästövähennyskategoriassa sekä uusiutuvan energian kategoriassa, mutta energiankäytössä ei, raportista selviää.

Puolan Katowicessa on parhaillaan käynnissä YK:n ilmastokokous, jossa pyritään sopimaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutuksesta. Sopimuksen mukaan päästöjä on vähennettävä niin, että maapallo lämpenee alle kaksi prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkii 1,5 asteeseen.

Lokakuussa julkaistun hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan maailman on tähdättävä nimenomaan alle 1,5 asteen lämpenemiseen, ei kahteen asteeseen. Silti uusien ennusteiden mukaan hiilidioksidipäästöt ovat nousemassa tänä vuonna ennätyskorkealle.

Ilmastopolitiikka politiikkaympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Lehmiä

Eläintuotannon uudelleenpohdintaa

Valtioiden pitäisi voittaa maidon- ja lihantuottajien vastustus ja suunnata maataloustuet uudelleen kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin, ehdottaa Cambridgen yliopiston tutkija Paul Gilding. Ruokaa ja maataloutta pitäisi hänen mukaansa käsitellä ilmastopolitiikassa samaan tyyliin kuin energia- ja liikennesektoria.
Sulavaa lunta ja jäätä

Käärivätkö maailman johtajat hihansa ensi viikolla Puolan ilmastokokouksessa? Järjestöt muistuttavat, että Suomella olisi nyt hyvä paikka loistaa

Katowicessa väännetään pian kättä muun muassa siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta oikein käytännössä toteutetaan. Huolta aiheuttavat Yhdysvaltain kaltaiset vastaan haraavat maat. Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan talous on kuitenkin asia, joka kiinnostaa ilmastoskeptisiäkin maita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Afrikan tähti -pelin eteläosa

Onko järjestöjen kehitysmaakuva yhä stereotyyppinen? Pro gradu -tutkielman mukaan kilpailu lahjoittajista ajaa shokeeraaviin varainkeruukampanjoihin

Järjestöissä pohditaan yhä tarkemmin, miten välttää varainkeruukampanjoissa kolonialistiset mielikuvat. Gradunsa kehitysyhteistyöjärjestöjen naiskuvasta tehneen Martta Kaskisen mukaan taloudellinen paine johtaa kuitenkin siihen, että ne toimivat usein päin vastoin.
Ihmisiä seisoo kokouksen puhujanpöytien takana

Harvinainen edistysaskel: Guineanmadosta saattaa tulla ensimmäinen loistauti, josta päästään kokonaan eroon

Jo Vanhan Testamentin aikoina tunnettua guineanmatoa esiintyi viime vuonna enää 28 ihmisellä. Sen poistaminen olisi harvinaista, sillä tähän mennessä ihmiskunta on päässyt kokonaan eroon vain isorokosta.
Suomen lippu ja puita

Raiskaukset eivät ole maahanmuuttokysymys

Maahanmuuttajien seksuaalirikokset ovat puhuttaneet suomalaisia viime aikoina. Amnestyn ihmisoikeustyön johtajan Niina Laajapuron mukaan keskustelu kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden uudelleentulkinnasta ja muut turvapaikanhakijoiden oikeuksia entisestään kaventavat esitykset ovat vastuuttomia ja vievät resursseja pois todellisista ratkaisuista.
Mies katselee ihmisten kuvia seinällä punakhmerien hirmutekoja esittelevässä museossa

Kambodža hyssyttelee menneisyyden hirmutöitä – Vain kolme on tuomittu punakhmerien teoista ja enempää tuskin tuomitaan

Vuosina 1975-1979 vallassa olleiden punakhmerien aikana jopa 2,5 miljoonaa kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. Nuorilla on tarjota selitys sille, miksi niin harva sai tuomion: jos olisi kaivettu syvemmälle, vastaan olisi tullut vääjäämättä nykyisiä poliitikkoja, kuten pääministeri Hun Sen.