Uutiset Ilmastopolitiikka

Käärivätkö maailman johtajat hihansa ensi viikolla Puolan ilmastokokouksessa? Järjestöt muistuttavat, että Suomella olisi nyt hyvä paikka loistaa

Katowicessa väännetään pian kättä muun muassa siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta oikein käytännössä toteutetaan. Huolta aiheuttavat Yhdysvaltain kaltaiset vastaan haraavat maat. Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan talous on kuitenkin asia, joka kiinnostaa ilmastoskeptisiäkin maita.
Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutos on tapetilla ensi viikolla Puolan Katowicessa. (Kuva: smilla4 / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Maailman johtajat kokoontuvat ensi viikolla Puolan Katowiceen YK:n ilmastonmuutoskonferenssiin. Konferenssissa on tarkoituksena sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutuksesta sekä köyhien maiden ilmastorahoituksesta.

Kokouksen tunnelmaa sähköistää lokakuun alussa ilmestynyt hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti, joka varoitti, että kahden asteen sijasta maailman pitää pyrkiä siihen, että ilmasto lämpenee korkeintaan 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Aikaa kriittisten päätösten tekoon on käytännössä korkeintaan 12 vuotta.

Samaan aikaan maiden on selvittävä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon ja monien muiden maiden johtajien ilmastoskeptisyydestä sekä soviteltava teollisuus- ja kehitysmaiden erilaisia mielipiteitä.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen varoittaa lataamasta liikaa odotukseen Katowicen ilmastokokoukseen. Pessimistikään ei silti tarvitse olla.

”Kokous tulee joka tapauksessa kannattamaan: sopu, joka sieltä saadaan, on todella tärkeä. Tämä kokous ei kuitenkaan tuo kaikkia vastauksia, joita tarvitaan. Maailmalla tarvitaan nyt ennen kaikkea kansallisia prosesseja, inspiroivia esimerkkejä ja eri tasojen yhteistyötä – eli käytäntöä”, hän sanoi suomalaisjärjestöjen lehdistötilaisuudessa eilen.

Kososen mukaan IPCC:n raportti on kyllä vaikuttanut etenkin Pohjoismaihin. Myös EU on hänen mukaansa viime aikoina herännyt ”ilmastokoomasta”.

”IPCC:n raportti lisäsi vettä kiukaalle. Sen keskeisin johtopäätös on, että 1,5 astetta on uusi kaksi astetta. Kun verrataan siihen, mitä ymmärrettiin Pariisin kokouksen aikaan kolme vuotta sitten ja mitä nyt, niin riskit alkavat realisoitua paljon aiemmin. Kaksi astetta on paljon vaarallisempi kuin luultiin, ja siitä on vaikea puhua enää turvarajana”, hän sanoo.

Jos ilmastotiede ei vakuuta, talous vakuuttaa

Katowicen kolme tärkeintä teemaa ovat niin sanottu Pariisin sääntökirja, ilmastotoimenpiteiden riittävyys ylipäätään sekä ilmastorahoituksen kohtalo.

Pariisin sääntökirjalla tarkoitetaan sopimista siitä, miten kukin maa raportoi päästöistään ja ilmastotoimistaan ja esimerkiksi siitä, miten hiilidioksidipäästöjen ja hiilinielujen laskeminen ja raportointi toteutetaan. Lisäksi kokouksessa toivotaan, että maat ilmoittaisivat IPCC:n raportin herätteleminä kunnianhimoisemmista päästövähennystavoitteista.

Kehitysmaille kuumimpia teemoja on ilmastorahoitus, jota rikkaat maat ovat luvanneet niille 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä mutta epäonnistuneet pahasti.

Poliittisista tunnelmistakin odotetaan kireitä. Yhdysvallat on jo irtautunut ilmastosopimuksesta ja esimerkiksi myös suuret päästäjät Turkki, Venäjä ja Australia tunnetaan jonkinasteisina ilmastoskeptikkoina, joita ilmastotiede ei kiinnosta. Talous kuitenkin kiinnostaa, Kosonen muistuttaa.

”Parasta, mitä EU voi nyt tehdä, on näyttää, miten nämä hommat tehdään eikä talous mene siitä kuralle tai hyvinvointi katoa”, hän sanoo.

Hän näkee toivoa myös siinä, että uusiutuvan energian hinta on laskemassa niin paljon, ettei hiili enää kannata.

”Trump voi luvata hiiliteollisuudelle vaikka mitä, mutta jos talous osoittaa toiseen suuntaan, se on käänteentekevä asia.”

Suomi voisi näyttää esimerkkiä

Suomalaiset järjestöt ovat avanneet Katowicen ilmastokokouksen alla uuden kampanjan, jossa vaaditaan, että Suomi toimisi Katowicessa 1,5 asteen rajan mukaisesti ja sitoutuisi esimerkiksi omat vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteensa sen mukaiseksi. Suomi on ensi vuoden jälkimmäisen puolikkaan EU:n puheenjohtajamaa, mikä tarkoittaa erityistä näkyvyyttä ilmastoasioissa. Myös lähestyvät eduskuntavaalit luovat odotuksia.

Järjestöjen mukaan Suomi voisikin näyttää esimerkkiä. Suomi on esimerkiksi kieltämässä kivihiilen energiakäytön.

”Suomella on tässä tuhannen taalan paikka loistaa, kunhan kivihiiltä ei vaihdeta turpeeseen tai biomassaan vaan haetaan järjestelmätason ratkaisuja, joita voi esitellä muuallakin”, Kosonen sanoo.

Ilmastopolitiikka politiikkaEUYKilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Mielenosoittajia maapallon muotoisen No Planet B -tekstillä varustetun kyltin kanssa

Ympäristönsuojelu, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet linkittyvät tiiviisti toisiinsa

Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
Hiilivoimalan piippuja veden rannalla

Raportti: Rikkaat maat ovat lupauksistaan huolimatta melkein kolminkertaistaneet hiilivoimaloiden tuen

G20-maat lupasivat kymmenen vuotta sitten luopua fossiilisten polttoaineiden tuista, mutta kehitys on ollut hidasta. Ne ulkoistavat päästöjä etenkin ulkomaille tukemalla muissa maissa hiilivoimaa, selviää tuoreesta raportista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Mies puhaltaa savua suustaan

Sota huumeita vastaan ei ole toiminut – Puoli miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain käytön vuoksi

YK:n tuoreen tilaston mukaan 35 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii huumeriippuvuudesta. Kuolleisuuslukuja kasvattavat pätevän hoidon ja hoitopaikkojen puute.
Lasta rokotetaan

Raportti: Joka kymmenes lapsi jää ilman rokotteita – Rokotuskattavuuden kasvu pysähtynyt 2010-luvulla

Maailmassa 20 miljoonaa lasta, valtaosa kaikkein köyhimpiä, jää ilman rokotteiden antamaa suojaa, käy ilmi WHO:n ja Unicefin tuoreesta raportista. Samaan aikaan länsimaissa kasvava rokotevastaisuus on nostanut tuhkarokkotartuntojen määrän ennätyslukemiin Euroopassa.
Nainen maissipellolla

Lohkoketjuteknologia auttaa pienviljelijöitä Jamaikalla – Mahdollistaa lainan saamisen jopa ilman pankkitiliä

Iso osa maailman pienviljelijöistä on kokonaan pankkipalvelujen ulkopuolella. Jamaikalainen startup-yritys hyödyntää lohkoketjuteknologiaa, jonka avulla viljelijät voivat saada mikroluottoja ilman takuita tai edes pankkitiliä.