Uutiset Ilmastopolitiikka

Käärivätkö maailman johtajat hihansa ensi viikolla Puolan ilmastokokouksessa? Järjestöt muistuttavat, että Suomella olisi nyt hyvä paikka loistaa

Katowicessa väännetään pian kättä muun muassa siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta oikein käytännössä toteutetaan. Huolta aiheuttavat Yhdysvaltain kaltaiset vastaan haraavat maat. Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan talous on kuitenkin asia, joka kiinnostaa ilmastoskeptisiäkin maita.
Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutos on tapetilla ensi viikolla Puolan Katowicessa. (Kuva: smilla4 / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Maailman johtajat kokoontuvat ensi viikolla Puolan Katowiceen YK:n ilmastonmuutoskonferenssiin. Konferenssissa on tarkoituksena sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutuksesta sekä köyhien maiden ilmastorahoituksesta.

Kokouksen tunnelmaa sähköistää lokakuun alussa ilmestynyt hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti, joka varoitti, että kahden asteen sijasta maailman pitää pyrkiä siihen, että ilmasto lämpenee korkeintaan 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Aikaa kriittisten päätösten tekoon on käytännössä korkeintaan 12 vuotta.

Samaan aikaan maiden on selvittävä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon ja monien muiden maiden johtajien ilmastoskeptisyydestä sekä soviteltava teollisuus- ja kehitysmaiden erilaisia mielipiteitä.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen varoittaa lataamasta liikaa odotukseen Katowicen ilmastokokoukseen. Pessimistikään ei silti tarvitse olla.

”Kokous tulee joka tapauksessa kannattamaan: sopu, joka sieltä saadaan, on todella tärkeä. Tämä kokous ei kuitenkaan tuo kaikkia vastauksia, joita tarvitaan. Maailmalla tarvitaan nyt ennen kaikkea kansallisia prosesseja, inspiroivia esimerkkejä ja eri tasojen yhteistyötä – eli käytäntöä”, hän sanoi suomalaisjärjestöjen lehdistötilaisuudessa eilen.

Kososen mukaan IPCC:n raportti on kyllä vaikuttanut etenkin Pohjoismaihin. Myös EU on hänen mukaansa viime aikoina herännyt ”ilmastokoomasta”.

”IPCC:n raportti lisäsi vettä kiukaalle. Sen keskeisin johtopäätös on, että 1,5 astetta on uusi kaksi astetta. Kun verrataan siihen, mitä ymmärrettiin Pariisin kokouksen aikaan kolme vuotta sitten ja mitä nyt, niin riskit alkavat realisoitua paljon aiemmin. Kaksi astetta on paljon vaarallisempi kuin luultiin, ja siitä on vaikea puhua enää turvarajana”, hän sanoo.

Jos ilmastotiede ei vakuuta, talous vakuuttaa

Katowicen kolme tärkeintä teemaa ovat niin sanottu Pariisin sääntökirja, ilmastotoimenpiteiden riittävyys ylipäätään sekä ilmastorahoituksen kohtalo.

Pariisin sääntökirjalla tarkoitetaan sopimista siitä, miten kukin maa raportoi päästöistään ja ilmastotoimistaan ja esimerkiksi siitä, miten hiilidioksidipäästöjen ja hiilinielujen laskeminen ja raportointi toteutetaan. Lisäksi kokouksessa toivotaan, että maat ilmoittaisivat IPCC:n raportin herätteleminä kunnianhimoisemmista päästövähennystavoitteista.

Kehitysmaille kuumimpia teemoja on ilmastorahoitus, jota rikkaat maat ovat luvanneet niille 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä mutta epäonnistuneet pahasti.

Poliittisista tunnelmistakin odotetaan kireitä. Yhdysvallat on jo irtautunut ilmastosopimuksesta ja esimerkiksi myös suuret päästäjät Turkki, Venäjä ja Australia tunnetaan jonkinasteisina ilmastoskeptikkoina, joita ilmastotiede ei kiinnosta. Talous kuitenkin kiinnostaa, Kosonen muistuttaa.

”Parasta, mitä EU voi nyt tehdä, on näyttää, miten nämä hommat tehdään eikä talous mene siitä kuralle tai hyvinvointi katoa”, hän sanoo.

Hän näkee toivoa myös siinä, että uusiutuvan energian hinta on laskemassa niin paljon, ettei hiili enää kannata.

”Trump voi luvata hiiliteollisuudelle vaikka mitä, mutta jos talous osoittaa toiseen suuntaan, se on käänteentekevä asia.”

Suomi voisi näyttää esimerkkiä

Suomalaiset järjestöt ovat avanneet Katowicen ilmastokokouksen alla uuden kampanjan, jossa vaaditaan, että Suomi toimisi Katowicessa 1,5 asteen rajan mukaisesti ja sitoutuisi esimerkiksi omat vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteensa sen mukaiseksi. Suomi on ensi vuoden jälkimmäisen puolikkaan EU:n puheenjohtajamaa, mikä tarkoittaa erityistä näkyvyyttä ilmastoasioissa. Myös lähestyvät eduskuntavaalit luovat odotuksia.

Järjestöjen mukaan Suomi voisikin näyttää esimerkkiä. Suomi on esimerkiksi kieltämässä kivihiilen energiakäytön.

”Suomella on tässä tuhannen taalan paikka loistaa, kunhan kivihiiltä ei vaihdeta turpeeseen tai biomassaan vaan haetaan järjestelmätason ratkaisuja, joita voi esitellä muuallakin”, Kosonen sanoo.

Ilmastopolitiikka politiikkaEUYKilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.
Ilmastonmuutoksesta varoittava mainosteksti metrotunnelin seinällä

Madridin ilmastokokous alkaa – YK:n pääsihteeri vaatii kunnianhimoa ja muistuttaa toivosta

Madridin ilmastokokouksessa on määrä päättää muun muassa päästövähennyksiin liittyvistä markkinamekanismeista. YK:n pääsihteerin Antóno Guterresin mukaan maailmalla on yhä toivoa pysyä 1,5 asteen lämpenemisessä, mutta se vaatii lisää toimia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennuksia.

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa

Raskauskomplikaatiot ovat Keniassa yleinen nuorten naisten kuolinsyy. Heillä pitäisi olla samat oikeudet seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluihin kuin aikuisillakin, mutta käytännössä näin ei tapahdu, sanoo yhteisöjärjestö Umoja Women Mobile Health Caren perustaja Georgina Nyambura.
Musta-puna-vihreä Malawin lippu taivasta ja pilviä vasten.

Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä

Ihmiskaupan uhreiksi joutuu Malawissa etenkin maaseudun naisia ja tyttöjä. Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan siitä, että tekijät selviytyvät usein vain sakoilla tai kokonaan ilman rangaistusta. ”Lainvalvojat eivät täysin ymmärrä lakia ja miten sitä pitäisi tulkita”, kritisoi ihmiskaupan vastaisten järjestöjen verkoston toiminnanjohtaja Caleb Thole.
Lapsi piirustusvälineiden kanssa kuvattuna ylhäältäpäin.

Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa

Koronaviruskriisistä seuraava ihmisten toimeentulon ja peruspalveluiden heikkeneminen voi syöstä lisää lapsia köyhyyteen. ”Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa”, muistuttaa Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
Hengityssuojaimella suojautunut asiakas ja huivilla suojautunut myyjä vihannestorilla.

Afrikan mailla on arvokasta kokemusta kriisinhallinnasta, mutta se unohtuu länsimaisessa koronauutisoinnissa

Kun koronavirus julistettiin maaliskuussa pandemiaksi, huolestuneet katseet kohdistuivat Afrikkaan. Länsimaiset mediat ylläpitävät koronauutisoinnillaan köyhyyden ja kurjuuden värittämää Afrikka-narratiivia. Todellisuudessa manner on pärjännyt koronan vastaisessa taistelussa varsin hyvin, kirjoittavat Essi Nordbäck ja Linda Lammensalo.

Tuoreimmat

”Tytöt pelkäävät raskautta enemmän kuin hiviä, sillä se paljastaa heidän harrastaneen seksiä” – Valistuksen puute vaikeuttaa teiniraskauksien kitkemistä Keniassa
Malawissa havaitaan päivittäin 15–20 ihmiskauppatapausta – Rahapula ja poliittisen tahdon puute vaikeuttavat ilmiön kitkemistä
Arvio: Koronaviruskriisi voi lisätä köyhien lasten määrää 86 miljoonalla – Eniten köyhyys uhkaa kasvaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa
Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi
Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset
Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla