Uutiset Ilmastopolitiikka

Käärivätkö maailman johtajat hihansa ensi viikolla Puolan ilmastokokouksessa? Järjestöt muistuttavat, että Suomella olisi nyt hyvä paikka loistaa

Katowicessa väännetään pian kättä muun muassa siitä, miten Pariisin ilmastosopimusta oikein käytännössä toteutetaan. Huolta aiheuttavat Yhdysvaltain kaltaiset vastaan haraavat maat. Greenpeacen ilmastoasiantuntijan Kaisa Kososen mukaan talous on kuitenkin asia, joka kiinnostaa ilmastoskeptisiäkin maita.
Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutos on tapetilla ensi viikolla Puolan Katowicessa. (Kuva: smilla4 / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Maailman johtajat kokoontuvat ensi viikolla Puolan Katowiceen YK:n ilmastonmuutoskonferenssiin. Konferenssissa on tarkoituksena sopia muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen käytännön toteutuksesta sekä köyhien maiden ilmastorahoituksesta.

Kokouksen tunnelmaa sähköistää lokakuun alussa ilmestynyt hallitustenvälisen ilmastopaneelin raportti, joka varoitti, että kahden asteen sijasta maailman pitää pyrkiä siihen, että ilmasto lämpenee korkeintaan 1,5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Aikaa kriittisten päätösten tekoon on käytännössä korkeintaan 12 vuotta.

Samaan aikaan maiden on selvittävä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon ja monien muiden maiden johtajien ilmastoskeptisyydestä sekä soviteltava teollisuus- ja kehitysmaiden erilaisia mielipiteitä.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen varoittaa lataamasta liikaa odotukseen Katowicen ilmastokokoukseen. Pessimistikään ei silti tarvitse olla.

”Kokous tulee joka tapauksessa kannattamaan: sopu, joka sieltä saadaan, on todella tärkeä. Tämä kokous ei kuitenkaan tuo kaikkia vastauksia, joita tarvitaan. Maailmalla tarvitaan nyt ennen kaikkea kansallisia prosesseja, inspiroivia esimerkkejä ja eri tasojen yhteistyötä – eli käytäntöä”, hän sanoi suomalaisjärjestöjen lehdistötilaisuudessa eilen.

Kososen mukaan IPCC:n raportti on kyllä vaikuttanut etenkin Pohjoismaihin. Myös EU on hänen mukaansa viime aikoina herännyt ”ilmastokoomasta”.

”IPCC:n raportti lisäsi vettä kiukaalle. Sen keskeisin johtopäätös on, että 1,5 astetta on uusi kaksi astetta. Kun verrataan siihen, mitä ymmärrettiin Pariisin kokouksen aikaan kolme vuotta sitten ja mitä nyt, niin riskit alkavat realisoitua paljon aiemmin. Kaksi astetta on paljon vaarallisempi kuin luultiin, ja siitä on vaikea puhua enää turvarajana”, hän sanoo.

Jos ilmastotiede ei vakuuta, talous vakuuttaa

Katowicen kolme tärkeintä teemaa ovat niin sanottu Pariisin sääntökirja, ilmastotoimenpiteiden riittävyys ylipäätään sekä ilmastorahoituksen kohtalo.

Pariisin sääntökirjalla tarkoitetaan sopimista siitä, miten kukin maa raportoi päästöistään ja ilmastotoimistaan ja esimerkiksi siitä, miten hiilidioksidipäästöjen ja hiilinielujen laskeminen ja raportointi toteutetaan. Lisäksi kokouksessa toivotaan, että maat ilmoittaisivat IPCC:n raportin herätteleminä kunnianhimoisemmista päästövähennystavoitteista.

Kehitysmaille kuumimpia teemoja on ilmastorahoitus, jota rikkaat maat ovat luvanneet niille 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä mutta epäonnistuneet pahasti.

Poliittisista tunnelmistakin odotetaan kireitä. Yhdysvallat on jo irtautunut ilmastosopimuksesta ja esimerkiksi myös suuret päästäjät Turkki, Venäjä ja Australia tunnetaan jonkinasteisina ilmastoskeptikkoina, joita ilmastotiede ei kiinnosta. Talous kuitenkin kiinnostaa, Kosonen muistuttaa.

”Parasta, mitä EU voi nyt tehdä, on näyttää, miten nämä hommat tehdään eikä talous mene siitä kuralle tai hyvinvointi katoa”, hän sanoo.

Hän näkee toivoa myös siinä, että uusiutuvan energian hinta on laskemassa niin paljon, ettei hiili enää kannata.

”Trump voi luvata hiiliteollisuudelle vaikka mitä, mutta jos talous osoittaa toiseen suuntaan, se on käänteentekevä asia.”

Suomi voisi näyttää esimerkkiä

Suomalaiset järjestöt ovat avanneet Katowicen ilmastokokouksen alla uuden kampanjan, jossa vaaditaan, että Suomi toimisi Katowicessa 1,5 asteen rajan mukaisesti ja sitoutuisi esimerkiksi omat vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteensa sen mukaiseksi. Suomi on ensi vuoden jälkimmäisen puolikkaan EU:n puheenjohtajamaa, mikä tarkoittaa erityistä näkyvyyttä ilmastoasioissa. Myös lähestyvät eduskuntavaalit luovat odotuksia.

Järjestöjen mukaan Suomi voisikin näyttää esimerkkiä. Suomi on esimerkiksi kieltämässä kivihiilen energiakäytön.

”Suomella on tässä tuhannen taalan paikka loistaa, kunhan kivihiiltä ei vaihdeta turpeeseen tai biomassaan vaan haetaan järjestelmätason ratkaisuja, joita voi esitellä muuallakin”, Kosonen sanoo.

Ilmastopolitiikka politiikkaEUYKilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Tehdas tupruttaa savua veden äärellä

EU-maiden kansallisille ilmasto- ja energiasuunnitelmille vaatimaton arvosana – Suomen suunnitelma viidenneksi paras

EU-maiden pitää jättää komissiolle lopulliset ilmasto- ja energiasuunnitelmansa tämä vuoden lopussa. Luonnokset eivät ole riittävän kunnianhimoisia, mikäli halutaan päästä nollapäästöihin, selviää tutkimuksesta.
Lentokoneen siipi, taustalla auringonlasku

EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti

Financial Times -lehden ja Transport & Environment -järjestön käsiinsä saaneen raportin mukaan lentoveron vaikutukset unionin työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen olisivat merkityksettömät. EU komissio ei ole vielä julkaissut raporttia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylen toimittaja Pasi Toivonen somalialaisten toimittajien kanssa

Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali

Somalian kansallisen tv-kanavan johtaja Liban Abdi Ali haaveilee samanlaisesta yleisradiosta kuin Suomessakin on. Siihen on vielä pitkä matka sekä konfliktin, politiikan että resurssipulan vuoksi. Viime vuosina Somalian lehdistönvapaus on kuitenkin parantunut.
Ihmisiä Maailma kylässä -festivaaleilla Kaisaniemen puistossa

Maailma kylässä -festivaaleilla teemana ilmastonmuutos – Sähkönä jätteistä tehtyä dieseliä

Viikonloppuna järjestettävä Maailma kylässä -festivaali juhlii 20-vuotista taivaltaan ajankohtaisesti ilmastonmuutosteemalla. Myös sunnuntain europarlamenttivaalit näkyvät ohjelmistossa.
Lasten siluetti ja metalliromua

Mikä on asevalvonnan tulevaisuus?

Asevalvonta on tärkeää aseiden vähentämisen kannalta mutta myös siksi, että toisiaan vastustavat tahot kohtaavat. Se, ettei asevarusteluun liittyvistä kysymyksistä enää keskustella yhdessä saman pöydän ääressä, lisää konfliktin riskiä, kirjoittaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Mies ja poika korjaavat autoa

Vuosikausia jatkunut konflikti tekee lapsistä perheen elättäjiä Kašmirissa

Intian ja Pakistanin kiista Kašmirista on ollut pisimpään YK:n ratkaisemattomien konfliktien listalla. Moni lapsi joutuu töihin, koska väkivalta on vienyt perheeltä elättäjän. Uhrien omaiset ovat oikeutettuja valtion taloudelliseen tukeen, mutta tapaukset käsitellään niin hitaasti, että he ehtisivät kuolla nälkään apua odotellessaan.

Luetuimmat

Nigeriasta Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan takana on monimutkainen vyyhti – Köyhyys ja epärealistiset odotukset ruokkivat ilmiötä, mutta tarjontaa ei olisi ilman kysyntää
Uusi tutkimus luotaa suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden kokemuksia – Kehitysmaihin lähdettiin töitä tekemään, idealisteja odotti pettymys
Oikeusjuttu Shelliä vastaan etenee: Hollantilainen oikeusistuin linjasi, että sillä on toimivaltaa käsitellä nigerialaisten ympäristöaktivistien teloituksiin liittyvä tapaus
Somalialainen toimittaja on aina valppaana – Osa iskuja pelkäävistä reporttereista asuu työpaikallaan, kertoo Suomessa vieraillut kanavajohtaja Liban Abdi Ali
Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan, jossa äänessä ovat maahanmuuttajat
EU:n laajuinen lentovero leikkaisi sektorin päästöjä 11 prosenttia ja toisi miljardien verotulot, paljastaa julkisuuteen vuotanut raportti
Raportti: Miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto – Määrä on suurempi kuin koskaan ihmisen historian aikana
Boko Haram sieppaa yhä tyttöjä sotasaaliikseen Nigeriassa
Poikkeuksellisen laaja joukko kaupunkeja, järjestöjä, yrityksiä ja tutkijoita vaatii EU-johtajilta ilmastohätätilaan puuttumista
Kahden sadekauden epäonnistuminen uhkaa johtaa kriisiin Somaliassa – Avustusrahoista alle viidennes kasassa