Uutiset Ilmastopolitiikka

Suomalaisten kulutuspäästöt ulkoistetaan riskimaihin – Kyselyn mukaan yritykset eivät tiedä alihankintaketjunsa hiilijalanjälkeä

Suomessa syytetään Aasian maita ilmastokriisin kiihdyttämisestä, mutta myös oma kulutuksemme ruokkii fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuotantomaissa, paljastaa Finnwatchin kysely.
Rakennuksia veden äärellä peittyneenä saastepilveen
Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien päästöjen kasvua kiihdyttää myös länsimaisten kuluttajien kysyntä. Kuva Kiinan Shanghaista. (Kuva: leniners / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Suomalaisyritykset ovat laiminlyöneet ilmastovastuunsa riskimaissa, joissa niiden tuotteet valmistetaan, kritisoi yritysten yhteiskuntavastuuta seuraava Finnwatch-järjestö.

Se on tehnyt 35 suomalaisyritykselle kyselyn, jossa selvitettiin, millaisiin toimiin ne ovat ryhtyneet alihankintaketjunsa hiilidioksidipäästöjen minimoimiseksi.

Vastaukset olivat niukkoja. Kahdeksan yritystä ei vastannut kyselyyn, ja osa ei kertonut kaikkia tietoja. Suurin osa lopuista yrityksistä ei tiedä, millä energialähteellä niiden riskimaissa, kuten Kiinassa ja Intiassa tuotetut tuotteet, on valmistettu. Ne, jotka tietävät, vahvistivat ison osan tuotannosta tapahtuvan fossiilisella energialla, kuten kivihiilellä.  Yksikään yritys ei myöskään edellyttänyt hiilijalanjälkeen liittyviä toimenpiteitä ostosopimuksissaan.

”Samalla, kun Suomen alueellisia kasvihuonekaasupäästöjä yritetään leikata, yritykset tuovat Suomeen valtavia määriä kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla tuotettuja tuotteita”, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér tiedotteessa.

Finnwatch vaatii, että yritykset ryhtyvät seuraamaan hiilijalanjälkeään riskimaissa sekä raportoimaan siitä. Myös suomalaisten päättäjien pitäisi seurata Suomen kulutusperäisiä päästöjä. Ne ovat yli 30 prosenttia suuremmat kuin Suomen alueperäiset eli viralliset kasvihuonekaasupäästöt, Finér muistuttaa.

”Suomessa monet syyttävät Kiinaa ja muita Aasian maita kivihiilen poltosta ja ilmastokriisin kiihdyttämisestä. Nyt on aika huomata, että Suomessa toimivat yritykset ja oma kulutuksemme ruokkivat fossiilisen energian kulutusta tuotantomaissa.”

Pelkästään Kiinasta ja Intiasta tuodaan Suomeen suoraan vuosittain erilaisia tuotteita lähes viidellä miljardilla eurolla.

Osa suomalaisyrityksistäkin näyttää kuitenkin heränneen. Selvityksen mukaan Finlayson ja Familon pyytävät tavarantoimittajilta nykyisin hiilijalanjäljen raportointia. S-ryhmä on ottanut käyttöön tänä vuonna päästöraportoinnin, johon liittyvä kysely lähetetään osalle riskimaiden tavarantoimittajista. Jotkut yritykset kysyvät tietyiltä tavarantoimittajilta energiankulutuksesta ja energianlähteistä.

Myönteistä on myös se, että jo selvityksen teon aikana monet yritykset liittyivät ympäristövastuullisuusjärjestelmä Amfori BEPiin. Julkisella keskustelulla ja kuluttajapaineella onkin mahdollista saada yritykset nopeastikin liikkeelle, Finnwatch muistuttaa.

Sillä on suosituksia myös kuluttajille.

”Kuluttajien tulee lopettaa tarpeeton materiaalinen kuluttaminen ja siirtyä uusien tuotteiden ostamisesta kierrättämiseen ja korjaamiseen. Kun uusia tuotteita on pakko ostaa, niitä markkinoivilta yrityksiltä tulee vaatia tietoa tuotannon ilmastovaikutuksista”, Finér ohjeistaa.

IlmastopolitiikkaYritysvastuu kauppakuluttaminenyhtiötympäristöilmastonmuutos Suomi

Lue myös

Mies kumartuneena kanavan varrella.

Selvitys: Köyhiin maihin suuntautuvaa ilmastorahoitusta ei seurata riittävän tarkasti – Suomen tukemien rahoittajien toiminnassa parantamisen varaa

Rikkaiden maiden pitäisi ohjata köyhille maille sata miljardia dollaria ilmastorahoitusta vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksen vastuullisuutta on kuitenkin vaikea arvioida, käy ilmi Suomen Lähetysseuran selvityksestä.
Ihmisiä rivissä pöydän takana

Suomalaisjärjestöt: Madridin ilmastokokous loppui katastrofiin

Suuret saastuttajamaat asettivat politikoinnin ja fossiiliteollisuuden edut ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin edelle, moittivat järjestöt. ”Erityisesti Australia, Brasilia, Intia, Kiina, Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat keskittivät tarmonsa päätösten jarruttamiseen”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.
Eu-lippuja ikkunanpokien takana

EU ottaa pian askeleen kohti hiilineutraaliutta – Suurimpia vastaanpanijoita ovat Tsekki, Unkari ja Puola

YK:n ilmastokokous on parhaillaan käynnissä Madridissa, mutta ensi viikolla järjestetään myös toinen tärkeä kokous, jossa Eurooppa-neuvoston on määrä sopia hiilineutraalista EU:sta. Suomella on puheenjohtajamaana tärkeä rooli.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pienen traktorin päällä, toinen traktorin takana.

Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea

Marleen Wierenga tutki Aalto-yliopiston väitöskirjassaan intialaisia innovaatioyrittäjiä, joista yksi keksi moottoripyörän moottorilla toimivan traktorin. Yrittäjyys tarjoaa hänen mukaansa paljon mutta ei rajattomasti mahdollisuuksia vähentää köyhyyttä. ”Suurin osa kehitysmaiden yrittäjistä valitsisi mieluummin palkkatyön”, hän sanoo.
Vyötäröstä alaspäin kuvattu ihminen seisoo vanhoista kännyköistä koostuvan kasan yläpuolella.

Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten

Sähkölaitteita heitetään pois yhä enemmän, sillä kulutus kasvaa ja käyttöikä on lyhyt. Alle viidennes e-jätteestä kierrätetään, selviää YK:n raportista.
Rauhanmerkki roikkumassa metallijohdosta

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”

Maailman pitäisi käyttää rahaa sotilasmenojen sijaan humanitaarisiin tarkoituksiin, todetaan järjestöjen avoimessa kirjeessä. Myös Suomen pitäisi miettiä hävittäjähankintoja uudelleen, sanoo kirjeessä mukana oleva Sadankomitea.
Miehiä kantamassa koreja päänsä päällä.

Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu

Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan työntekijöiden oikeudet ovat heikoimmalla tolalla sen jälkeen, kun se alkoi julkaista vuotuista katsausta vuonna 2014. Lähes kolme neljäsosaa tutkituista maista muun muassa rajoittaa oikeutta liittyä ammattiliittoon.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tuoreimmat

Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”
Kulutuksen kiihtyminen on nostanut e-jätemäärät ennätystasolle – Eurooppalaiset tuottavat e-jätettä henkeä kohti eniten
Raportti: Työntekijöiden oikeuksia poljetaan yhä enemmän – Uusi trendi on ay-johtajien tarkkailu
Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon
Maailmassa on tarpeeksi ruokaa, mutta koronavirus voi silti aiheuttaa ruokakriisin – Yksi syy ovat huonosti toimivat tuotantoketjut
Väitöstutkimus: Yrittäjyyden avulla voi nousta köyhyydestä, mutta taikakonsti se ei ole – Yrittäjä tarvitsee hyvän idean ja paljon tukea
33 000 tyttöä menee päivittäin alaikäisenä naimisiin – Tuoreen raportin mukaan haitallisista perinteistä voitaisiin silti päästä eroon nopeastikin
Sähköautobuumi voi aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia, varoittaa YK-järjestö – Akkujen raaka-aineet valmistetaan vain muutamassa maassa
Maa, jota ei suljettu koronan takia – Malawissa oikeus määräsi valtion maksamaan köyhille ensin tukea
Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas