Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Laskin ja kolikoita
Järjestöt saavat lisärahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa. (Kuva: reynermedia, Flickr.com / CC BY 2.0)

Ulkoministeriö on myöntänyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnarin (sd) päätöksellä 22,5 miljoonan euron lisärahoituksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön vuosina 2020–2021. Lisärahoitus koskee Afrikassa tapahtuvaa työtä.

Rahoituksella tuetaan etenkin ilmastonmuutoksen vastaista työtä sekä vähemmistöjen oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.


”Nämä ovat hyvin ajankohtaisia teemoja, joiden edistämiseen nimenomaan kansalaisjärjestöt pystyvät vaikuttamaan”, Skinnari sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.

Tuki myönnettiin 17 ohjelmatukijärjestölle, joista suurin osa on isoja kehitysyhteistyöjärjestöjä. Ohjelmatuki on ulkoministeriön tärkein valtionapumuoto suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyölle.

Järjestöissä ollaan tyytyväisiä päätökseen.

”Tällä lisärahoituksella saadaan aikaan tärkeitä ja vaikuttavia tuloksia. Suunta on nyt vuoden 2016 leikkausten jälkeen vihdoin oikea”, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola tiedotteessa.


Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötukea leikattiin vuosina  2016–2018 noin 43 prosenttia osana hallitusohjelmaa. Sen seurauksena järjestöt joutuivat ajamaan alas ohjelmiaan ympäri maailman.
Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahojen on tarkoitus nousta.

Suurimman lisärahoituksen saavat Kirkon Ulkomaanapu, 2,7 miljoonaa euroa, sekä Plan International, 2,5 miljoonaa euroa. Tuensaajiin kuuluvat myös muun muassa Suomen Lähetysseura, Punainen Risti, Fingo ja Siemenpuu-säätiö, joka on joutunut
viime vuosina supistamaan ohjelmaansa tuntuvasti.

“Tuemme tällä rahoituksella afrikkalaisia järjestöjä niiden työssä ympäristön ja köyhyyden vähentämisen eteen. Hallituksen päätös lisärahoituksesta järjestöjen kehitysyhteistyöhön on merkittävä osoitus siitä, että kansalaisyhteiskuntien vahvistamista ja järjestöjen arvokasta työtä globaalissa etelässä arvostetaan”, sanoo Siemenpuu-säätiön toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta AfrikkaSuomi FingoUlkoministeriöSiemenpuu-säätiö

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.
Puhdas käsi ojentuu likaista kohti

Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä

Suomen Pakolaisapu käynnisti viime maaliskuussa empatialiikkeen, jonka tavoitteena on muuttaa erityisesti maahanmuuttokeskustelun negatiivista sävyä. Vastaanotto on ollut positiivinen. ”Moni tapaamistani ihmisistä on ajatellut, ettei omasta empaattisuudestaan voi päättää, mutta liike on saanut heidät ajattelemaan toisin”, sanoo empatialähettiläs Rand Mohamad Deeb.
Tomaatteja lähikuvassa

Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat

Lähes puolet zimbabwelaisista kärsii ruokapulasta. Silti monet kauppiaat sanovat, että heidän on pakko heittää menemään mätänevät vihanneksensa, sillä ihmisillä ei enää ole varaa ostaa niitä.

Tuoreimmat

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”
Roolit päälaellaan – Aleksanterin teatterin uusi Zambezi-esitys kertoo, miten käy suomalaisperheelle, joka joutuu pakenemaan Afrikkaan
Suomen PENin sananvapauspalkinto naisten ja tyttöjen oikeuksia ajavalle Ujuni Ahmedille – ”Sananvapaus ei oikeuta vihapuheeseen”