Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Laskin ja kolikoita
Järjestöt saavat lisärahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa. (Kuva: reynermedia, Flickr.com / CC BY 2.0)

Ulkoministeriö on myöntänyt ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnarin (sd) päätöksellä 22,5 miljoonan euron lisärahoituksen suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön vuosina 2020–2021. Lisärahoitus koskee Afrikassa tapahtuvaa työtä.

Rahoituksella tuetaan etenkin ilmastonmuutoksen vastaista työtä sekä vähemmistöjen oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.


”Nämä ovat hyvin ajankohtaisia teemoja, joiden edistämiseen nimenomaan kansalaisjärjestöt pystyvät vaikuttamaan”, Skinnari sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.

Tuki myönnettiin 17 ohjelmatukijärjestölle, joista suurin osa on isoja kehitysyhteistyöjärjestöjä. Ohjelmatuki on ulkoministeriön tärkein valtionapumuoto suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyölle.

Järjestöissä ollaan tyytyväisiä päätökseen.

”Tällä lisärahoituksella saadaan aikaan tärkeitä ja vaikuttavia tuloksia. Suunta on nyt vuoden 2016 leikkausten jälkeen vihdoin oikea”, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Pauliina Savola tiedotteessa.


Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötukea leikattiin vuosina  2016–2018 noin 43 prosenttia osana hallitusohjelmaa. Sen seurauksena järjestöt joutuivat ajamaan alas ohjelmiaan ympäri maailman.
Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahojen on tarkoitus nousta.

Suurimman lisärahoituksen saavat Kirkon Ulkomaanapu, 2,7 miljoonaa euroa, sekä Plan International, 2,5 miljoonaa euroa. Tuensaajiin kuuluvat myös muun muassa Suomen Lähetysseura, Punainen Risti, Fingo ja Siemenpuu-säätiö, joka on joutunut
viime vuosina supistamaan ohjelmaansa tuntuvasti.

“Tuemme tällä rahoituksella afrikkalaisia järjestöjä niiden työssä ympäristön ja köyhyyden vähentämisen eteen. Hallituksen päätös lisärahoituksesta järjestöjen kehitysyhteistyöhön on merkittävä osoitus siitä, että kansalaisyhteiskuntien vahvistamista ja järjestöjen arvokasta työtä globaalissa etelässä arvostetaan”, sanoo Siemenpuu-säätiön toiminnanjohtaja Hanna Matinpuro.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskunta AfrikkaSuomi FingoUlkoministeriöSiemenpuu-säätiö

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Miesten kuvia sisältävä juliste talon seinässä.

Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”

Rajapaksan veljekset nousivat Sri Lankassa valtaan lyhyen tauon jälkeen vuonna 2019. Presidentin valtaoikeuksia on lisätty, maan johtoon nimetty armeijan henkilökuntaa ja toisinajattelijoita on pidätetty. ”Hallitus yrittää käyttää kaikkia keinoja, jotta kansalaisyhteiskunta ei voisi tehdä mitään merkityksellistä”, kertoo Maailma.netin haastattelema ihmisoikeusaktivisti.
Nainen kovaäänisen ja esitteen kanssa.

Koronan talousvaikutukset ja konfliktit ovat nostaneet ruuan hinnan pilviin Keski- ja Länsi-Afrikassa – Nälkäisten määrä uhkaa nousta yli 31 miljoonaan

Esimerkiksi Sierra Leonessa riisin hinta on 60–70 prosenttia korkeammalla viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Ruoka-apu saattaa olla ainoa toivo, varoittaa YK:n ruokaohjelma.
Mies seisoo veneessä ja meloo joella.

Kuubassa pelastetaan rannikon ekosysteemejä ennallistamalla

Kuubassa kunnnostetaan kosteikkoja, mangroveja ja muita rannikkoalueita uusin opein. Tavoitteena on ehkäistä muun muassa eroosiota, tulvia ja suolaantumista – kaikki kasvavia uhkia etelän köyhissä saarivaltioissa.
Mies mikrofoni kädessä, taustalla Yhdysvaltain lippu.

Yhdysvallat jatkaa asekauppaa Jemenissä sotivan Arabiemiirikuntien kanssa – Riskinä osallisuus ihmisoikeusloukkauksiin, varoittaa järjestö

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto jäädytti asekaupat Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa tammikuussa. Ainakin kaupat Arabiemiirikuntien kanssa ovat nyt toteutumassa.
Mies suuren vesisäiliön vieressä.

Yksi ratkaisu vesipulaan: Meksikon pääkaupungissa asennetaan sadeveden keruujärjestelmiä

Mexico City on hyvää vauhtia matkalla tilanteeseen, jossa vettä ei riitä kaikille kaupungin 21 miljoonalle asukkaalle. Viime vuosina valtion tukiohjelman avulla on kuitenkin asennettu yli 20 000 sadeveden keräysjärjestelmää veden vähyydestä kärsiviin kaupunginosiin. Se lievittää paineita mutta ei ratkaise ongelmaa kokonaan.

Luetuimmat

Alakastisia ja entisiä maaorjia syrjitään koronakaranteenissakin – Pandemia on syventänyt eriarvoisuutta Nepalissa
Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Sri Lankan uusvanha johto on luonut pelon ilmapiirin, jossa aktivistit joutuvat varomaan sanojaan ja syytteen voi saada pienestäkin kritiikistä – ”Tilanne on nyt pahempi kuin sodan aikana”
Intian ihmiskauppiaat toimittavat lapsityöläisiä korupajoihin ja tehtaisiin – Köyhyys saa perheet uskomaan huijarien lupauksiin
Länsimaisilta brändeiltä vaaditaan vastuunottoa koronan takia maksamatta jääneistä vaatetyöläisten palkoista – Erorahojen kustannukset olisivat vain 10 senttiä per t-paita
Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”
Alkuperäiskansat ovat parhaita metsänvartijoita, osoittaa tuore raportti – Latinalaisen Amerikan kollektiivisilla mailla metsä katoaa hitaammin kuin muualla
Satoja ihmisiä kadonnut Myanmarissa vallankaappauksen jälkeen – Perheet odottavat tietoa läheisistään ja pelkäävät pahinta
YK-raportti: Naisten kehollinen itsemääräämisoikeus ei toteudu – Miljoonat eivät saa päättää seksistä tai voi käyttää ehkäisyä