Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina. (Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Ulkoministeriö on myöntänyt kehitysyhteistyöjärjestöjen niin sanotun ohjelmatuen vuosille 2018–2021. Tuen kokonaissumma, joka tänä vuonna on 52,3 miljoonaa euroa, ei enää pienene viime vuosien tasosta, mutta osa yksittäisistä järjestöistä menettää ison siivun jo ennestään kutistuneesta tuestaan.

”Tämä on suuri katastrofi. Koko ohjelmatoimintamme loppuu. Rahoilla on tuettu yli 20:tä kehitysyhteistyöhanketta, ja tulevaisuudessa meillä on paljon vähemmän hankkeita”, kertoo ruotsinkielisten vapaakirkkojen kattojärjestön Frikyrklig Samverkanin (FS) puheenjohtaja Jan Edström.

FS on ollut pitkään ulkoministeriön kumppanuusjärjestö, ja se sai vielä vuonna 2016 yli miljoonan euron ohjelmatuen. Viime vuosina se on esimerkiksi tukenut Thaimaassa kehitysvammaisten koulua, järjestänyt ammattikoulutusta Guyanassa ja edistänyt ekologista viljelyä Filippiineillä.

Tänä vuonna ulkoministeriö kuitenkin supistaa järjestön tukea rajusti, ja vuonna 2020 FS:n ohjelmatuki loppuu kokonaan. Käytännössä se voi vielä hakea ministeriön myöntämää hanketukea, mutta se on pienimuotoisempaa ja lyhytaikaisempaa.

”Osa hankkeista jouduttamaan keskeyttämään, osa saadaan vietyä loppuun. Nyt yritämme myös löytää uusia yhteistyökumppaneita sekä Suomesta että kehitysmaista”, Edström kertoo.

Reilun kaupan rahoitus lähes kolminkertaistuu

Ulkoministeriön helmikuun alussa tekemät ohjelmatukipäätökset tietävät huonoja uutisia myös Siemenpuu-säätiölle, joka rahoittaa kehitysmaissa järjestöjen ympäristötyötä.

Sen tukea leikataan asteittain niin, että vuonna 2019 sen rahoitus putoaa yli 40 prosenttia viime vuodesta. Tukiehtoihin kuuluu, että järjestö vetäytyy Intiasta, jossa se on muun muassa rahoittanut alkuperäiskansojen maaoikeustyötä.

”Se on harmillista senkin takia, että Intiassa järjestöjen tila etenkin ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa on kaventunut entisestään ja kumppaniemmekin toiminta on vaikeutunut. Nyt tulee kotimaasta tieto, ettemme voi toimia siellä”, Matinpuro toteaa.

Sen sijaan Reilu kauppa ry:n ohjelmatuki lähes kolminkertaistuu yli miljoonaan euroon ensi vuonna. Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden rahoitus taas kasvaa noin kolmanneksen lähivuosina.

Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka on tyytyväinen, sillä järjestö joutui edellisten leikkausten seurauksena muun muassa ajamaan alas koko Ugandan-toimintansa.

”Lisäys ei paikkaa leikkauksia kokonaan, mutta pystymme laajentamaan työtämme”, Nuikka kertoo.

Uudella rahoituksella aiotaan muun muassa aloittaa Keniassa naisten toimeentulon tukemiseen liittyvää työtä sekä taistella Somalimaassa kuivuusongelmia vastaan kehittämällä vesijärjestelmiä. Lisäksi aikomuksena on muun muassa tasa-arvofoorumin luominen Keniassa ja naisten väkivallan vastaisen työn yhdistäminen naisten toimeentulon tukemiseen Somalimaassa.

”Järjestöt nähdään konsulttifirmoina”

Ulkoministeriön ohjelmatukea on viime vuosina myönnetty yhteensä 22 kehitysyhteistyöjärjestölle. Tuella on ollut iso merkitys, sillä järjestelmässä mukana olevilla järjestöillä on ollut erityisasema ja ne ovat saaneet enemmän ja pitkäaikaisempaa rahoitusta kuin muut järjestöt.

Järjestelmä on kuitenkin myllerryksessä, sillä vuoden 2016 kehitysyhteistyöleikkausten yhteydessä ohjelmatuesta leikattiin keskimäärin 38 prosenttia, eikä summa ole palautumassa lähivuosina.

Samalla järjestelmää uudistettiin muun muassa siten, että mukana olleet 22 järjestöä eivät enää saaneet ennakkotietoa rahoitustasosta, vaan ne olivat haussa kaikki samalla viivalla, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riitta Oksanen. Tulevaisuudessa niiden erityisasemasta luovutaan ja mikä tahansa järjestö voi hakea ohjelmatukea.

Uudistuksen yhteydessä myös myöntämiskriteereitä rukattiin, mikä selittää eroja järjestöjen nyt saamissa tukipäätöksissä.

Frikyrklig Samverkanin puheenjohtaja Jan Edström uskoo, että yksi syy järjestön tuen loppumiseen voi olla se, että sen henkilökunta on pieni eikä se ole esimerkiksi löytänyt uusia yhteistyökumppaneita, mitä ulkoministeriö on toivonut.

Siemenpuun Hanna Matinpuro taas arvelee, että Siemenpuun leikkausten taustalla on järjestön erityisluonne. Se rahoittaa ympäristöhankkeita monipuolisesti eri maissa, kuten vaikkapa Brasiliassa ja Indonesiassa. Ulkoministeriön hakukriteereissä taas painotettiin sen omia kehityspoliittisia teemoja, Suomen kumppanimaita ja vähiten kehittyneitä maita, joihin kaikki Siemenpuun ohjelmamaat eivät kuulu.

Matinpuro on huolissaan järjestöjen roolin muuttumisesta Suomessa. Hänen mukaansa valtionavuissa otettiin aiemmin huomioon paremmin järjestöjen omat tavoitteet, mutta nyt niiden on seurattava kulloisenkin hallituksen visioita.

”Järjestöt nähdään vähän niin kuin konsulttifirmoina, joille asetetaan kriteerit sen mukaan, mitä niiden halutaan tekevän. Toki valtionavussa pitääkin olla kriteereitä, mutta Suomessa on ollut aiemmin sellaisia perinteitä, että kansalaisyhteiskuntaa rahoitetaan myös sen omista tavoitteista lähtien”, Matinpuro muistuttaa.

Ohjelmatuki 2018–2021

  • Ulkoministeriö myönsi ohjelmatukea 22 järjestölle vuosille 2018–2021. Tuen kokonaissumma on 206,8 miljoonaa euroa ja se kattaa suurimman osan ulkoministeriön kansalaisjärjestötuesta.
     
  • Verrattuna vuoteen 2016 tuki pysyy samana seuraavilla järjestöillä: Fida, KIOS, Pelastakaa Lapset, SASK, Suomen Lähetysseura, Punainen Risti
     
  • Tuki kasvaa: CMI, Demo, Kehys, Kirkon Ulkomaanapu, Plan, Reilu kauppa, Solidaarisuus, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki, WWF
     
  • Tuki vähenee: Abilis, Frikyrklig Samverkan, Kepa, Siemenpuu, Suomen World Vision, Vammaiskumppanuus

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Siemenpuu-säätiöSolidaarisuusUlkoministeriö

Lue myös

Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.
Eurokolikko lähikuvassa

Rinteen hallitusohjelma lupaa lisärahaa kehitysyhteistyöhön – Keinot ja summat ovat vielä epäselviä

Hallitusohjelman teksti lupaa kehitysyhteistyön kannalta hyvää, mutta liitteet eivät vakuuta, summaa Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelman.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Riisipelto ylhäältä kuvattuna

Miten maailman nälkä voitetaan?

Nälkäongelman tarkastelu vain tuotannon tai ruuan jakautumisen näkökulmasta ei riitä. Vauraiden maiden pitäisi ajaa oikeudenmukaisempaa ruoka-, kauppa- ja kehityspolitiikkaa ja tukea kestävämpää yhteiskuntakehitystä, kirjoittaa tutkija Ville Lähde.
Ehkäisypillereitä

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi

Jos syntyvyys saadaan vähenemään 0,5:llä, vuonna 2050 väkeä voi olla melkein miljardi ennustettua vähemmän, sanovat ympäristö- ja lisääntymisterveysjärjestöt.
Kädet repimässä lehtiä kattilaan

Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Muun muassa surkean sadekauden takia haavoittuvimmassa asemassa olevat kotitaloudet käyttävät tämän vuoden sadon 0–3 kuukaudessa, kun keskiarvo on 3–5 kuukautta, varoittaa eteläisen Afrikan maiden yhteistyöjärjestö.

Tuoreimmat

Ympäristö- ja seksuaaliterveysjärjestöt aloittivat yhteisen kampanjan väestönkasvun hillitsemiseksi ja luonnon suojelemiseksi
Ennuste: 41 miljoonaa ihmistä kärsii pian ruokapulasta eteläisessä Afrikassa
Raportti: Köyhyys vaihtelee jopa kotitalouksien sisällä – ”Perinteinen käsitys köyhyydestä on vanhentunut”
Yli neljäsosa afrikkalaisista on joutunut maksamaan lahjuksen saadakseen julkisia palveluita – Köyhät maksavat rikkaita useammin, paljastaa kysely
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat Intiaa estämään alkuperäiskansojen häädöt
Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”
Monsuunisateet vaurioittaneet tuhansia asumuksia Bangladeshin rohingya-pakolaisten leireillä – Lisää sateita on luvassa
Jemenissä on havaittu koleratartuntoja tänä vuonna enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä – ”Voimme vain yrittää pitää lapset hengissä niin pitkään kuin mahdollista”
Kansainvälinen sotarikostuomioistuin totesi Kongossa toimineen sotapäällikön syylliseksi 18 rikokseen – HRW: ”Jopa ne, jotka luulevat olevansa koskemattomia, voivat joutua tilille”
Käsienpesuvesi loppuu Ugandan kouluissa usein kesken – Suomalais-ugandalainen projekti ratkoo ongelmaa ”elefanttihanan” avulla