Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina. (Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Ulkoministeriö on myöntänyt kehitysyhteistyöjärjestöjen niin sanotun ohjelmatuen vuosille 2018–2021. Tuen kokonaissumma, joka tänä vuonna on 52,3 miljoonaa euroa, ei enää pienene viime vuosien tasosta, mutta osa yksittäisistä järjestöistä menettää ison siivun jo ennestään kutistuneesta tuestaan.

”Tämä on suuri katastrofi. Koko ohjelmatoimintamme loppuu. Rahoilla on tuettu yli 20:tä kehitysyhteistyöhanketta, ja tulevaisuudessa meillä on paljon vähemmän hankkeita”, kertoo ruotsinkielisten vapaakirkkojen kattojärjestön Frikyrklig Samverkanin (FS) puheenjohtaja Jan Edström.

FS on ollut pitkään ulkoministeriön kumppanuusjärjestö, ja se sai vielä vuonna 2016 yli miljoonan euron ohjelmatuen. Viime vuosina se on esimerkiksi tukenut Thaimaassa kehitysvammaisten koulua, järjestänyt ammattikoulutusta Guyanassa ja edistänyt ekologista viljelyä Filippiineillä.

Tänä vuonna ulkoministeriö kuitenkin supistaa järjestön tukea rajusti, ja vuonna 2020 FS:n ohjelmatuki loppuu kokonaan. Käytännössä se voi vielä hakea ministeriön myöntämää hanketukea, mutta se on pienimuotoisempaa ja lyhytaikaisempaa.

”Osa hankkeista jouduttamaan keskeyttämään, osa saadaan vietyä loppuun. Nyt yritämme myös löytää uusia yhteistyökumppaneita sekä Suomesta että kehitysmaista”, Edström kertoo.

Reilun kaupan rahoitus lähes kolminkertaistuu

Ulkoministeriön helmikuun alussa tekemät ohjelmatukipäätökset tietävät huonoja uutisia myös Siemenpuu-säätiölle, joka rahoittaa kehitysmaissa järjestöjen ympäristötyötä.

Sen tukea leikataan asteittain niin, että vuonna 2019 sen rahoitus putoaa yli 40 prosenttia viime vuodesta. Tukiehtoihin kuuluu, että järjestö vetäytyy Intiasta, jossa se on muun muassa rahoittanut alkuperäiskansojen maaoikeustyötä.

”Se on harmillista senkin takia, että Intiassa järjestöjen tila etenkin ympäristö- ja ihmisoikeusasioissa on kaventunut entisestään ja kumppaniemmekin toiminta on vaikeutunut. Nyt tulee kotimaasta tieto, ettemme voi toimia siellä”, Matinpuro toteaa.

Sen sijaan Reilu kauppa ry:n ohjelmatuki lähes kolminkertaistuu yli miljoonaan euroon ensi vuonna. Kehitysyhteistyöjärjestö Solidaarisuuden rahoitus taas kasvaa noin kolmanneksen lähivuosina.

Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka on tyytyväinen, sillä järjestö joutui edellisten leikkausten seurauksena muun muassa ajamaan alas koko Ugandan-toimintansa.

”Lisäys ei paikkaa leikkauksia kokonaan, mutta pystymme laajentamaan työtämme”, Nuikka kertoo.

Uudella rahoituksella aiotaan muun muassa aloittaa Keniassa naisten toimeentulon tukemiseen liittyvää työtä sekä taistella Somalimaassa kuivuusongelmia vastaan kehittämällä vesijärjestelmiä. Lisäksi aikomuksena on muun muassa tasa-arvofoorumin luominen Keniassa ja naisten väkivallan vastaisen työn yhdistäminen naisten toimeentulon tukemiseen Somalimaassa.

”Järjestöt nähdään konsulttifirmoina”

Ulkoministeriön ohjelmatukea on viime vuosina myönnetty yhteensä 22 kehitysyhteistyöjärjestölle. Tuella on ollut iso merkitys, sillä järjestelmässä mukana olevilla järjestöillä on ollut erityisasema ja ne ovat saaneet enemmän ja pitkäaikaisempaa rahoitusta kuin muut järjestöt.

Järjestelmä on kuitenkin myllerryksessä, sillä vuoden 2016 kehitysyhteistyöleikkausten yhteydessä ohjelmatuesta leikattiin keskimäärin 38 prosenttia, eikä summa ole palautumassa lähivuosina.

Samalla järjestelmää uudistettiin muun muassa siten, että mukana olleet 22 järjestöä eivät enää saaneet ennakkotietoa rahoitustasosta, vaan ne olivat haussa kaikki samalla viivalla, kertoo ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Riitta Oksanen. Tulevaisuudessa niiden erityisasemasta luovutaan ja mikä tahansa järjestö voi hakea ohjelmatukea.

Uudistuksen yhteydessä myös myöntämiskriteereitä rukattiin, mikä selittää eroja järjestöjen nyt saamissa tukipäätöksissä.

Frikyrklig Samverkanin puheenjohtaja Jan Edström uskoo, että yksi syy järjestön tuen loppumiseen voi olla se, että sen henkilökunta on pieni eikä se ole esimerkiksi löytänyt uusia yhteistyökumppaneita, mitä ulkoministeriö on toivonut.

Siemenpuun Hanna Matinpuro taas arvelee, että Siemenpuun leikkausten taustalla on järjestön erityisluonne. Se rahoittaa ympäristöhankkeita monipuolisesti eri maissa, kuten vaikkapa Brasiliassa ja Indonesiassa. Ulkoministeriön hakukriteereissä taas painotettiin sen omia kehityspoliittisia teemoja, Suomen kumppanimaita ja vähiten kehittyneitä maita, joihin kaikki Siemenpuun ohjelmamaat eivät kuulu.

Matinpuro on huolissaan järjestöjen roolin muuttumisesta Suomessa. Hänen mukaansa valtionavuissa otettiin aiemmin huomioon paremmin järjestöjen omat tavoitteet, mutta nyt niiden on seurattava kulloisenkin hallituksen visioita.

”Järjestöt nähdään vähän niin kuin konsulttifirmoina, joille asetetaan kriteerit sen mukaan, mitä niiden halutaan tekevän. Toki valtionavussa pitääkin olla kriteereitä, mutta Suomessa on ollut aiemmin sellaisia perinteitä, että kansalaisyhteiskuntaa rahoitetaan myös sen omista tavoitteista lähtien”, Matinpuro muistuttaa.

Ohjelmatuki 2018–2021

  • Ulkoministeriö myönsi ohjelmatukea 22 järjestölle vuosille 2018–2021. Tuen kokonaissumma on 206,8 miljoonaa euroa ja se kattaa suurimman osan ulkoministeriön kansalaisjärjestötuesta.
     
  • Verrattuna vuoteen 2016 tuki pysyy samana seuraavilla järjestöillä: Fida, KIOS, Pelastakaa Lapset, SASK, Suomen Lähetysseura, Punainen Risti
     
  • Tuki kasvaa: CMI, Demo, Kehys, Kirkon Ulkomaanapu, Plan, Reilu kauppa, Solidaarisuus, Suomen Pakolaisapu, Taksvärkki, WWF
     
  • Tuki vähenee: Abilis, Frikyrklig Samverkan, Kepa, Siemenpuu, Suomen World Vision, Vammaiskumppanuus

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalous Suomi Siemenpuu-säätiöSolidaarisuusUlkoministeriö

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ylhäältäpäin otettu kuva kylästä.

Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla

Suomalainen teräsyhtiö Outokumpu ostaa ferronikkeliä pahamaineiselta brasilialaiselta kaivosyhtiöltä Valelta, joka on saastuttanut xikrin-alkuperäiskansan joen, käy ilmi Finnwatchin tutkimuksesta. Järjestön mukaan yhtiö on laiminlyönyt alihankintaketjunsa valvonnan ja sivuuttanut valtion omistajaohjauksen suositukset.
Nuori kasvomaskilla suojautunut nainen tietokoneen ääressä.

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä

Jo ennen koronapandemiaa rikkaat maat käyttivät noin 177 kertaa enemmän rahaa koulutukseen oppilasta kohti kuin matalan tulotason maat. Nyt kuilu uhkaa leventyä, käy ilmi Maailmanpankin ja Unescon raportista.
Poika seisoo kuraisella maalla, joka täynnä jätettä.

Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle

Keski-Amerikan niin sanotun kuivan käytävän maat kärsivät nyt myös koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Toipuminen kestää pitkään, ennustaa Maailman ruokaohjelma.
Nainen puolilähikuvassa.

Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa

Afganistanin siviiliuhrien määrä on kokonaisuudessaan laskenut, mutta viime vuoden lopulla väkivalta kasvoi rajusti. Rauhanneuvottelut Talebanin ja maan hallituksen välillä ovat jumissa.

Tuoreimmat

Raportti: Kaksi kolmasosaa köyhistä maista on leikannut koulutusbudjettiaan koronapandemian aikana – Koulutuksen epätasa-arvo uhkaa syventyä
Äärimmäiset sääilmiöt ja talouskriisi ovat ajaneet lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä ruokapulaan Keski-Amerikassa – Moni suunnittelee muuttoa muualle
Siviiliuhrien määrä on kasvanut Afganistanissa rauhanneuvotteluiden alkamisen jälkeen – Yli 3 000 ihmistä kuoli viime vuonna konfliktissa
Finnwatch: Outokummun alihankkijan kaivos saastuttaa alkuperäiskansan elinaluetta Brasilian Amazonilla
Yli viisi miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan Kongossa kahden viime vuoden aikana – ”Maailma näyttää olevan yhä välinpitämättömämpi”, sanoo Unicef
Lähes kolmasosa Australian vangeista on alkuperäiskansojen jäseniä – Oikeusjärjestelmä passittaa vankilaan jopa vain 10-vuotiaita
Etelä-Sudanissa soditaan jatkuvasti, koska vallanjakojärjestelmä on yksipuolinen – ”Ainoa tapa hallita maata rauhanomaisesti on radikaali konsensus”, sanoo tutkija
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Koronavuosi lisäsi vihapuhetta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan Euroopassa – Oikeuksien edistymistä on pidetty itsestään selvyytenä, varoittaa ihmisoikeusjärjestö
Naisten sukuelinten silpominen on intialaisyhteisöissä tarkoin varjeltu salaisuus, josta on alettu puhua vasta viime aikoina

Luetuimmat

Norsunluurannikon kaakaotilojen lapsiorjat haastoivat Nestlén, Marsin ja muut suklaajätit oikeuteen
Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Kymmenen vuotta sitten maailma iloitsi Myanmarin demokratisoitumisesta, nyt armeija on taas vallassa – Mitä oikein tapahtui?
Ennuste Jemeniin: Tänä vuonna jo puolet Jemenin alle 5-vuotiaista kärsii nälästä – ”Täysin ihmisen aiheuttamaa”
Kestävään kehitykseen pyrkivän Bhutanin kouluissa adoptoidaan jokia ja lasketaan, miten sähkönkulutusta voisi vähentää – Suomellakin olisi opittavaa, sanoo tutkija Päivi Ahonen
Edes musta surma ei lopettanut kaupungistumista – Siksi maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelusta pitää luopua, sanoo kestävämpiä kaupunkeja edistävä Paula Pennanen
Amnesty vetoaa turkulaisen lähihoitajan puolesta – Uhkana palautus Afganistaniin
Kehitysmaiden koronarokoteoperaatio alkaa kaukaa takamatkalta – Rikkaat maat ovat tukeneet kansainvälistä Covax-mekanismia mutta kiilanneet sen ohi neuvotteluissa
YK:n ihmisoikeusasiantuntijat vaativat 57:ää valtiota kotiuttamaan naiset ja lapset Syyrian leireiltä – ”Häpeälistalta” löytyy myös Suomi