Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu
Kehitysyhteistyöhön esitetään lisärahaa vuodelle 2020. (Kuva: Marco Verch Professional Photographer and Speaker / CC BY 2.0)

Valtiovarainministeriö ehdottaa tänään perjantaina julkaistussa talousarvioesityksessään kehitysyhteistyövaroihin ensi vuonna 71,7 miljoonan euron korotusta. Jos otetaan huomioon ensi vuodelle muutenkin suunnitellut lisäykset, korotusesitys on yhteensä 98 miljoonaa euroa.

”Se on paljon rahaa. Esityksestä käy ilmi, että rahaa ohjataan aika tasaisesti monille eri osa-alueille. Esimerkiksi järjestöille on luvassa suoraa lisärahaa”, iloitsee suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Yhteensä valtiovarainministeriö esittää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön runsasta 682:ta miljoonaa euroa.

Korotus on iso muutos verrattuna viime hallituskauteen, jolloin kehitysyhteistyövaroista leikattiin noin 300 miljoonaa euroa. Se nostaa kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,42 prosenttiin bruttokansantulosta. Tänä vuonna osuus on 0,41 prosenttia.

”Prosentuaalinen korotus on hyvin maltillinen. Toivoimme, että se olisi noussut enemmän, mutta ottaen huomioon yleisen taloustilanteen korotusta voi pitää myönteisenä asiana”, Tenhio toteaa.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan rikkaiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

Järjestöille lisärahaa

Lisätukea on luvassa monelle sektorille, joilta leikattiin viime hallituskaudella. Monenkeskiseen yhteistyöhön sekä maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan kumpaankin yli 39:ä miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän vuoteen.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön taas aiotaan ohjata yhteensä 75,3 miljoonaa euroa, runsaat kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurin osa tuesta aiotaan ohjata suurille kumppanuusjärjestöille, jotka saavat ulkoministeriön monivuotista ohjelmatukia. Tenhion mukaan se auttaa tulosten kestävyyden varmistamisessa mutta voi toisaalta vaikeuttaa pienten järjestöjen asemaa.

”Ohjelmatuen painottaminen voi vaikuttaa järjestöihin eriarvoistavasti, sillä monet pienemmät järjestöt ovat riippuvaisia muista tukimuodoista.”

Kehitysyhteistyöbudjetti jättääkin hänen mukaansa vielä paljon kysymyksiä siitä, miten eri tukimuodot lopulta jakaantuvat ja mitä kehitysyhteistyössä painotetaan. Esimerkiksi se, miten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitetut rahat tulevat jakaantumaan, ei ole vielä selvää.

Huolta aiheuttaa myös humanitaarisen avun osuus, joka ei nouse esityksen mukaan lainkaan, vaikka sitä luvattiin hallitusohjelmassakin, Tenhio huomauttaa.

”Jää nähtäväksi, katetaanko se lisämäärärahoilla kriisien sattuessa vai jääkö lupaus lunastamatta”, hän pohtii.

Talousarvioesityksen käsittely jatkuu elokuun lopulla ministeriöiden sekä valtiovarainministeriön välisinä neuvotteluina. Hallitus julkaisee talousarvioesityksensä lokakuussa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

Suomen lippu ja Helsingin Kauppatorin maailmanpyörä.

Selvitys: Suomella on YK-järjestöissä enemmän vaikutusvaltaa kuin rahoituksen taso antaisi odottaa

Suomi kanavoi lähes puolet kehitysavustaan monenkeskisten järjestöjen, kuten YK-järjestöjen, kautta. Vaikka Suomen rahoitusosuus on suhteellinen pieni, työ on hyvin tuloksellista, summaa tuore, riippumaton evaluaatio.
Taskulaskin lähikuvassa.

Kehitysmaiden verovaje on 30–60 prosenttia – Suomi ohjaa 8,6 miljoonaa euroa verotusjärjestelmien parantamiseen

Suomi aikoo panostaa jatkossa etenkin Afrikan maiden veronkantokyvyn parantamiseen. Koronakriisi vaatii lisäämään kotimaisten resurssien käyttöä kaikkialla, muistuttaa kehitysministeri Ville Skinnari (sd).
Suomen lippu ja puun lehtiä

Suomi tukee globaaleja koronatoimia 31 miljoonalla eurolla – Ei uutta rahaa kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyövaroja kohdennetaan uudelleen koronaviruspandemiaan vastaamiseksi. Varsinaista uutta rahaa ei kuitenkaan ainakaan vielä ole luvassa, kertoi kehitysministeri Ville Skinnari (sd) tänään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Omelijoita ompelukoneidensa takana tehtaassa

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta

Kehityttyvien maiden resursseista iso osa menee velkojen korkoihin, kun niitä tarvittaisiin koronakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseen, sanoo Botswanan entinen kauppaministeri Bogolo Joy Kenewendo.
Puolilähikuva naisesta

Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään

Keniassa naisia suljetaan ulos poliittisesta päätöksenteosta pitämällä kokouksia öisin ja päättämällä asioista ”poikien klubeissa”, sanoo Nairobin maakuntakokouksen entinen edustaja Asha Abdi. Koronan vuoksi politiikan tasa-arvoon tähtäävät aloitteet ovat jääneet taka-alalle.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.

Tuoreimmat

Botswanan Bogolo Joy Kenewendo: Velat ja pääomapako syövät kehittyviltä mailta resursseja koronakriisin hoidosta
Keniassa naispoliitikko joutuu sietämään julkisia nöyryytyksiä ja väkivallalla uhkailua – Korona hidastaa tasa-arvokehitystä entisestään
Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”
”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään
Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin
Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”
Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö
Raportti: Koronapandemian kaltaiset taudit yleistyvät, jos luonnon riistoon ei puututa
Intialaisnaiset keksivät keinon vähentää muovia – Maatuva terveysside vähentää jätekuormaa ja tarjoaa elinkeinon
Kansalaisjärjestöt vaativat humanitaarista aseidenriisuntaa – ”Pandemiaa ei ratkaista asevarustelulla”