Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu
Kehitysyhteistyöhön esitetään lisärahaa vuodelle 2020. (Kuva: Marco Verch Professional Photographer and Speaker / CC BY 2.0)

Valtiovarainministeriö ehdottaa tänään perjantaina julkaistussa talousarvioesityksessään kehitysyhteistyövaroihin ensi vuonna 71,7 miljoonan euron korotusta. Jos otetaan huomioon ensi vuodelle muutenkin suunnitellut lisäykset, korotusesitys on yhteensä 98 miljoonaa euroa.

”Se on paljon rahaa. Esityksestä käy ilmi, että rahaa ohjataan aika tasaisesti monille eri osa-alueille. Esimerkiksi järjestöille on luvassa suoraa lisärahaa”, iloitsee suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Yhteensä valtiovarainministeriö esittää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön runsasta 682:ta miljoonaa euroa.

Korotus on iso muutos verrattuna viime hallituskauteen, jolloin kehitysyhteistyövaroista leikattiin noin 300 miljoonaa euroa. Se nostaa kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,42 prosenttiin bruttokansantulosta. Tänä vuonna osuus on 0,41 prosenttia.

”Prosentuaalinen korotus on hyvin maltillinen. Toivoimme, että se olisi noussut enemmän, mutta ottaen huomioon yleisen taloustilanteen korotusta voi pitää myönteisenä asiana”, Tenhio toteaa.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan rikkaiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

Järjestöille lisärahaa

Lisätukea on luvassa monelle sektorille, joilta leikattiin viime hallituskaudella. Monenkeskiseen yhteistyöhön sekä maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan kumpaankin yli 39:ä miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän vuoteen.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön taas aiotaan ohjata yhteensä 75,3 miljoonaa euroa, runsaat kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurin osa tuesta aiotaan ohjata suurille kumppanuusjärjestöille, jotka saavat ulkoministeriön monivuotista ohjelmatukia. Tenhion mukaan se auttaa tulosten kestävyyden varmistamisessa mutta voi toisaalta vaikeuttaa pienten järjestöjen asemaa.

”Ohjelmatuen painottaminen voi vaikuttaa järjestöihin eriarvoistavasti, sillä monet pienemmät järjestöt ovat riippuvaisia muista tukimuodoista.”

Kehitysyhteistyöbudjetti jättääkin hänen mukaansa vielä paljon kysymyksiä siitä, miten eri tukimuodot lopulta jakaantuvat ja mitä kehitysyhteistyössä painotetaan. Esimerkiksi se, miten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitetut rahat tulevat jakaantumaan, ei ole vielä selvää.

Huolta aiheuttaa myös humanitaarisen avun osuus, joka ei nouse esityksen mukaan lainkaan, vaikka sitä luvattiin hallitusohjelmassakin, Tenhio huomauttaa.

”Jää nähtäväksi, katetaanko se lisämäärärahoilla kriisien sattuessa vai jääkö lupaus lunastamatta”, hän pohtii.

Talousarvioesityksen käsittely jatkuu elokuun lopulla ministeriöiden sekä valtiovarainministeriön välisinä neuvotteluina. Hallitus julkaisee talousarvioesityksensä lokakuussa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

Nuoria naisia lentopalloverkko taustallaan

Afrikan nuorissa ainekset menestystarinaan

Suomi laatii tänä vuonna oman Afrikka-strategian. Nuoret kannattaa nostaa Suomen ja Afrikan välisen kumppanuuden ja yhteistyön keskiöön, sillä heissä on valtavasti potentiaalia muun muassa rauhan rakentajina ja konfliktien ennaltaehkäisijöinä, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön päällikkö Katri Suomi.
Laskin ja kolikoita

Suomalaisjärjestöt saavat lisää rahaa kehitysyhteistyöhön Afrikassa

Viime vuosina leikkauksia kokeneet ohjelmatukijärjestöt saavat tänä ja ensi vuonna uutta rahoitusta, jolla on tarkoitus tehdä muun muassa ilmastonmuutoksen vastaista työtä.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Fight racism -kyltti rakennuksen edustalla

Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

63 prosenttia Suomen tummaihoisista on kokenut rasistista syrjintää. Se on tuttua Fiona Musangamfuralle, joka vei nimittelyn lopulta oikeuteen. Maahanmuuttajien terveysongelmista väitelleen Shadia Raskin mukaan terveyspalveluissa ei vielä ymmärretä syrjinnän terveysvaikutuksia. Kuuntele podcast!
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Mies puolilähikuvassa mikrofonien ympäröimänä

Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja epidemiaa olisi vaikea hallita

Syyrian ensimmäinen koronavirustapaus havaittiin reilu viikko sitten. YK:n erityislähettiläs Geir Pedersen varoittaa, ettei maa pystyisi välttämättä hallitsemaan epidemiaa.
Mustatukkainen nainen vihreässä paidassa ikkunan edessä

Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä

Suomessa muiden kuin suomeksi tai ruotsiksi kirjoittavien kirjailijoiden on vaikea saada tukea tai näkyvyyttä. Perulaissyntyinen runoilija Roxana Crisólogo perusti Sivuvalo-projektin, joka edistää maahanmuuttajakirjailijoiden asemaa Suomessa. Kuuntele podcast!
Kasvokuvia maalattuna valkoiseen seinään

Jemen pelkää koronavirusepidemiaa – ”Näissä oloissa on mahdotonta alkeellisimmallakaan tavalla suojautua tartunnalta”

Koronaviruksen vaikutusta on verrattu sotaan. Jemeniläisestä näkökulmasta rikkaat maat saavat nyt pienen vilahduksen siitä todellisuudesta, jossa maa on elänyt viimeiset viisi vuotta, kirjoittaa avustusjärjestö Oxfamin humanitaarinen työntekijä Abdul Mohammed.