Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu
Kehitysyhteistyöhön esitetään lisärahaa vuodelle 2020. (Kuva: Marco Verch Professional Photographer and Speaker / CC BY 2.0)

Valtiovarainministeriö ehdottaa tänään perjantaina julkaistussa talousarvioesityksessään kehitysyhteistyövaroihin ensi vuonna 71,7 miljoonan euron korotusta. Jos otetaan huomioon ensi vuodelle muutenkin suunnitellut lisäykset, korotusesitys on yhteensä 98 miljoonaa euroa.

”Se on paljon rahaa. Esityksestä käy ilmi, että rahaa ohjataan aika tasaisesti monille eri osa-alueille. Esimerkiksi järjestöille on luvassa suoraa lisärahaa”, iloitsee suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Yhteensä valtiovarainministeriö esittää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön runsasta 682:ta miljoonaa euroa.

Korotus on iso muutos verrattuna viime hallituskauteen, jolloin kehitysyhteistyövaroista leikattiin noin 300 miljoonaa euroa. Se nostaa kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,42 prosenttiin bruttokansantulosta. Tänä vuonna osuus on 0,41 prosenttia.

”Prosentuaalinen korotus on hyvin maltillinen. Toivoimme, että se olisi noussut enemmän, mutta ottaen huomioon yleisen taloustilanteen korotusta voi pitää myönteisenä asiana”, Tenhio toteaa.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan rikkaiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

Järjestöille lisärahaa

Lisätukea on luvassa monelle sektorille, joilta leikattiin viime hallituskaudella. Monenkeskiseen yhteistyöhön sekä maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan kumpaankin yli 39:ä miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän vuoteen.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön taas aiotaan ohjata yhteensä 75,3 miljoonaa euroa, runsaat kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurin osa tuesta aiotaan ohjata suurille kumppanuusjärjestöille, jotka saavat ulkoministeriön monivuotista ohjelmatukia. Tenhion mukaan se auttaa tulosten kestävyyden varmistamisessa mutta voi toisaalta vaikeuttaa pienten järjestöjen asemaa.

”Ohjelmatuen painottaminen voi vaikuttaa järjestöihin eriarvoistavasti, sillä monet pienemmät järjestöt ovat riippuvaisia muista tukimuodoista.”

Kehitysyhteistyöbudjetti jättääkin hänen mukaansa vielä paljon kysymyksiä siitä, miten eri tukimuodot lopulta jakaantuvat ja mitä kehitysyhteistyössä painotetaan. Esimerkiksi se, miten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitetut rahat tulevat jakaantumaan, ei ole vielä selvää.

Huolta aiheuttaa myös humanitaarisen avun osuus, joka ei nouse esityksen mukaan lainkaan, vaikka sitä luvattiin hallitusohjelmassakin, Tenhio huomauttaa.

”Jää nähtäväksi, katetaanko se lisämäärärahoilla kriisien sattuessa vai jääkö lupaus lunastamatta”, hän pohtii.

Talousarvioesityksen käsittely jatkuu elokuun lopulla ministeriöiden sekä valtiovarainministeriön välisinä neuvotteluina. Hallitus julkaisee talousarvioesityksensä lokakuussa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

Lapsia leikkikentällä.

Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin

Lähes neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä edelleen tärkeänä, mutta osuus on pudonnut tuntuvasti viime vuodesta, käy ilmi Taloustutkimuksen kyselystä. Sitä selittää sekä huoli oman maan tilanteesta että viestinnän vähäisyys. Kehitysministeri Ville Skinnari (sd) uskoo koronan osoittavan globaalien ratkaisujen löytämisen tärkeyden.
Suomen lippu lipputangossa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitys: Kehitysyhteistyöhön ensi vuonna lisää rahaa

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista huolimatta Suomen kehitysyhteistyövaroihin esitetään lisäystä ensi vuonna. ”Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten, myös suomalaisten etu”, kiittelee Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Sotilas EU-lipun vieressä.

EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista

Vasta perustetun Euroopan rauhanrahaston kautta myös suomalaisten verorahoja voidaan jatkossa käyttää vaikkapa Sahelin alueen turvallisuusjoukkojen aseistamiseen. EU perustelee aseellisen tuen tarvetta muun muassa koulutusoperaatioiden tehostamisella, mutta kriitikoiden mukaan unioni on lähtenyt vaaralliselle, kovan turvallisuuden tielle.
Ihmisiä mielenosoituskylttien kera.

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta on kärjistynyt pahimmaksi vuosikausiin. Etenkään Gazan ylikuormittunut terveysjärjestelmä ei kestä enää lisää uhreja, pelkäävät avustusjärjestöt.
Mielenosoittajia ja kyltti, jossa lukee "Climate crisis = death".

Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen

Valtioiden ilmastotoimia seuraava Climate Action Tracker on laskenut ennustettaan maapallon lämpenemisestä. Valtioiden kunnianhimoa on lisännyt muun muassa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin huhtikuussa järjestämä ilmastokokous.
Puna-valko-vihreä lippu ja muita lippuja liehuu pilvenpiirtäjän edessä.

Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja

Vaikea kuivuus on ajanut Madagaskarin eteläosat ruokakriisiin. Sekä ruokavarastot että siemenvilja on syöty, ja nyt ihmiset turvautuvat epätoivoisiin keinoihin.
Lapsia rivissä teltan edustalla.

Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan

Etiopialaiselle Nguenyyielin pakolaisleirille on paennut tuhansia ihmisiä konfliktista kärsivästä Etelä-Sudanista. 18-vuotias pakolainen Chuol Nyakoach uskoo, että koulutuksesta on hyötyä myös rankkojen kokemusten käsittelyssä.

Tuoreimmat

Israelin ja palestiinalaisten välinen väkivalta osuu jälleen kipeimmin siviileihin – Maahyökkäys Gazaan veisi ”helvetin syvyyksiin”, varoittaa avustusjärjestö
EU voi pian myöntää ensimmäistä kertaa myös aseellista tukea kumppaneilleen – Järjestöt ja tutkijat pelkäävät epävakauden kasvua ja unionin militarisoitumista
Ennuste: Uudet päästövähennyssitoumukset johtavat 2,4 asteen lämpenemiseen
Madagaskarin eteläosissa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 40 vuoteen – Ihmiset syövät raakoja kaktuksen hedelmiä ja sirkkoja
Sadat tuhannet eteläsudanilaiset ovat paenneet konfliktia Etiopian Gambellan alueelle – Koulunkäynti auttaa lapsia vapautumaan traumoistaan
Maailmassa on 900 000 kätilön vaje – Sen paikkaaminen pelastaisi miljoonia ihmishenkiä, tuore raportti laskee
Uganda kiristää seksuaalirikoslainsäädäntöään – Seksuaalivähemmistöt ja seksityöläiset voivat joutua rekisteriin
Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”