Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Valtiovarainministeriön talousarvioesitys: Kehitysyhteistyövaroihin tulossa ensi vuonna tuntuva korotus

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöille on luvassa lisärahaa ensi vuonna. Viime hallituskauden leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyövarat eivät palaa, mutta järjestöjen kattojärjestö Fingossa ollaan esitykseen silti tyytyväisiä.
KÄsi pitelee 50 euron seteliä, taustalla Suomen lippu
Kehitysyhteistyöhön esitetään lisärahaa vuodelle 2020. (Kuva: Marco Verch Professional Photographer and Speaker / CC BY 2.0)

Valtiovarainministeriö ehdottaa tänään perjantaina julkaistussa talousarvioesityksessään kehitysyhteistyövaroihin ensi vuonna 71,7 miljoonan euron korotusta. Jos otetaan huomioon ensi vuodelle muutenkin suunnitellut lisäykset, korotusesitys on yhteensä 98 miljoonaa euroa.

”Se on paljon rahaa. Esityksestä käy ilmi, että rahaa ohjataan aika tasaisesti monille eri osa-alueille. Esimerkiksi järjestöille on luvassa suoraa lisärahaa”, iloitsee suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio.

Yhteensä valtiovarainministeriö esittää varsinaiseen kehitysyhteistyöhön runsasta 682:ta miljoonaa euroa.

Korotus on iso muutos verrattuna viime hallituskauteen, jolloin kehitysyhteistyövaroista leikattiin noin 300 miljoonaa euroa. Se nostaa kehitysyhteistyövarojen osuuden 0,42 prosenttiin bruttokansantulosta. Tänä vuonna osuus on 0,41 prosenttia.

”Prosentuaalinen korotus on hyvin maltillinen. Toivoimme, että se olisi noussut enemmän, mutta ottaen huomioon yleisen taloustilanteen korotusta voi pitää myönteisenä asiana”, Tenhio toteaa.

Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan rikkaiden maiden tulisi ohjata 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön.

Järjestöille lisärahaa

Lisätukea on luvassa monelle sektorille, joilta leikattiin viime hallituskaudella. Monenkeskiseen yhteistyöhön sekä maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan kumpaankin yli 39:ä miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän vuoteen.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön taas aiotaan ohjata yhteensä 75,3 miljoonaa euroa, runsaat kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.

Suurin osa tuesta aiotaan ohjata suurille kumppanuusjärjestöille, jotka saavat ulkoministeriön monivuotista ohjelmatukia. Tenhion mukaan se auttaa tulosten kestävyyden varmistamisessa mutta voi toisaalta vaikeuttaa pienten järjestöjen asemaa.

”Ohjelmatuen painottaminen voi vaikuttaa järjestöihin eriarvoistavasti, sillä monet pienemmät järjestöt ovat riippuvaisia muista tukimuodoista.”

Kehitysyhteistyöbudjetti jättääkin hänen mukaansa vielä paljon kysymyksiä siitä, miten eri tukimuodot lopulta jakaantuvat ja mitä kehitysyhteistyössä painotetaan. Esimerkiksi se, miten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarkoitetut rahat tulevat jakaantumaan, ei ole vielä selvää.

Huolta aiheuttaa myös humanitaarisen avun osuus, joka ei nouse esityksen mukaan lainkaan, vaikka sitä luvattiin hallitusohjelmassakin, Tenhio huomauttaa.

”Jää nähtäväksi, katetaanko se lisämäärärahoilla kriisien sattuessa vai jääkö lupaus lunastamatta”, hän pohtii.

Talousarvioesityksen käsittely jatkuu elokuun lopulla ministeriöiden sekä valtiovarainministeriön välisinä neuvotteluina. Hallitus julkaisee talousarvioesityksensä lokakuussa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Fingo

Lue myös

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari puhujanpöntössä

Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille

Kehityspolitiikan painopisteet eivät tällä hallituskaudella muutu oleellisesti. Suomi haluaa edelleen kehittää kehitysmaiden yksityistä sektoria mutta edistää samalla myös suomalaisten yritysten mahdollisuuksia, kertoi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Skinnari (sd) linjapuheessaan.
Nainen kuokkii pellolla

Suomi tekee neljän miljoonan euron sijoituksen ugandalaiseen maatalousrahastoon – Tavoitteena työpaikkojen luominen pienyrittäjille

Kirkon Ulkomaanavun perustama sijoitusyhtiö sai ulkoministeriöltä 16 miljoonan euron lainan toimintaansa varten. Nyt se sijoittaa Ugandaan, jossa tarkoituksena on tukea etenkin pienviljelijöitä.
Infografiikka kehitysyhteistyömäärärahoista kyselytutkimuksen mukaan

Kehitysyhteistyön kannatus on korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen – Kaksi kolmasosaa suomalaisista lisäisi määrärahoja

Ulkoministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan Suomen pitäisi korostaa EU:n puheenjohtajakaudella etenkin naisten ja tyttöjen asemaa ja ilmastotoimia. Ilmasto huolettaa etenkin nuorimpia vastaajia.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mielenosoittajien kyltti

Metoo ja Oxfam-kohu saivat myös suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt heräämään – Seksuaalista häirintää ja ahdistelua halutaan nyt torjua ponnekkaammin

Suomalaisten järjestöjen tukemissa kehitysyhteistyöhankkeissa on tullut esiin ainakin yksittäisiä hyväksikäyttötapauksia. Nyt monissa järjestöissä rakennetaan uusia ohjenuoria väärinkäytösten ehkäisemiseksi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi

Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa

Suomalainen Robonic Ltd sai luvan viedä Turkkiin miehittämättömien ilma-alusten laukaisualustoja. Päätös ”ampuu jalkaan niin Suomen kuin EU:nkin ihmisoikeuspolitiikkaa”, sanoo Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius.
Lapsia kyltit kädessä

Ilmastolakkoviikko alkaa – Miljoonia odotetaan protestoimaan ympäri maailman

Ensi viikolla järjestetään YK:n ilmastohuippukokous. Kansalaiset ovat lähdössä kaduille vaatimaan tehokkaampia ilmastotoimia arviolta 160 maassa. Suomessa protestoidaan etenkin ensi viikolla.
Kätilö tutkii raskaana olevaa naista

Äitiys- ja lapsikuolleisuuden väheneminen on ollut ”huikaiseva menestys”, sanoo WHO – Silti joka 11:s sekunti joko äiti tai lapsi kuolee

YK-järjestöjen tuoreiden tilastojen mukaan äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet 2000-luvulla merkittävästi. Silti vuoden 2030 tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.

Luetuimmat

Kidutus on yhä yleisempää Venäjällä – Juristi Irina Birjukova paljastaa viranomaisten väärinkäytöksiä ja on paennut sen vuoksi tappouhkauksia
”Talouskasvun luominen vain lisäämällä kulutusta ei ole enää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto” – Tutkijaryhmä vaatii nopeita keinoja kestävän kehityksen edistämiseksi
Yksityistä sektoria korostava kehityspolitiikka jatkuu myös tällä hallituskaudella – Kehitysministeri Ville Skinnari haluaa suomalaisyritykset Afrikan markkinoille
Amnestyn tärkein ihmisoikeuspalkinto ilmastoaktivisti Greta Thunbergille ja koululaisten ilmastoliikkeelle – ”Kaikkien on osallistuttava ilmastolakkoon”
Hallitus myönsi asevientiluvan Turkkiin – Rauhanjärjestöt: Ei linjassa hallitusohjelman kanssa
Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä
Somaliaa uhkaa taas nälänhätä huonon sadon vuoksi – Seitsemän sadekautta on epäonnistunut lyhyen ajan sisällä
Järjestö: Vaatealan omat vastuullisuusjärjestelmät tuottavat miljardeja dollareita mutta eivät suojele työntekijöitä
Asiantuntijaryhmä: Jemenissä selviä merkkejä sotarikoksista – Myös länsimaiden asekauppa voi rikkoa kansainvälistä oikeutta
Etelä-Afrikassa protestoidaan naisten murhia vastaan – Yliopisto-opiskelijan ja nyrkkeilymestarin kuolemat järkyttävät