Uutiset Yritysvastuu

Suomalaiset maksaisivat eettisestä läppäristä 125 euroa enemmän – Ongelmana on, että tietoa tuotanto-olosuhteista ei ole tarjolla

Eettisen kaupan puolesta ry selvittää, miten voitaisiin valmistaa kannettava tietokone mahdollisimman vastuullisesti. Järjestön kyselytutkimuksen mukaan se kiinnostaa myös useimpia suomalaisia.
Kannettavan tietokoneen näpäimistö ja näyttö
Eettinen läppäri kiinnostaa suomalaisia. Vielä sellaista ei ole rakennettu. (Kuva: Long Road Photography / CC BY-NC-ND 2.0)

90 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että heidän ostamansa kulutuselektroniikka on vastuullisesti tuotettua. Suomalaiset olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 125 euroa enemmän kannettavasta tietokoneesta, jos he voisivat olla varmoja siitä, että se on tuotettu ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen, selviää Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) tänään julkaisemasta kyselytutkimuksesta.

Nuoret ikäryhmät olisivat valmiita maksamaan vanhempia enemmän. 18–24-vuotiaat maksaisivat keskimäärin 188 euroa vastuullisesti tuotetusta läppäristä.

Kannettavien tietokoneiden ja muun kulutuselektroniikan eettisyys kiinnostaa kuluttajia, sillä niiden osissa käytetään mineraaleja, joiden tuotantoon liittyy sekä ympäristöön että ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia.

”Jokaisessa läppärissä on yli 30 eri mineraalia. Näistä iso osa tulee maista, joissa on kohonnut ihmisoikeusloukkausten riski. Esimerkiksi 60 prosenttia maailman koboltista tulee Kongosta, jossa mineraalien louhintaan liittyy lapsityövoiman hyväksikäyttöä, surkeita työoloja ja korruptiota”, sanoo Eetin tutkija Anna Härri järjestön tiedotteessa.

Noin 88 prosenttia kyselyyn vastanneista kuitenkin kokee, ettei saa riittävästi tietoa elektroniikkatuotannon työoloista ja ympäristövaikutuksista.

Kysely on osa tutkimusprojektia, jossa Eetti selvittää, miten mahdollisimman eettinen läppäri voitaisiin valmistaa. Projektin tuloksista kerrotaan muun muassa lyhytdokumentein.

”Tällä hetkellä alan yritykset eivät tee tarpeeksi ihmisoikeusloukkausten ja ympäristöongelmien kitkemiseksi. Siksi päätimme ryhtyä itse toimeen ja selvittää, miten mahdollisimman eettinen läppäri voitaisiin tehdä”, Härri sanoo.

Tutkimuksen teki IROResearch Oy loka–marraskuun vaihteessa. Siihen osallistui verkossa noin tuhat suomalaista. Otos vastaa suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Yritysvastuu työinformaatioteknologiayhtiötympäristö Suomi Eettisen kaupan puolesta ry

Lue myös

Kaakaohedelmiä puussa, taka-alalla puita ja pensaita.

Nestlé lopettaa Reilun kaupan KitKat-suklaan valmistuksen – Häviäjinä 27 000 köyhää pienviljelijää, sanoo järjestö

Nestlé siirtyy käyttämään KitKat-suklaan valmistuksessa Rainforest Alliance -sertifioitua suklaata. Muutos tulee huonoon aikaan, sillä sekä koronavirus että ilmastonmuutos vaikeuttavat köyhien kaakaonviljelijöiden elämää jo valmiiksi.
Injektioneula lähikuvassa.

Lääkeyhtiöt ovat muuttuneet lääkkeiden tuottajista rahoituslaitoksiksi

Suurin osa lääkeyritysten tuotoista tulee nykyisin sijoitustoiminnasta, ja lääkkeiden valmistaminen on jäänyt sivuosaan. Liiketoimintamallin muutoksella on kielteiset vaikutukset niin köyhiin maihin kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta kärsiviinkin, kirjoittaa Omar El-Begawy.
Farkut lähikuvassa roikkumassa narulla.

Sosiaaliset paineet ovat usein himoshoppailun taustalla – Harkinta on paras keino välttää pikamuodin houkutukset

Huonolaatuisen ja epäeettisen pikamuodin haitat tunnetaan, mutta silti sen ostaminen houkuttaa kuluttajia. Muotoilun ja muodin professori Kirsi Niinimäki ja vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme kertovat, miksi näin on ja miten siitä voi päästä eroon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Poika istuu kynä ja lehtiö kädessä pieni taskuradio korvallaan.

Koronavirus on vauhdittanut etäoppimista myös kehittyvissä maissa – Moni kuitenkin putosi kyydistä, eivätkä kaikki pääse enää takaisin

Noin 1,6 miljardia opiskelijaa ja koululaista joutui keväällä jäämään pois koulusta koronaviruksen takia. Esimerkiksi Kenia ja Uganda käärivät hihansa digi- ja etäopetuksen lisäämiseksi, mutta nyt pelkona on eriarvoisuuden kasvu. ”Jo valmiiksi jäljessä olevat jäävät vielä enemmän jälkeen”, sanoo Fingon asiantuntija Peter Njuguna.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Luoteis-Syyriassa vahvistettu ensimmäinen koronavirustapaus – ”Koronavirus tulee leviämään pakolaisleireillä kulovalkean tavoin”

Luoteis-Syyriassa elää noin 4,2 miljoonaa ihmistä, joista monet pakolaisia. Jos virus leviää, esimerkiksi vanhuksilla ja kroonisia tauteja sairastavilla on vain pienet mahdollisuudet selvitä, varoittaa terveysjärjestö UOSSM.
Nainen puolilähikuvassa piikkilangalla varustetun betoniaidan edessä.

Siviilikriisinhallinta tukee konfliktista toipuvia maita vankemman tulevaisuuden rakentamisessa

Sisäministeriön alaisuudessa toimiva Kriisinhallintakeskus lähettää asiantuntijoita siviilikriisinhallintatehtäviin maailmalle. Koulutusasiantuntija Sari Rautarinta on ollut komennuksella Sudanissa, Afganistanissa ja Ukrainassa. Työ on pitkäjänteistä, ja sen merkitys on nähtävissä vasta vuosien kuluttua, hän sanoo.
Nainen puolilähikuvassa mainoksen edessä.

”Rahoituslaitokset eivät ottaneet minua vakavasti” – Naisyrittäjien arki on hankalaa, ja koronavirus vaikeuttaa sitä entisestään

Keniassa naisyrittäjät kärsivät luotonsaantivaikeuksista ja vähättelystä. Irene Omari omistaa yhden Kisumun suurimmista brändäysyhtiöistä. Koronan vuoksi bisneksellä menee nyt huonommin kuin koskaan. Vaikeuksia on kuitenkin ollut jo aiemmin. ”Naisen on hyvin vaikea vetää yritystä. Aluksi en edes saanut luottoa”, hän kertoo.
Mies puolilähikuvassa mikrofonin takana.

Köyhyys ei ole vähentynyt niin paljon kuin väitetään, ja keinot sen kitkemiseksi ovat vääriä, sanoo YK-asiantuntija – ”Vaarallisen omahyväistä”

YK:n väistyvä erityisasiantuntija Philip Alston suomii loppuraportissaan maailman johtajia ”itsensä onnittelemisesta” köyhyyden vastaisessa taistelussa, sillä köyhyyden väheneminen johtuu pitkälti Kiinasta. Myöskään kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, hän sanoo.